Arkistosta: Maria Ohisalo on huolissaan vihapuheen lisääntymisestä – Pahimmillaan rajoittaa vaaleihin osallistumista

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 1/2020.

Maan sisäisestä turvallisuudesta vastaava sisäministeri Maria Ohisalo, vihr., on huolissaan lisääntyneestä vihapuheesta. Se voi rajoittaa ihmisten toimintaa yhteiskunnassa.  – Pahimmillaan se saattaa johtaa siihen, että ihmiset eivät uskalla lähteä vaaleihin, päättämään yhteisistä asioista.

Sisäministeri Maria Ohisalon, vihr., kädenpuristus on tiukka. Pieni hengähdystauko joulunpyhien aikaan on ollut tarpeen, sillä loppuvuosi politiikan huipulla oli ”melkoista härdelliä”. Ohisalon henkilökohtaisessa elämässä vuosi päättyi onnellisissa merkeissä: hän meni naimisiin.

Politiikan kriisiviikot johtivat hallituksen vaihtumiseen joulukuun alussa. Hallituspohja sentään pysyi entisellään. Antti Rinteen, sd., tilalle pääministeriksi nousi Sanna Marin, sd. Ohisalo jatkoi uudessakin hallituksessa sisäministerinä.

Koska Ohisalo vastaa ministerinä maan sisäisestä turvallisuudesta, hänen salkkuunsa kuuluvat tietysti myös pelastuslaitokset, nuo kuntien turvallisuudessa keskeiset toimijat.

Hallituksen valmistelemassa sote-uudistuksessa pelastuslaitokset ovat siirtymässä maakuntien vastuulle.

Ohisalo harmittelee, että sote-keskustelussa unohtuu se, että sote-uudistus on vahvasti myös pelastusuudistus.

– Sen toteutuessa on tietysti keskeistä, että linkki kuntien ja maakuntien pelastuksen ja varautumisen osaamisen välillä säilyisi vahvana. Maakuntien pelastustoimen pitää jatkuvasti tarjota osaamistaan kunnille. Maakunta vastaisi hallintopuolesta.

Jo nykyään toiminta on käytännössä maakunnallista, vaikka rahoitus pelastuslaitoksille tulee kunnilta.

Ohisalo vakuuttaa, että uudistus ei heikentäisi pelastustoimintaa kunnissa, koska yksittäisen heikon pienen kunnan tukena ovat sitten ne kuuluisat leveämmät hartiat eli enemmän maksajia.

Hänen mielestään on tärkeää, että kun maakuntiin siirtyy vastuu pelastustoimesta, pelastustoimen pitää olla samalla tavoin erillinen kuin sote.

– Lisäksi pelastustoimella pitää olla vahva oma rahoitus, joka ei siis saa olla sidoksissa soteen. Voi olla muuten vaarana, että jos sote syö rahaa, leikataan pelastustoimelta.

Ohisalo painottaa, että kuntien turvallisuudessa keskeistä on moniviranomaistyö, jossa myös esimerkiksi kouluilla pitää varautumissuunnitelmat.

– Kaikilla pitää olla oma vastuu tiedossa eli jos jotain tapahtuu, pitää tietää, mitä kukin tekee.

Hänen mielestään on muistettava myös yksilöiden merkitys turvallisuudessa.

– Ihan siitä alkaen, että ihmiset huolehtivat vaikkapa kynttilöiden turvallisesta polttamisesta tai keittiössä lieden ympäristöstä. Pieniä asioita, jotka voivat johtaa arjen vaaratilanteisiin.

Ohisalon köyhyystutkijatausta nousee esiin, kun hän muistuttaa, että heikommissa asemissa olevat ihmiset ovat alttiimpia onnettomuuksille ja rikoksille.

– Tänä vuonna sisäministeriössä valmistuvassa sisäisen turvallisuuden selonteossa yhteydessä selvitetään, miten erilaiset ihmisryhmät kokevat turvallisuuden Suomessa.

”Kädet saveen”

Nuoret ministerit ovat hallituksen vaihdon yhteydessä paistatelleet julkisuudessa ja saaneet yllin kyllin myös kansainvälistä huomiota.

Uuden hallituksen kuherruskuukausi taitaa silti jäädä lyhyeksi, sillä mediassa ja keskustelupalstoilla uumoillaan jo hallituskokoonpanoon lisää myllerryksiä keskustan heikon gallupmenestyksen takia. Nuorten naisten nostaminen valokiilaan tietysti ärsyttää joitakin tahoja. Myös al-Holin pakolaisleiriltä palaavien lasten ja heidän äitiensä kohtalo on kuumentanut keskustelua.

Ohisalo yritti lomansa aikana olla lukematta kaikkia kommentteja.

– Twitter-maailma erityisesti on hyvin aktiivinen. Siellä on paljon keskustelijoita, jotka joka päivä keksivät jotain uutta. On somekohua ja kriisiä.

Isona uudenvuodentoiveenaan Ohisalolla on se, että hallituksessa päästäisiin nyt kunnolla antamaan näyttöjä hallitusohjelman toteuttamisesta. EU-puheenjohtajuuskauden loppuminen helpottaa tilannetta.

– Kun pääsisi tekemään reilua muutosta. Toivon, että pääsisimme panemaan kädet kunnolla saveen.

Ohisalon mukaan nyt ryhdytään rakentamaan voimakkaasti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.

– Kun ilmastotavoitteet otetaan tosissaan, samaan aikaan otetaan tosissaan myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja myös alueellisen eriarvoisuuden näkökulmat.

Viisi hallituspuoluetta eduskuntaryhmineen kokoontuu helmikuun alussa suureen seminaariinsa, josta Ohisalon mukaan tullaan ulos vahvojen ilmasto- ja työllisyyskärkien kanssa.

Silloin kuullaan hallituksen kanta sellutehdashankkeista.

Tilannetta helpottanee se, että Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Kuopioon suunnitellun Finnpulpin biotuotetehtaan ympäristöluvan. Lapissa ainakin Kemissä ja Kemijärvellä tehdassuunnitelmat ovat pitkällä. Kemijärven tehdashankkeessakiinalaiset ovat jäämässä vähemmistöomistajiksi (MTV 28.12.2019).

Ohisalon mukaan uuden viisikon eli hallitusryhmien johtajien kesken on mietitty, että nyt otetaan pöydälle iso kokonaisuus, ei vain yksittäisiä tehdashankkeita.

– Katsotaan tilannetta samaan aikaan työllisyys- ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Vihapuhe

Tuntuu siltä, että Ohisalo olisi ollut valtakunnanpolitiikassa pitkään, vaikka eduskuntapaikka tuli vasta viime kevään vaaleissa. Puolueen varapuheenjohtajana hän on ollut kuitenkin yksi näkyvimmistä vihreistä poliitikoista viime vuosina.

Kun vihreitä johtanut Touko Aalto sairastui masennukseen ja jätti tehtävänsä lokakuussa 2018, Ohisalo tuurasi häntä, kunnes Pekka Haavisto valittiin luotsaamaan puolue vaaleihin. Ohisaloa ei pätkäpuheenjohtajuus kiinnostanut, mutta kesäkuussa hänet valittiin Haaviston jälkeen puheenjohtajaksi.

Ohisalo on huolissaan vihapuheesta, joka voi rajoittaa ihmisten toimintaa yhteiskunnassa.

– Moniäänisessä demokratiassa pitää ja saa olla asioista eri mieltä, mutta itse pyrin siihen, että en osoittaisi sitä henkilön kautta. Kun keskustelen siitä, mitä mieltä olen jostakin asiasta, menen asian kautta. En sano, että sinä ihmisenä olet tätä ja tuota, vääränlainen.

Ohisalo arvelee, että hänen tutkijaluonteeseensa kuuluu se, että hän ei ole ensimmäisenä nostattamassa kierroksia Twitterissä.

– Välillä riittää se, että olen olemassa, niin se nostattaa kierroksia joissakin päissä.

Hän myöntää lukevansa kritiikkiä tekemisistään ”aamusta iltaan”. Toki välillä tulee myös positiivista palautetta.

– Se kuuluu meidän työhömme, kuten myös tutkijoiden, toimittajien ja poliisienkin työhön.

Mainittujen ammattiryhmien edustajat ovat kuitenkin julkisesti ilmaisseet huolensa siitä, että vahvistuva vihapuhe saattaa pahimmillaan sulkea osan ihmisistä pois demokraattisesta keskustelusta.

– Pahimmillaan vihapuhe saattaa johtaa siihen, että ihmiset eivät uskalla lähteä vaaleihin, päättämään yhteisistä asioista.

Vihapuheen lietsonta ja vastakkainasettelu voi palvella myös tiettyjen valtiorajojen ulkopuolisten tahojen intressejä.

– Sitä voidaan käyttää osana hybridivaikuttamista. Silloin siitä täytyy olla huolissaan paitsi tässä talossa niin ihan laajalti valtioneuvostossa eli asia on yhteinen.

Oikeusministeriössä pohditaan nyt syyteoikeuden laajentamista eli esimerkiksi sitä, että maalittaminen voisi olla yleisen syytteen alainen asia. Tätä Ohisalo kannattaa.

Maalittamisella tarkoitetaan systemaattista toimintaa, jossa virkahenkilöstä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja ja pyritään niitä hyödyntämällä epäasiallisesti vaikuttamaan viranomaisen toimintaan.

– Jos yksittäinen poliisi kokee maalittamista eli hänen perhettään uhkaillaan, hänen ei itse tarvitsisi nostaa siitä itse kysymystä, vaan vaikka työnantaja voisi nostaa asian esille, Ohisalo selventää.

Poliisien tilanne ylipäätään huolettaa ministeriä, vaikka poliisien määrä nousee vuoteen 2021 mennessä 7 500 poliisiin.

Kentältä kuuluvien viestien mukaan määrä ei riitä. Eräs poliisi kuvaa, että harvaanasutut alueet ovat jo ”liigojen leikkikenttiä”.

Myös Ohisalo pitää poliisien määrää liian pienenä ja toivoo, että määrärahoja saadaan kasvatettua tulevissa budjettineuvotteluissa. Hän muistuttaa, että poliisin toimitilat ovat huonossa kunnossa, sisäilmaongelmia on runsaasti.

Myös kalustoa on uusittava.

– Pitää pystyä olemaan hyvät ajoneuvot, jotta päästään nopeasti paikalle ja toimintavasteajat pysyvät kohtuullisina. Myös suojavarusteita tarvitaan jatkuvasti enemmän ja enemmän, koska poliisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt viime aikoina.

Ennakkoluulot

Helsingin Sanomien teettämässä tuoreimmassa gallupissa (HS 28.12.2019) vihreiden kannatus hieman laski joulukuussa. Puoluetta äänestäisi 12,5 prosenttia kyselyyn vastanneista. Suurin oppositiopuolue perussuomalaiset sen sijaan porskuttaa vahvana ykkösenä, ja jos meno jatkuu vahvana, se valloittaa myös maan kunnanvaltuustot runsaan vuoden kuluttua.

Ohisalo tuntuu suhtautuvan uhkaan viilipyttymäisesti – tai ainakin yrittää näyttää siltä. Hän naurahtaa, että keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on pari kertaa esittänyt Ohisalolle eduskunnan kyselytunnilla ”hienon kysymyksen”, että mitä tapahtui maahanmuuttopolitiikalle sen jälkeen, kun perussuomalaiset lähti hallituksesta.

– Vastaukseni on aina se, että turvapaikanhakijoiden määrähän on laskenut siitä lähtien, kun perussuomalaiset on lähtenyt hallituksesta. Mielenkiintoista on se, että turvapaikanhakijoiden määrä on pienempi kuin monena aikaisempana vuonna. On jo palattu vuotta 2015 edeltäviin lukuihin.

Turvapaikka hakemusten ja kiintiöpakolaisten määrä on itse asiassa vain alle kymmenen prosenttia kaikesta Suomeen tulevasta maahanmuutosta, mikä Ohisalon mielestä ohitetaan kärjekkäässä keskustelussa.

– Ihmiset tulevat tänne ennen kaikkea opiskelujen, työn, rakkauden ja perheen perässä. Silti keskustelua hallitsee vihan, ennakkoluulojen ja epäluulojen lietsonta, jolla perussuomalaiset paikoin myös ratsastaa.

Vahvempi kenttä

Kun vihreät päätti viime vuoden puolella lakkauttaa Vihreä Lanka -lehden rahoittamisen ja lehti kuopattiin, monille tuli käsitys, että vihreät haluaa levittää sanomaansa vain sosiaalisen median kautta.

Ohisalo on puolustanut päätöstä sillä, että poliittista keskustelua käydään nykyään muualla kuin printtimediassa. Hän vakuuttaa, että rahaa ei suinkaan käytetä pelkästään sosiaaliseen mediaan, vaan ”kentän vahvistamiseen”.

Kaikille piireille ympäri maata onkin varattu lisää rahaa. Esimerkiksi osa-aikaisten toiminnanjohtajien työsuhteita on muutettu kokoaikaisiksi. Se tuo Ohisalon mukaan huomattavasti lisämahdollisuuksia kutsua ihmisiä mukaan puolueen toimintaan.

– Pitää selvästi kannustaa. Ihmiset eivät tuosta noin vain lähde mukaan puoluetoimintaan.

Sama juttu oli Ohisalolla itselläänkin aikoinaan. Hän oli asennoitunut siihen, että pysyy muiden tukijoukoissa, kunnes hänet houkuteltiin ehdokkaaksi.

Kevään 2017 kuntavaaleissa vihreiden riemulla ei ollut rajoja. Puolueen kannatus loikkasi edellisistä kuntavaaleista peräti neljä prosenttiyksikköä 12,5 prosenttiin, ja menestystä tuli ympäri maata. Itä-Helsingistä lähtöisin olevana köyhyystutkijana profiloitunut Ohisalo nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon.

Seuraavat kuntavaalit järjestetään keväällä 2021. Ohisalo ei uskalla sanoa tarkkaa tavoiteprosenttia.

– Siitä lähdemme tietysti, että saamme nousua edellisiin vaaleihin. Haluamme vahvistaa kuvaa koko maan puolueesta.

Tähän asti on ollut niin vahvana ajatus siitä, että vihreät on vain tiettyjen isojen kaupunkien puolue, mutta ei se enää ole niin.

Ohisalo tietää jo hyvin, että politiikassa pitäisi pystyä puhumaan niin selkeästi ja yksinkertaisesti, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse.

Hänen tavoitteenaan on kertoa ihmisille, että eriarvoisuutta on tässä maassa eri puolilla ja sitä on torjuttava eri keinoilla.

Lisäksi meitä ihmiskuntana uhkaa ilmastonmuutos, johon pitäisi puuttua myös Suomessa politiikan keinoin.

– Ja tämä ei tarkoita sitä, että ihmisten elämä kurjistuu, vaan yhtä aikaa kun pienituloisten perusturvaa nostetaan, ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet eivät näy heidän kukkarossaan. Saastuttaja maksaa -periaate lähtee nimenomaan siitä, että mitä enemmän saastutat, sitä enemmän maksat. Ja kaikista kovatuloisimmat saastuttavat eniten.

Kuntalehti avaa joulun ja vuodenvaihteen aikaan valikoituja juttuja menneen vuoden lehdistä vapaasti luettavaksi verkossa.

LUE MYÖS:

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Kuntalehden podcastissa: Puolueiden tuettava kuntavaalien ehdokkaita vihapuheen varalta

Vihapuhe aiheena Kuntalehden ensimmäisessä podcastissa: