Saako kansanedustaja osallistua maakuntavaaleihin?

RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henriksson on herättänyt ajatuksen herrasmiessopimuksesta, jonka mukaan kansanedustajat eivät asettuisi ehdokkaiksi maakuntavaaleissa. Ehdotus ei sellaisenaan innosta muita puolueita, kertoo Kommuntorget.

Henriksson esitti ajatuksensa alun perin Yleisradiossa.

Kommuntorgetille Henriksson kertoo, että kysymys on sekä ajankäytöstä että demokratiasta. Hän muistuttaa, että monet kansanedustajat ovat jo mukana kuntapolitiikassa ja kysyy, kuinka hyväksi demokratialle on, jos samat henkilöt istuvat kaikilla kolmella tasolla. Kommuntorget kysyi puoluesihteerien kantoja ajatukseen.

Kokoomuksessa ja keskustassa pikemminkin kannustetaan kansanedustajia asettumaan ehdolle.

Kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen perustelee kantaa erityisesti ensimmäisten maakuntavaalien tärkeydellä.

– Ensimmäiset maakuntavaltuustot määrittävät uusien maakuntien koko palvelurakenteen ja luovat uusien maakuntien hallinnon ja toimintakulttuurin. Pidän hyvin tärkeänä, että päätöksiä on tekemässä koko politiikan raskas sarja. Vuoden 2021 maakuntavaalit ja aika siitä eteenpäin on sitten oman arvionsa väärti.

SDP:ssä, vihreissä ja kristillisdemokraateissa on ymmärrystä Henrikssonin pohdiskelulle. Mutta herrasmiessopimukseen varaan ei olla valmiita laskemaan.

Vihreitten puoluesihteeri Lasse Miettinen katsoo, että epäviralliset sopimukset toimivat harvoin, kun ollaan kehittämässä demokratiaa.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo katsoo, että herrasmiessopimuksilla ei voida rajoittaa kansalaisoikeutta asettua ehdolle.

Henriksson ei tyrmää ajatusta, että asiasta säädettäisiin lailla.

Henrikssonin perusteluista ja puoluesihteerien vastauksista voi lukea tarkemmin Kommuntorgetin sivulta.

Kansanedustajien aikeista osallistua maakuntavaaleihin aiemmin Kuntalehdessä.