Harva kuntajohtaja haluaa eduskuntaan – Huuskonen Parikkalasta: Paukkuja riittää myös maakuntavaaleihin
Kuva: Kari Långsjö
Arkadianmäelle on pyrkimässä vähän kuntajohtajia, selviää Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselystä. Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 14. huhtikuuta.
Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on ainakin kaksi kuntajohtajaa ehdolla eduskuntaan: Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, kok., ja Puumalan kunnanjohtajan tehtävästä virkavapaalla oleva Matias Hilden, kesk. He ovat poikkeuksia koko maan kuntajohtajien joukossa.
Kuntalehden ja Kommuntorgetin kyselyyn vastanneista kuntajohtajista vain viisi aikoo ehdokkaaksi huhtikuun eduskuntavaaleihin. Mahdollinen maakuntavaaliehdokkuus ei kiinnosta kuin seitsemää vastaajaa.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 198 kuntajohtajaa.
Neljä vuotta Parikkalan johdossa toiminut Huuskonen kertoo harkinneensa jo pari vuotta sitten maakuntavaaleihin osallistumista. Kun aikaa kului ja maakuntauudistus vain siirtyi, hän alkoi seurata valtakunnanpolitiikkaa aktiivisemmin.
– Tuli yhteyksiä kokoomukseen ja viime syksynä kiinnostus päästä päättämään yhteisistä asioista vähän laajemmassa mittakaavassa, hän kertoo eduskuntavaaliehdokkuudestaan.
Huuskonen osallistuisi myös maakuntavaaleihin, jos ne joskus järjestetään.
– Siihen kyllä paukkuja riittää. Kunnankin kannalta saattaa olla hyvä, että siellä on vahva toimija huolehtimassa myös peruskunnasta.
Matias Hilden työskentelee kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen, kesk., avustajana, mutta on jäämässä vaalivapaalle. Hän innostui vaaliehdokkuudesta vasta ministerin avustajana. Kunnanjohtajana hän tuskin olisi asettunut ehdolle.
– Jos olisin kunnanjohtajana halunnut lähteä ehdolle, olisin varmaan lähtenyt neljä vuotta sitten.
Mahdolliset maakuntavaalitkin ovat alkaneet kiinnostaa Hildeniä, mutta siinä on enemmän miettimistä.
– Kunnanjohtajan asettumisessa ehdolle on tiettyjä ristiriitoja eikä siinä ole ihan paras synergia. Ei siinä ehdokkuudessa toki mitään pahaakaan ole.
Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista 59,2 prosenttia ei näe ongelmia maakuntavaaleihin osallistumisessa, mutta 40,8 prosenttia näkee.
Lue koko juttu helmikuun Kuntalehdestä (ilm. 14.2.).
Palkatkin alkaa kunnissa olla samoissa – isoissa jopa kaksinkertaisia. Pienissäkin 6000 €
luokkaa. Eikä tarvitse yhtä kiireistä aikataulua sekä paljoa matkustamista. Työpäivä kunnanjohtajalla paremmin kasassa.