Katso ulkomaalaisten osuus kotikuntasi äänioikeutetuista – prosenttiluku on suurin Vantaalla
Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Tietomuotoilutoimisto KRUT ja Suomen vaalidatapalvelu
Ulkomaalaisten äänioikeutettujen määrä kasvaa nopeasti, kertoo oikeusministeriön eilen 26.2. julkaisemat äänioikeusrekisterin tiedot.
Yksinkertaistetusti kunta- ja aluevaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet, joilla on kotipaikka kunnassa.
Erot kuntien välillä ulkomaalaisten äänioikeutettujen osalta ovat suuria.
Heidän osuutensa on suuri etenkin väkirikkaimmissa kunnissa mutta myös pitkin rannikkoa ja pohjoisimmassa Lapissa.
Yhteensä ulkomaalaisia äänioikeutettuja on jo yli neljännesmiljoona.
Ulkomaalaistaustaisten määrä on Tilastokeskuksen mukaan noussut voimakkaasti viime vuosikymmeninä.
Kun ulkomailla syntyneitä vuonna 1990 oli noin 40 000, on määrä nyt noin puoli miljoonaa, kun mukaan lasketaan ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneet ja toisen polven eli täällä syntyneet maahanmuuttajat.
Uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin saakka ulkomaalaistaustaisen väestön kasvu oli hidasta, mutta sen jälkeen kiihtynyt.
Kuntavaaleissa muut kuin Suomen kansalaiset saivat äänestää ensimmäisen kerran 1992 vaaleissa ja siitä alkaen Suomen kansalaisuutta vailla olevien äänioikeutettujen määrä on kasvanut merkittävästi.
Ulkomaalaistaustainen äänioikeutettu väestö on kuitenkin hyvin keskittynyttä maantieteellisesti. Puolet osa heistä asuu niissä viidessä kunnassa, joissa ulkomaalaisten äänioikeutettujen osuus on yli 10 prosenttia ja kaksi kolmasosaa niissä 27 kunnassa, joissa heidän osuutensa on yli viisi prosenttia.
Pääkaupunkiseutu erottuu kuntien joukossa korkealla ulkomaalaisten äänestäjien osuudella. Ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista on suurin Vantaalla, lähes 16 prosenttia.
Myös Espoossa ja Helsingissä useampi kuin joka kymmenes äänioikeutettu on ulkomaan kansalainen.
Kärjen tuntumassa on myös Närpiö, jossa ulkomaalaisten osuus äänestäjistä on 14 prosenttia.
Kerava viiden kärjessä
Kunnat, joissa ulkomaalaisia äänioikeutettuja on useampi kuin yksi kahdestakymmenestä on 27 kappaletta eli harvempi kuin joka kymmenes.
Näissä kunnissa asuu kuitenkin yhteensä 1,8 miljoonaa eli 39 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.
Ulkomaalaisten äänioikeutettujen osuuksia vertailtaessa viiden kärjen (Vantaa, Espoo, Närpiö, Helsinki ja Kerava) muodostavissa kunnissa useampi kuin joka kymmenes äänioikeutettu on ulkomaalainen.
Kunnat, joissa ulkomaalaisia äänioikeutettuja on harvempi kuin joka sadas, on vain 22 kappaletta eli 8 prosenttia kaikista kunnista.
Ehdokaslistat mietityttävät
Maahanmuuttajien kotoutumista voidaan tarkastella yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumisen kautta.
Siinä Suomi ei pärjää yhtä hyvin kuin pohjoismaiset verrokit, joissa maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus on lähempänä kantaväestön aktiivisuutta.
Osasyy tähän on ehdokasasettelussa.
Maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita ei ole minkään puolueen listalla vastaavaa osuutta, kuin mikä heidän osuutensa äänioikeutetuista on.
Äänioikeudesta
- Vaalien toimittamisesta säädetään vaalilaissa. Lain 2 §:ssä on yleissäännökset äänioikeudesta muissa kuin kunta- ja aluevaaleissa.
- Kyseisen lainkohdan mukaan eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa äänioikeus on Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
- EU-vaaleissa äänioikeus on myös muiden EU-maiden kansalaisilla, jos heillä on kotikunta Suomessa.
- Myös EU:n tai kansainvälisen järjestön palveluksessa olevilla ja tällaisen henkilön perheenjäsenillä on vastaavin edellytyksin äänioikeus.
- Toisin kuin muiden vaalien osalta, säädetään äänioikeudesta aluevaaleissa hyvinvointialueesta annetussa laissa ja kuntavaalien osalta perustuslaissa ja kuntalaissa.
- Perustuslain 14 §:n mukaan kuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat paitsi Suomen kansalaiset myös Suomessa maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella.
- Tätä tarkentaa kuntalain 5 luku, jossa säädetään asukkaiden osallistumisoikeudesta. Kuntalain 5 luvun 20 §:n mukaan äänioikeus kuntavaaleissa on Suomen taikka muun EU-jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.
Juttua muokattu 27.2. kello 21, korjattu jutun ensimmäinen kuntakohtainen infograafi oikeaksi.
Lue myös:
