Espoo taipui VM:n kuntajakoselvitykseen pakon edessä
Espoon valtuusto päätti maanantaina, että Espoo osallistuu valtiovarainministeriön (VM) määräämään yhdeksän kunnan erityiseen kuntajakoselvitykseen, koska kuntarakennelain mukaan kuntien on siihen osallistuttava.
VM:n viime vuonna asettamassa selvityksessä ovat Espoon lisäksi mukana Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan, Sipoon, Kirkkonummen ja Vihdin kunnat.
Espoo halusi viedä asian valtuustoon, sillä valtuusto on todennut neljässä virallisessa lausunnossa, ettei Espoo hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitosta eikä pakkoliitokseen tähtäävän erityisen kuntajakoselvityksen käynnistämistä.
– Espoo on kaikissa lausunnoissaan korostanut, että Suur-Helsingin muodostaminen olisi vahingollista seudun kehitykselle. Sen sijaan erityisesti metropolialueella tarvitaan verkostomaista rakennetta, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Espoon mukaan metropolialue tarvitsee metropolikaavan, jolla seudun kasvua voi ohjata järkevästi.
– Tarvitsemme vähintään 14 kuntaa koskevan metropoliratkaisun seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämistä koskevan metropolikaavan valmistelua ja päätöksentekoa varten, Konttas toteaa.
Espoo käynnisti viime kesänä vapaaehtoisen kuntajakoselvityksen Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa. Valtuusto on lausunnoissaan katsonut, että tämä vapaaehtoinen kuntajakoselvitys on riittävä ja kuntarakennelain vaatimukset täyttävä.
– Yhdeksän kunnan pakkoliitoksesta syntyisi kaupunki, jonka talousarvio olisi yli 10 miljardia ja työntekijöiden lukumäärä lähes 100 000. Suurkunnan toimintakulut olisivat Helsingin kustannustason mukaan laskettuna vuodessa miljardin suuremmat kuin Espoon kustannustason mukaan laskettuna, Ari Konttas sanoo.
Espoon mukaan tällaisen kokonaisuuden selvittäminen edellyttää kattavan riskianalyysin laatimista.
