"Ei saa antaa sellaista tietoa, että meillä ei ole alueellista epätasapainoa" – Itä-Suomen maakunnat arvostelevat työ- ja elinkeinoministeriön talousselvitystä
Ristiriitaisia viestejä ei tule esittää EU:n suuntaan, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. Kuva: Jukka Laitinen
Jukka Ahdelma, teksti
Itäisen Suomen maakunnat arvostelevat työ- ja elinkeinoministeriön teettämää selvitystä, jolla on ollut tarkoitus saada tilannekuvaa itäisen Suomen aluekehityksestä suhteessa Venäjän tilanteeseen.
Maakuntien mielestä selvitys on liian suppea, minkä vuoksi riskinä on, että siitä tehdään Itä-Suomi-ohjelman jatkolinjauksissa virheellisiä johtopäätöksiä ja vähätellään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksia itäisen Suomen talouteen.
Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Kainuun ja Kymenlaakson maakunnat kokoontuivat torstaina Helsingissä ja antoivat yhteisen kannanoton, jonka mukaan ministeriön teettämää selvitystä ei tule käyttää pohjana itäisen Suomen kehittämistä koskevissa päätöksissä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvitykseen, jonka nimi on ”Itäisen ja pohjoisen Suomen aluetaloudellinen kehitys Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen”, ei ole kysytty tilastotietoa tai tehty laadullista analyysia maakunnista.
Liitot pitävät menettelyä tarkoituksenhakuisena.
Maakunnat viittaavat muun muassa puuhuoltoon ja matkailuun. Puuntuonnin loppuminen ja Saimaan kanavan liikennöinnin rajoitukset ovat lisänneet teollisuuden kustannuksia ja vaikeuttaneet raaka-aineiden saatavuutta sekä logistiikkaa.
Vaikutukset ovat ulottuneet laajalle ja johtaneet Savon ja Karjalan ratojen liikenteen ruuhkautumiseen.
Osa matkailijoista katosi
Sodan aiheuttamat vaikutukset ovat itäisessä Suomessa selvästi nähtävissä liikevaihdon laskuna ja Venäjälle tehtyjen investointien alaskirjauksina. Vaikutukset eivät liity mihinkään pitempään kehitykseen, vaan ne seurasivat nopeasti sodan sytyttyä.
Tuotantokustannusten nousu on iskenyt rajuimmin Kaakkois-Suomen teollisuuteen. Transitoliikenne Venäjän ja Aasian suuntaan loppui käytännössä kokonaan Hamina-Kotka-yleissatamassa.
Pohjois-Karjalassa yritysten vienti Venäjälle oli kaksinkertaista muuhun maahan verrattuna, ja nyt yritykset ovat menettäneet sadan miljoonan euron liikevaihdon.
Venäläisten matkailijoiden katoaminen on merkinnyt tulovirran putoamista.
Maakuntien mukaan näitä konkreettisia muutoksia on huomioitava itäisen Suomen ohjelmassa. Valtiolta maakunnat odottavat kilpailukykyä kohentavia toimia, joista keskeisiä ovat erityistalousalueen perustaminen, liikenneyhteyksien parantaminen sekä vihreitä investointeja vauhdittavat ratkaisut.
Liittojen mukaan konkreettiset, vaikuttavat avaukset kuitenkin puuttuvat ohjelman luonnoksesta.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen sanoo, että ministeriön VATT Datahuoneella teettämä selvitys on ihmetyttänyt varsinkin rajamaakunnissa.
– Eikö muka Venäjän hyökkäyssodalla ole suurempaa vaikutusta esimerkiksi Etelä-Karjalassa? Maakunnat olisivat toivoneet kattavampaa selvitystä, sanoo Sikanen.
– Suomen intressi on osoittaa EU:lle, että on Suomen vuoro saada tukea tilanteen vuoksi. Pakotteita ei vastusteta sinänsä, mutta niistä on kärsitty varsinkin itäisessä Suomessa. Vastineeksi tulee saada EU:lta tukea aluetaloudelle.
Sikanen ottaa esimerkiksi metsäteollisuuden, jonka toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
– VATT:n selvityksen mukaan metsäteollisuuden työpaikkakehitys on samanlaista laskevaa kaikkialla Suomessa, mutta tässä ei nyt huomioida metsäteollisuuden erilaista roolia ja merkitystä eri alueiden työllisyyteen ja muun muassa verotuloihin. Ratkaisuja esimerkiksi teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen tulee tehdä pohjautuen alueiden todelliseen tilanteeseen sekä kehitysnäkymiin.
Viittä vaille valmis ohjelma
Itäisen Suomen ohjelma on käytännössä loppuviilauksia vaille valmis.
Ohjelmapaperi luovutetaan valtioneuvostolle näillä näkymin tammikuussa.
Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen sanoo, että toivottavasti ministeriön selvityksellä ei ole ratkaisevaa vaikutusta itäisen Suomen ohjelman jatkolinjauksiin.
– Huono uutinen on kyllä se, että VATT teki selvityksen, jolla on tutkimuksellista painoarvoa, vaikka me argumentoisimme sitä vastaan.
Mäkinen pitää ministeriön selvityksen viestiä vahingollisena, kun juuri nyt valmistellaan EU:n uuden ohjelmakauden rahoituskehystä.
– Ei saa antaa sellaista tietoa, että meillä ei ole alueellista epätasapainoa. Se ei tiedä hyvää Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemalle varsinkin, kun Etelä- ja Länsi-Suomen edustajat ovat julkisesti leimanneet itäisen Suomen aluepolitiikan vanhanaikaiseksi.
– Komission suuntaan on annettava viesti, joka ottaa alueelliset erot huomioon. Kyse on Suomen ohjelmakauden valmistelusta. Ristiriitaisia viestejä ei tule esittää EU:n suuntaan, sanoo Mäkinen.
