Hallitus hautaa toisenkin palvelukeskuksen – maakuntien henkilöstö- ja taloushallintoyhtiö vedetään pois lakiesityksestä
Hallituksen suunnittelemista neljästä palvelukeskuksesta lakiluonnoksiin on jäämässä kaksi. (Arkistokuva: VNK/Laura Kotila)
Hallitus lakkauttaa valtakunnallisen palvelukeskuksen, jonka kautta maakuntien oli määrä suunnitellussa uudistuksessa hoitaa palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävänsä.
Palvelukeskuksen – viime kesänä perustetun Hetli Oy:n – sääntelyn vetämisestä pois sote- ja maakuntalakiesityksistä sopi tänään reformiministerityöryhmä.
Maakunta- ja sote-uudistuksen virkamiesjohtoryhmä oli käynnistänyt joulukuussa selvityksen Hetli Oy:n ja sitä koskevan sääntelyn tarpeellisuudesta.
Valtiovarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen tiedotteen mukaan selvityksessä arvioitiin palvelukeskuksen tarpeellisuutta erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä koskevien alkuperäisten tavoitteiden toteutumisen näkökulmista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Erityisesti maakuntien tekemät talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotantoon liittyvät ratkaisut ovat poistaneet tarpeen Hetli Oy:n kaltaiselle toimijalle”, tiedotteessa todetaan.
– Kun Hetli perustetiin, haettiin mallia jossa yksi palvelukeskus tuottaa kaikille 18 maakunnalle talous- ja henkilöstöpalvelut. Sitten alkoi käydä selväksi, että isoilla kaupungeilla ja seutukunnilla on jo isoja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia. Tehtiin selvitys joka osoitti, että on syntynyt konsortio jossa on tulevien maakuntien omia yhtiöitä. Maakunnat ilmaisivat että Hetliä ei tarvita tuotantoon, sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg taustoittaa ratkaisua Kuntalehdelle.
– Kun kuitenkin Hetlin oli tarkoitus siirtyä 2020 maakuntien omistukseen, jäi pohdinta siitä, onko jäljelle jäävällä yhtiöllä lisäarvoa.
Päätös merkitsee, että talous- ja henkilöstöhallinnon tehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttaminen on ensisijassa tulevien maakuntien vastuulla.
Hallituksen mukaan maakuntien tulee myös pystyä keskenään sopimaan ja toimeenpanemaan ratkaisut, jolla tavoiteltu yhtenäistäminen ja yhdenmukaistaminen toteutuvat riittävällä tasolla. Jatkovalmistelussa varmistetaan, että talous- ja henkilöstöhallinnon tietomallien ja rajapintojen ylläpitoon nimetään keskitetty toimija.
Ei vaikuta muihin palvelukeskuksiin
Aiemmin tällä viikolla julkaistussa selvityksessä Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki arvioi, että Hetlin toiminta voisi olla vastoin EU:n kilpailusäädöksiä.
Kuoppamäki laati selvityksen Kuntaliiton, Suomen Kuntasäätiön sekä kuntaomisteisten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavien yhtiöiden toimeksiannosta.
Kuoppamäen mukaan Hetli Oy on yritys ja sen toimintaan voidaan soveltaa kilpailunrajoituksia ja valtion tukia koskevia säädöksiä. Kuoppamäen mukaan Hetlin toiminnalle olisi tullut hakea EU:n hyväksyntä, ja myös muiden palvelukeskusten oikeudellinen asema tulisi selvittää.
Kuntakentällä erityisesti Hetlin asema on kyseenalaistettu, koska talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa on jo toimivat markkinat.
– Huoli liittyy erityisesti oikeusvarmuuteen. On tärkeää varmistaa, että maakuntien ja yhtiöiden sopimukset kestävät jatkossa myös silloin, kun joku niitä riitauttaa, Kuntaliiton yhteysjohtaja Lauri Lamminmäki kommentoi tiistaina Kuntalehdelle Kuoppamäen selvityksen julkistamisen yhteydessä.
Hetli on toinen hallituksen hautaama palvelukeskus. Aiemmin hankinnoille kaavailtu valtakunnallinen palvelukeskus vedettiin pois. Kun Hetli vedetään pois, näillä näkymin lakiesityksiin jää alun perin suunnitelluista neljästä palvelukeskuksesta kaksi, maakuntien ICT-palveluja varten on perustettu Vimana Oy ja Maakuntien tilakeskus Oy.
– Vimana ja tilakeskus ovat koko ajan olleet selkeämmin sellaisia, joiden nähdään tukevan kokonaisuutta. Ei ole ollut sen tyyppistä keskusteluakaan kuin Hetlissä ja Hankinta-palvelukeskuksessa, josta nopeasti todettiin että ideaalimalli ei näytä toteutuvan, Nerg sanoo.
Tuore linjaus Hetlistä ei vaikuta muiden palvelukeskusten asemaan.
Kunnat ja kuntayhtymät antoivat runsas vuosi sitten lausunnoissaan murska-arviot valtakunnallisille palvelukeskuksille. Myös hallituspuolueet olivat lausunnoissaan kriittisiä palvelukeskuksia koskevaa esitystä kohtaan.
Kuoppamäen selvitys ”relevanttia pohdintaa”
Kuoppamäen selvitystä Nerg pitää ”relevanttina pohdintana EU-oikeudellisista asioista”. Hän ei kuitenkaan usko, että selvityksen löydöksillä on konkreettisia vaikutuksia lakipaketin etenemiseen.
– Aina kun tulee tämäntyyppinen iso arviointi, käydään tietysti tosi tarkkaan läpi, mitä se tarkoittaa. Ei tällaiset asiat tule koskaan niin, että niitä ei olisi mietitty etukäteen. Ei valtio voi toimia niin, etteikö niitä olisi huomioitu jo etukäteen. Mutta kun lisätietoa tulee, se katsotaan läpi. Mitään yllätystä siinä ei kuitenkaan tullut, Nerg sanoo Kuoppamäen selvityksestä.
”Ei tullut yllätyksenä”, mutta uusiksi meni taas kerran. Tätähän tämä säheltäminen kaiken aikaa on ollut ja tuskinpa kurssin muutos jää viimeiseksi. Katsotaanpa, kaatuuko seuraavaksi hanke tilakeskukseksi. Jos, sekään ei tule yllätyksenä, niin monella tapaa siltä puuttuu juridinen pohja ja toiminnalliset perusteet.
”Sitten alkoi käydä selväksi, että isoilla kaupungeilla ja seutukunnilla on jo isoja talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia.”
Eikö joku olisi voinut kertoa että tällaisia on jo ennen perustamispäätöstä?