Haatainen: Sote-alueille riittävä toimivalta tietojärjestelmien kehittämistyössä
- Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön turvaaminen ja raja-aitojen poistaminen on pidettävä sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen tiistaina.
– Varsinkin vanhenevan väestön, mielenterveystyön ja päihdehuollon sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten palveluissa yhteistyö on elintärkeää. Myös muut kunnan hyvinvointipalvelut on pidettävä saumattomasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjussa. Vaikka tällä hetkellä uudistuksen valmistelutyö keskittyy hallinnollisiin ratkaisuihin, käytännön muutoksia tulee saada aikaiseksi toimijoiden arkityössä, Haatainen painotti Terveydenhuollon atk-päivien avajaispuheenvuorossa.
– Tiedonkululla ja toimivilla IT-ratkaisuilla on keskeinen rooli niin hallinnollisessa yhteistyössä kuin uusien palvelumuotojen hahmottamisessa ja myös kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävän omaehtoisen toiminnan tukemisessa, Haatainen muistutti.
Viiden sote-alueen malli antaa Haataisen mukaan nykyistä paremmat edellytykset toimivien IT-ratkaisujen ja tiedonkulun turvaamiselle. Uudistuksen yhteydessä voidaan siirtää osa tietohallinnon johtamistehtävistä sote-alueiden vastuulle.
– Sote-alueiden pitää saada alueellaan riittävä toimivalta, ja ne tulee velvoittaa yhteistyöhön myös kansallisella tasolla. Alueellisen ja kansallisen tietohallintoyhteistyön valmistelu on onneksi jo käynnistetty kuntien, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sairaanhoitopiirien yhteisellä AKUSTI-foorumilla, jota Kuntaliitto koordinoi.
– Myös tietojen käsittelyn ja rekisterinpidon lainsäädäntöä tulee selkeyttää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saumatonta yhteistyötä ja tiedolla johtamista on helpotettava, Haatainen huomautti.
Yhteentoimivat tietojärjestelmät syntyvät vaiheittain yhtenäistämällä ja kehittämällä nykyisiä sekä hankkimalla uusia. Nämä molemmat edellyttävät riittävää kansallista muutostukea, johon on varauduttava.
– Muutosten suunnittelu tulee käynnistää kaikilla alueilla jo 2014 aikana. Päällekkäisten ratkaisujen välttäminen ja karsiminen mahdollistaa painopisteen siirtämisen tietotekniikan ylläpidosta sen käyttötapojen kehittämiseen. IT-kehittäminen pitää ymmärtää investointina, jonka hyödyt ja kustannussäästöt tulevat palvelutoiminnan tehostumisesta. Tähän tarvitaan vähintään viiden vuoden toteutumisaika.
