Häkkänen: Nettiäänestyksen käyttöönotolle ei edellytyksiä
Antti Häkkänen ei aio esittää nettiäänestyksen käyttöönottoa. (Kuva: VNK /Viivi Myllylä)
Nettiäänestystä ei tule ottaa käyttöön yleisissä vaaleissa, koska sen riskit ovat suurempia kuin hyödyt. Näin toteaa nettiäänestyksen edellytyksiä Suomessa selvittänyt oikeusministeriön työryhmä.
Oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., sanoo, että selvityksen mukaan edellytyksiä nettiäänestyksen käyttöönotolle ei tällä hetkellä ole.
Teknisesti nettiäänestysjärjestelmä on työryhmän mukaan toteutettavissa, mutta teknologia ei vielä ole riittävän hyvällä tasolla. Puutteita on muun muassa varmennettavuuden ja vaalisalaisuuden yhteensovittamisessa.
Varmennettavuus tarkoittaa sitä, että äänestäjän pitäisi pystyä varmistamaan äänen siirtyneen laskentaan muuttumattomana. Hänen tulisi saada tästä jonkinlainen todiste. Samanaikaisesti vaalisalaisuus kuitenkin edellyttää, että äänestysjärjestelmä ei saa tuottaa todistetta, joka olisi hyödynnettävissä painostamiseen tai äänten myymiseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Vaalien turvallisuuskysymykset ovat nousseet viime aikoina entistä tärkeämpään rooliin. Maailmalta on kantautunut useita esimerkkejä yrityksistä vaikuttaa vaaleihin ja jopa tietomurroista, sanoo Häkkänen tiedotteessa.
Riskeinä manipulointi, häirintä ja vaalisalaisuuden murtuminen
Työryhmän tuottamassa nettiäänestyksen esiselvityksessä tunnistettiin riskeiksi vaalituloksen laaja manipulointi, vaalien häirintä palvelunestohyökkäyksillä ja vaalisalaisuuden laajamittainen murtuminen.
Työryhmä korostaa, että suurin riski kohdistuu luottamukseen ja sen menettämiseen. Luottamuksen horjuttamiseen voi riittää pelkästään valheellisten tietojen ja huhujen levittäminen. Paperilla tapahtuvassa äänestyksessä äänet ovat konkreettisesti laskettavissa ja tarkistettavissa, jolloin voidaan helposti kumota ainakin vaalituloksen manipulointiin liittyvät epäilyt.
Nettiäänestyksessä sen sijaan ei voida suorittaa erillistä äänten tarkastuslaskentaa, joka mahdollistaisi ääntenlaskennassa tapahtuneiden virheiden löytämisen tai korjaamisen. Nettiäänestysjärjestelmässä täytyy luottaa järjestelmän tuottamaan tietoon.
– Jos uhkakuvat toteutuisivat, seurauksena olisi suurten kustannusten ohella kansalaisten luottamuksen mureneminen. Työryhmän raportin pohjalta on selvää, että nettiäänestyksen turvallisuus ei ole nykyisin riittävä. Sen vuoksi en aio edistää nettiäänestyksen käyttöönottoa, Häkkänen sanoo.
Nettiäänestämisen mahdollistamisen on toivottu parantavan äänestysaktiivisuutta. Työryhmä kuitenkin arvioi, että vaikutus olisi varsin pieni.
Työryhmä toteaa, että jatkossakin tulee seurata aktiivisesti vaalien digitalisaation kansainvälisiä kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Yhteistyötä olisi hyvä kehittää Pohjoismaiden vaaliorganisaatioiden välille, sillä Pohjoismaissa vaalien luotettavuutta on pidetty erityisen tärkeänä.
Osallistumista voitaisiin vahvistaa esimerkiksi luomalla uusia sähköisiä työkaluja kuntien käyttöön. Erilaiset osallistumisen työkalut tekevät päätöksenteon prosessit näkyviksi kansalaisille ja tarjoavat mahdollisuuden käydä keskustelua.
