Kaupunginjohtajan menemisiä ja tulemisia arvioidaan tavallista isomman suurennuslasin avulla Kokkolassa – ”Olisin ikionnellinen tällaisesta sopimuksesta”

Kysymykset hyvästä johtajasopimuksesta saivat uutta vauhtia Kokkolasta, jossa työnantaja arvioi ja seuraa poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti Stina Mattilan toista kautta kaupunginjohtajana.

Onko johtajan oikeusturvan kannalta suotavaa, jos hänen on säännöllisesti annettava tietoa sovituista tapaamisistaan?

Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Innanen, kesk., sanoo, että johtajan kannalta yksityiskohtainen sopimus on hyvä asia.

– Olisin ikionnellinen tällaisesta sopimuksesta, josta näkee, että tässä ovat tavoitteet ja tässä ovat mittarit.

– Näen yksityiskohtaisuuden johtajasopimuksessa oikeusturvakysymyksenä. Se on kaupunginjohtajan näkökulmasta tosi tärkeä juttu.

Sopimuksen liitteeseen on kirjattu, että kaupunginjohtaja laatii tavoite- ja arviointikeskusteluja varten listauksen yhteyksistään, joiden suhteen hän on ollut aloitteellinen.

Kaupunginjohtaja pitää kaupunginhallitusta vuosittain ajan tasalla muiden muassa siitä, miten hän on ollut tekemissä paikallisten yrittäjien ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

Stina Mattilan on listattava muiden muassa ministeriöt ja kuntajohtajat, joiden kanssa hän on ollut vuorovaikutuksessa.

Stina Mattila valittiin toiselle seitsenvuotiskaudelle kaupunginjohtajaksi tiukan äänestyksen jälkeen valtuustossa toukokuun lopulla. Noin puoli vuotta myöhemmin johtajasopimus saatiin valmiiksi.

Mieluisa allekirjoitustehtävä

Sari Innanen painottaa, että kyse ei ole häilyvästä luottamuksesta johtajaa kohtaan, kun sovitaan yksityiskohtaisesti tavoitteista ja mittareista, joiden avulla katsotaan, miten on onnistuttu.

– Tämä sopimus on tarkoituksella yksityiskohtainen. Sopimus on johtamisen väline. Miten johdat kovin väljällä sopimuksella?

Edellinen Kokkolan kaupungin ja kaupunginjohtajan välinen sopimus ei saa kiitosta Innaselta. Se oli hänen mukaansa väljä.

Tällä kertaa Innanen oli johtamassa sopimusneuvotteluita ja hän kertoo voivansa hyvillä mielin allekirjoittaa nimensä Stina Mattilan allekirjoituksen viereen.

Uusi johtajasopimus on selvästi aiempaa laajempi. Yhdessä sovittiin, että kaupunginjohtaja luetteloi kotimaisia ja ulkomaisia tilaisuuksia, Innanen kertoo.

– Sopimus ei ole sattumalta yksityiskohtainen. Nyt jo hakuvaiheessa katsottiin tosi tarkasti, mitä haettiin ja millä profiililla.

Kokkola haki jotain muuta kuin edellisellä kerralla.

– Seitsemän vuotta sitten haettiin ehkä johtajaa, joka saattaa talouden kuntoon. Nyt painotimme kykyä verkostoitua. Haussa sanottiin, että pitää olla erinomaiset vuorovaikutustaidot.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja myöntää, että uudessa sopimuksessa on todella paljon yksityiskohtia.

Innanen kuvailee kaupungin painottaneen pehmeämpää profiilia ja positiivista viestijää edelliseen johtajahakukertaan verrattuna.

– Haimme henkilöä, jossa on ehkä juuri tarvittavan verran sitä henkilöstöjohtamisenkin taitoa, mikä osaltaan sitten tiivistää yhteistyökuvioita omassa organisaatiossa.

– Ja kun rakennetaan luottamusta niin oman talon sisällä kuin sen ulkopuolellakin verkostoituessa, niin siihen työhön voidaan soveltaa erilaisia mittareita.

Kuntavaalitkin vaikuttavat asiaan. Päättäjät vaihtuvat neljän vuoden välein, joten kaikkien kannalta on hyvä, että riittävän täsmällisen sopimuksen turvin johtajan ei tarvitse ajautua tuuliviirin asemaan valtuuston ja hallituksen muuttuessa, Innanen lisää.

Tuttua työtä

Innanen arvioi kysyttäessä, että sopimuksen mukainen toimien kirjaaminen ja seuranta mahdollistavat aikanaan seuraavalle kaupunginjohtajalle näkymän siitä, mitä on tehty ja mitä ei.

– Kun on tehty tällaista sidosryhmäanalyysiä, niin uuden johtajan ei tarvitse lähteä puhtaalta pöydältä sen suhteen, miten on verkostoiduttu.

Ammattijuristina Sari Innanen on tottunut tekemään sopimuksia. Hän laskee olleensa mukana tekemässä johtajasopimusta urallaan 88 kertaa, joko yksityisen tai julkisen sektorin sopimusta.

– Silti käytimme tässä työnantajan edustajana ulkopuolisen asianajotoimiston palveluja, jotta molempien osapuolien oikeusturva varmuudella toteutuu, eikä mikään asia henkilöidy.

Sari Innanen sanoo keskustelleensa yli sadan kuntajohtajan kanssa heihin kohdistuvista odotuksista.

Odotuksia on paljon, ja niiden täyttäminen voi olla hyvin haastavaa, jos odotuksia ei ole selkeästi jäsennelty ja tavoitteista ei ole selkeästi sovittu. Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Kokkolan mallin mukaiselle johtajasopimukselle olisi enemmänkin kysyntää johtajien keskuudessa, Innanen näkee.

– Toivon, että tämä Kokkolan kaupungin sopimus avaisi laajemminkin tätä asiaa Suomessa.

Innanen ennakoi, että kuntasektorilla siirrytään kohti yksityiskohtaisempia sopimuksia samalla tavalla kuin yksityisellä puolella on jo tapahtunut. Tällainen kehitys on Innasen mielestä positiivista.

”Selvä tiekartta”

Innanen ymmärtää, että johtajasopimuksen yksityiskohtaisuus voi hämmentää etenkin, jos maallikkona asiaa tarkastelee työsopimusten kautta.

Kuntajohtaja elää ja toimii omanlaisessa maailmassa, jossa on asetettava itsensä alttiiksi myös julkiselle kritiikille, juristi pohtii.

– Kun hakee julkista virkaa, siinä asettaa itsensä alttiiksi, muiden muassa sen suhteen, miten onnistuu työssään. Sen täytyykin olla avointa, kun verorahoilla rahoitetussa työssä ollaan.

– Pitää voida arvioida julkisesti ja pelata avoimin kortein. Salamyhkäisyys näissä asioissa vain heikentäisi johtajan oikeusturvaa. Säälin jokaista kaupunginjohtajaa, jolla ei ole esihenkilöä, joka asettaisi kunnon tavoitteita.

Tavoitteet ja niiden mittaaminen tarjoavat työrauhaa, Innanen näkee.

Innanen lisää, että työnantajan edustajana ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana hän vastaa siitä, miten tavoitteissa on onnistuttu.

Myös työnantajan kannalta on turvallisempaa, kun paperilla asiat ovat selvillä.

– Kaupunginhallitus vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta.

Sari Innanen sanoo, että hän olisi Kokkolan johtajasopimusta tehtäessä selvinnyt paljon vähäisemmällä työmäärällä, jos asioita ei olisi mietitty kauaskantoisesti.

– Tässä sopimuksessa on selvä tiekartta, neljä kovaa tavoitetta.

Kokkolan satamaan lisää toimintaa

Noin 48 000 asukkaan Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila vastaa, että hän ei tälläkään kerralla kommentoi erikseen johtajasopimusta tai sen sisältöä.

– Kokkolan kaupungin puolesta oikea henkilö kommentoimaan sopimusta on kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

– Olemme yhteistyössä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa neuvotelleet johtajasopimuskokonaisuuden. Kaupunginhallitus on sen omalta osaltaan myös hyväksynyt. Sopimus kattaa sekä palvelussuhteen ehdot, että tavoitteet tuleville vuosille.

Stina Mattilan ensimmäisen johtajakauden aikana Kokkolan kaupunki on ottanut merkittäviä askeleita vihreän siirtymän etujoukoissa kohti kestävämpää taloutta. Tästä on yhtenä esimerkkinä se, että amerikkalainen Plug Power rakentaa Kokkolaan uuden vetytehtaan lähivuosien aikana. Kaupunki tiedotti toukokuun lopulla, että nestemäistä vihreää vetyä riittää paikallisten tarpeiden lisäksi vientiin Länsi-Eurooppaan. Kuljetus Eurooppaan toteutuu Kokkolan sataman kautta.

Ei pelkkä eropaperi

Myös Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majava painottaa, että johtajasopimus on johtamisen väline.

Sopimuksessa voidaan sopia johtamisen tavoitteet, tavoitteiden saavuttamisen edellytykset sekä tavat, joilla johtajan työtä arvioidaan.

Sopimuksessa voidaan kuvata yhteistyötä johtajan ja luottamushenkilöjohdon kanssa.

Johtajasopimus on pakollinen asiakirja kunnan ja kunnanjohtajan välillä tai kuntayhtymän ja kuntayhtymän johtavan viranhaltijan välillä, Jarkko Majava jatkaa.

– Se velvoittaa molempia osapuolia.

– Palkasta, palkantarkistuksista ja palkitsemisesta sopiminen ovat tietysti keskeisiä asioita, joita kirjataan sopimukseen, Majava myöntää.

Sopimuksessa voidaan myös kuvata, miten kunnanjohtajan halutaan edistävän elinkeinoelämää.

– Johtajan voidaan toivoa olevan aktiivinen elinkeinoelämän suuntaan ja edistävän kuntabrändiä viestinnällään.

Kovinkaan tarkkaa ohjausta vaikkapa yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön, määrään tai laatuun ei ole johtajasopimuksiin yleensä kirjattu kuntapuolella, Majava vastaa.

– Sopimuksessa on jätettävä tilaa yhteistyölle, toimintaympäristön ja tilanteiden muutoksille sekä johtajan luovuudelle.

Sopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta on hyvä keskustella jämäkästi ja oikeudenmukaisesti, Majava arvioi.

– Sopimuksessa on hyvä sopia säännöllisistä kehityskeskusteluista, joissa keskustellaan, miten tavoitteet ovat toteutuneet ja sovitaan tarkemmin vuositavoitteista.

Lähtökohtana on, että sopimuksen osapuolet olisivat asioista niin sanotusti samalla sivulla. Sopimuksella pyritään välttämään väärinymmärryksiä siitä, mikä on ollut yhteinen tavoite tai tahtotila.

Johtajasopimus on siis johtamisen työväline, oikeudellisesti velvoittava sopimus, pelisääntökirja sekä prosessikuvaaja, Majava jatkaa.

– Johtajasopimuksen laatiminen alkaa jo rekrytointivaiheessa, kun mietitään kaivattua profiilia ja tavoitteita.

Sopimusluonnoksen sisältö alkaa yleensä tarkentumaan, kun päästään neuvottelemaan johtajaksi valikoituvan henkilön kanssa.

Sopimukseen voidaan kirjata johtajalle maksettavasta erokorvauksesta tilanteessa, jossa hän on menettänyt valtuuston luottamuksen.

Mutta sopimuksen ei ole tarkoitus olla käytössä vain poikkeustilanteissa, vaan sen on hyvä olla jatkuvasti ajankohtainen väline johtamiseen.

– Sitä ei ole tarkoitus tehdä sellaiseksi, joka kaivetaan laatikosta vain, kun halutaan eroon kunnanjohtajasta, Majava summaa.

Uusia tuulia

Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen, kesk., kertoo, että viimeisintä kaupunginjohtajan sopimusta laadittaessa työ alkoi kokoamalla sopivia esimerkkejä yhteen.

– Katsoimme olemassa olevaa johtajasopimusta, kun lähdimme laatimaan uutta ja tarkastelimme isoissa kaupungeissa tehtyjä johtajarekrytointeja, ja sitä, millä tavoin muualla tehdyt johtajasopimukset poikkesivat aiemmista.

– Näiden havaintojen pohjalta tehtiin johtajasopimusluonnos.

Joensuussa huomioitiin, että esimerkiksi irtisanomiseen liittyvät asiat ovat muuttuneet vuosien varrella johtajasopimuksissa.

Mikä on siis muuttunut irtisanomiseen liittyvissä asioissa, Jere Nuutinen?

– Rekrytointivaiheessa huomasimme, että virkasuhteen irtisanomiseen ja päättämiseen liittyvä korvaus on muuttunut. Aikaisemmin on ollut pitempiä irtisanomisaikoja.

Kuuden kuukauden koeaika

Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Joensuun uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri Jere Penttilä. Joensuun kaupunginvaltuusto äänesti valinnasta kokouksessaan 29. toukokuuta.

Osapuolet sopivat, että Penttilä hoitaa virkaa ensin vs. kaupunginjohtajana lokakuun ajan. Kaupunginjohtajan virantoimitus alkoi lokakuun alussa ja virkasuhde on voimassa toistaiseksi. Viran täytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Joensuun kaupungin ja Penttilän väliseen sopimukseen on kirjattu, että mikäli kaupunginhallitus päätyy siihen, että on tarpeellista käynnistää luottamuspulan vuoksi irtisanomismenettely, voivat osapuolet sopia vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta ennen menettelyn käynnistämistä.

Jos kaupunginjohtaja irtisanoutuu virkatehtävästään vapaaehtoisesti edellä sanotun mukaisesti, hänellä on oikeus saada kuuden kuukauden rahapalkkaa vastaava erokorvaus kahden kuukauden irtisanomisajan palkan lisäksi. Nuutinen kertoo, että aiemmin isojen kaupunkien johtajasopimuksissa oli yleistä vuoden rahapalkkaa vastaava korvaus.

Kaiken kaikkiaan neuvottelut kaupungin ja Penttilän välillä etenivät hyvin, Nuutinen arvioi.

– Meillä oli hyvä yhteistyö koko sopimuksen laadinnan ajan.

Nuutisen mukaan sopimusta yhteistyössä laadittaessa kävi selväksi, että Penttilä ei ollut tekemässä ensimmäistä johtajasopimustaan.

Penttilä toimi ennen Joensuuta Keskon Itä- ja Keski-Suomen aluejohtajana. Hän on aiemmin toiminut Riihimäen kaupunginjohtajana ja Kontiolahden kunnanjohtajana.

Lue myös:

Kokkolassa jatkava Stina Mattila kuvaili hakuprosessia: ”Tämä 8 kuukautta on ollut helvetillinen”