Honkajoen kunnanjohtajan Ulla Norrbron mukaan Honkajoen verotulojen arvioidaan vähenevän 498 000 euroa tänä vuonna. (Kuva: Pixabay)

Honkajoen kunta liittyy osaksi Kankaanpään kaupunkia vuoden 2021 alussa. Kuntaliitossaopimuksen hyväksymisestä päättivät Kankaanpään ja Honkajoen valtuustot perjantai-iltana. Kankaanpäässä päätös oli yksimielinen, Honkajoella se syntyi äänestyksen jälkeen.

Yhdistymissopimuksen täytäntöönpano käynnistyy välittömästi. Sopimuksen täytäntöönpanosta vastaa yhdistymishallitus, joka muodostuu Kankaanpään kaupunginhallituksesta lisättynä kahdella Honkajoen kunnanhallituksen jäsenellä. Vuoden vaihteen jälkeen yhdistyneen kunnan kaupunginhallitus muodostuu kuten yhdistymishallitus.

Nykyiset Kankaanpään kaupunginvaltuusto ja Honkajoen kunnanvaltuusto muodostavat yhteisvaltuuston liitospäätöksestä alkaen 1.6.2021 asti. Yhteisvaltuusto koostuu Kankaanpään kaupunginvaltuustosta lisättynä 9-jäsenellä Honkajoen kunnanvaltuustosta.

Vuoden vaihteen jälkeen Kankaanpään lautakuntia täydennetään honkajokisilla jäsenillä kuntavaaleihin saakka. Kuntavaalien jälkeen 1.6.2021 aloittava kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunnat vastaavat nykyisen Kankaanpään kaupungin hallintosääntöä. Honkajoen kunnan alueelle perustetaan kaupunginosatoimikunta, joka koostuu 5-7 honkajokisesta.

Yhdistyneen Kankaanpään kaupunginjohtajana jatkaa nykyinen kaupunginjohtaja Mika Hatanpää. Honkajoen kunnanjohtaja Ulla Norrbo siirtyy Kankaanpään kaupungin kehittämisjohtajaksi.

Honkajoen raihnainen talous taustalla

Liitosaikeiden taustalla on noin 1 600 asukkaan Honkajoen kunnan taloustilanne.

Kuntalain 118 §:n mukainen kunnan taloudellista tilannetta mittavaa kriteeri (talouden alijäämä) ylitti kriittisen rajan (> 1000 e / as) vuoden 2018 tilinpäätöksessä. Honkajoen kunnan taseessa oli tuolloin 1 587 euroa alijäämää asukasta kohden. Honkajoki kävi kuntalain mukaisen arviointimenettelyn valtiovarainministeriön kanssa loppuvuodesta 2019.

Edellisen kerran Honkajoki oli arviointimenettelyssä vuonna 2014. Sen jälkeen kunta on sopeuttanut talouttaan ja toimintaansa, mutta tulorahoitus ei ole kehittynyt odotetusti.

Vaikka Honkajoen veroprosenttia on korotettu vuosina 2014, 2015, 2017 ja 2019 yhteensä 1,75 prosenttiyksiköllä (20,75 % v. 2013 -> 22,5 % v. 2019), kunnallisverotuotto on kasvanut vain vuonna 2016. Tuloverokertymä oli vuonna 2019 vuoden 2013 tasolla.

Kuluvalla vuosituhannella Honkajoen 19 tilinpäätöksestä vain seitsemän on ollut ylijäämäisiä.

Joulukuussa 2019 Honkajoen valtuusto hyväksyi vuoteen 2025 yltävän talouden tasapainottamisen toimenpideohjelman. Talouden tasapainottaminen perustuu vahvasti kuntaan rakennettavan tuulivoiman lisärakentamisen myötä kertyvään kiinteistöveron tuottoon sekä Pohjois-Satakunnan hyvinvointikuntayhtymän talouden tasapainottamisen kuntakohtaisiin vaikutuksiin.

Viime syksynä Honkajoki ja reilun 11 500 asukkaan Kankaanpää aloittivat vapaaehtoiset liitosneuvottelun ja helmikuussa valtiovarainministeriö määräsi kuntajakoselvityksen tehtäväksi.

– Tehdyistä tervehdyttävistä toimenpiteistä huolimatta kunnan taloutta ei ole saatu tasapainotettua kuntalain edellyttämässä määräajassa, Honkajoen kunnanjohtaja Ulla Norrbro kertoo.

– Palvelut on vedetty lähes minimiin tuotantoa tehostamalla, mutta tehdyt säästöt ovat menneet lähinnä sote-menojen kattamiseen. Kunnassa on jouduttu myös lykkäämään investointeja.

Ulla Norrbron mukaan kunnalla käytettävissä olevat tulovirrat eivät riitä kattamaan kuntalaisten palvelujen tuottamisen kustannuksia, eikä korona-pandemia helpota tilannetta.

– Koronan vaikutus kuntien talouteen jää vielä nähtäväksi, mutta kuntalaisten osalta taloutensa pitäisi parantua, sillä veroprosentti laskee vaikka palveluja ei ole kuntaliitoksessa tarkoitus heikentää, Norrbro kuvaa vaikutusta, jos liitos toteutuu.

Hän uskoo, että yhdistymisessä on potentiaalia alueellisestakin näkökulmasta.

– Kuntaliitos vahvistaisi Kankaanpään kaupungin asemaa Pohjois-Satakunnan keskuksena ja mahdollistaisi kahden kunnan käytettävissä olevien resurssien uudelleen kohdentamista panostamalla vahvemmin esimerkiksi ”meidän kuntien” ja alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman kehittämiseen, Norrbro kommentoi Kuntalehdelle perjantaiaamuna.

– Honkajoen kunnan alueella oleva vahva yrityspohja vahvistaa Kankaanpään kaupungin elinkeinorakennetta ja esim. kiertotalouden ja kestävän kehityksen käytäntöjä.

Liitos hyödyttää aluetta

Myös Kankaanpään kaupunginjohtajan Mika Hatanpään mielestä kuntaliitoksessa on hyvät eväät molempien kannalta.

– Uusi kunta tulee muodostumaan työssäkäyntialueesta ja toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset vastata asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntaliitos vahvistaa myös Kankaanpään asemaa seutukunnankeskuksena.

– Myös Honkajokisten palvelut paranevat muutoksen myötä varsinkin, jos palvelut harmonisoituvat Kankaanpään tasolle, kuten kuntarakenneselvityksessä on todettu. Yhdistymissopimus on honkajokisten kannalta edullinen, veroprosentti laskee eivätkä palvelut liitoksen vuoksi heikkene. Mielestäni liitos käynnistää positiivisen kehityskierteen seudulla, Hatanpää sanoo.

Hatanpää uskoo, että elinvoiman kehittämiseen voidaan yhdistyneessä kunnassa resursoida enemmän kuin nykyisissä kunnissa erikseen, ja saada myös tätä kautta enemmän tuloksia aikaan kuin erikseen.

– Toki näen myös, että liitoksen myötä neuvotteluasema omalla alueella on vahvempi kuin nykyisellä kuntarakenteella.

Mika Hatanpää uskoo, että yhdistynyt Kankaanpään pystyy turvaamaan palvelut talouden kiristyessä yksittäisiä kuntia paremmin.

– Mahdollisesti hallinnon kohdalla jäljelle jääneitä päällekkäisyyksiä voidaan tarkastella ja siirtää voimavaroja hallinnosta palveluihin. Muutos kehittää aina myös toimintatapoja ja näen mahdollisuutena yhdistyneessä kunnassa mahdollisuuden palvelujen tuottamiseen niin, että palvelutaso ei laske jatkossa talouden kiristymisen myötä.

– Kehittäminen vaatii voimavaroja ja liitoksen seurauksena kehittämiseen tarvittavia voimavaroja saadaan kasvatettua.

Ilon aiheitakin on

Koronapandemia on luonut sumua kuntatalouden näkymiin, ja tämä on havaittu myös Kankaanpäässä joka sekin on laatinut oman sopeuttamisohjelmansa viime vuonna.

– Toki kuten kaikki nyt tiedämme koronaepidemia on aiheuttanut sen, että kaikkien kuntien talous on vapaassa syöksykierteessä. Tätä vasten katsottuna talouden osalta näkymät ovat haasteelliset.

Kankaanpää joutuu muun kuntakentän mukana panostamaan erityisesti ikääntyneiden palveluihin. Myönteisenä Hatanpää näkee sen, että kaupungilla on muissa palveluissa kohtuullisesti sopeutamisen mahdollisuuksia.

– Kuntarakenneselvityksen mukaan meidän palvelurakennetta on mahdollista sopeuttaa väestönmuutosten vuoksi vuoteen 2030 2,065 miljoonalla eurolla vuoden 2018 tilanteeseen verrattuna.

– Ilon aiheita varmasti on moniakin, mutta yksi upeimmista jutuista on, että olemme pystyneet investoimaan hyvin paljon. Toki suuret investoinnit suhteessa vuosikatteeseen on aikaansaanut velkaantumista. Useat meidän investoinneista tukevat ja lisäävät koko seutukunnan elinvoimaa ja vireyttä: uimahalli, liikuntakeskus, kirjasto, koulukeskus, pääterveysaseman peruskorjaus ja laajennus.

– Jos yhdistynyt kunta saa kuntarakennelain 56 a §:n mukaista harkinnanvaraista yhdistymisavustusta, se käytetään talouden vahvistamiseen.

VM päätti Kyyjärven selvityskumppaneista

Kankaanpään ja Honkajoen yhdistyminen on ainoa ensi vuoden alkuun suunniteltu yhdistyminen. Tänäkin vuonna yhdistymisiä nähtiin yksi, kun Valtimon kunta liittyi Nurmeksen kaupunkiin 1.1.2020.

Viime marraskuussa Närpiön ja Kaskisten liitos kaatui valtuustossa, mutta Kaskisten kaupunginvaltuustossa jätettiin huhtikuussa aloite liitoksen uudesta yrityksestä. Aloite on toimitettu kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Lisäksi vireillä on Kyyjärven erillinen kuntajakoselvitys. Valtiovarainministeriö päätti aiemmin tällä viikolla, että siihen otetaan mukaan Alajärvi, Karstula, Perho ja Saarijärvi.

Tiistaina Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen arvioi Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa, että lopullinen selvitys tehtäneen Kyyjärven ja kahden muun kunnan kanssa.

Sekä Närpiön ja Kaskisten että Kyyjärven ja kumppaneiden mahdolliset yhdistymiset voisivat toteutua aikaisintaan 1.1.2022.

Lue myös: Tutkimus: Kuntaliitoksilla ei saavutettu toivottuja elinkeinovaikutuksia

Juttua muokattu 15.5. klo 20.10: Muutettu otsikkoa sekä lisätty tieto liitosäänestyksen tuloksesta ja yhdistyssopimuksen sisällöstä.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*