Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu sai HS:n lukijoilta kiitosta suojatyöpaikkojen paljastamisesta – Sitten hän päätti, että jotain on tehtävä
Kaupunginjohtaja Kirsi Rontu kertoo henkilökunnan miettivän yhdessä Keravan tulevaisuutta. (Kuva: Jussi Eskola)
– Vapaamatkustajia ei tarvita. Ensimmäinen julkishallinnon johtaja, joka on ymmärtänyt tehtävänsä aivan oikein. Julkisesta on tullut aikojen saatossa suojatyöpaikkojen paratiisi.
Edellä mainittu lainaus on suosituimpien lukijakommenttien joukossa Helsingin Sanomien jutussa, joka käsitteli työoloja Keravan kaupungilla. Jutun mukaan Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu sanoi, että kaupungilla ollaan töissä, eikä suojatyöpaikoille tai vapaamatkustajille ole tilaa.
Kuntalehdelle Rontu painottaa nyt, että Keravan kaupungin työntekijät ovat erittäin motivoituneita ja työhönsä sitoutuneita.
– Meillä on hyviä ja tehokkaita työntekijöitä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Edellä mainitussa ja viime kuun loppupuolella julkaistussa HS:n jutussa esiin noussut suojatyöpaikkakommentti ei liittynyt isompaan kokonaisuuteen, Rontu selventää.
– Se liittyi yksittäiseen tapaukseen.
HS:n lukijat tarttuivat osin jopa innokkaasti kaupunginjohtajan puheeseen suojatyöpaikoista.
Rontu sai lukijoilta kiitosta muiden muassa siitä, että hän paljasti kuntien suojatyöpaikkakulttuurin ja eräs toivoi muidenkin kaupunkien johtajilta samanlaista ajattelua.
Henkilöstöohjelmat työlistalla
HS:n jutun jälkeen Rontu päätti, että jotain on tehtävä.
– Olemme tuon jutun julkaisun jälkeen sopineet, että käyn joka viikko tervehtimässä kaupungin työntekijöitä eri yksiköissä ja teemme henkilöstöohjelman.
Lehtijuttu sai kaupunginjohtajan miettimään, että onko hän ollut kehittäjänä liiankin kovavauhtinen. Rontu korostaa muutenkin oman työnsä jatkuvan arvioinnin tärkeyttä.
– Itse katson aina peiliin.
Lisäksi Keski-Uudellamaalla sijaitsevassa ja noin 37 600 asukkaan kaupungissa jatketaan iltapäiväteetapaamisia, joihin on etäyhteyden ansiosta matala kynnys osallistua.
– Ajatus tällaisista toistuvista iltapäiväteetapahtumista nousi esiin hyvinvointikyselyssä ja tartuin heti siihen.
– Kerran kuussa mietitään yhdessä asioita.
Miten tehokkaasti kunnissa tehdään töitä yksityisiin toimijoihin verrattuna, Kirsi Rontu?
Kuntasektorilla ollaan työntekijöiden tehokkuuden suhteen erittäin vertailukelpoisia yksityisen sektorin kanssa, kaupunginjohtaja näkee.
”Maailma muuttuu”
Kehityskeskustelut ovat tärkeitä myös Keravalla. Asioita on hyvä kehittää kahden kesken, työnantajan ja työntekijän välillä, ja myös isommalla porukalla, Rontu jatkaa.
– On erittäin tärkeää, että osallistetaan koko henkilökunta miettimään, mitä on järkevää tehdä.
– Arvioidaan mennyttä, arvioidaan tulevaa, sitä mihin yhteiskunta on menossa ja minkälaisia tuloksia meiltä vaaditaan. Mietitään ja puhutaan uudesta Keravasta.
– Olemme esimerkiksi miettineet Keravan roolia hyvinvointialueuudistuksen jälkeen, kun uusia yhdyspintoja on tullut.
Tavoite on, että kuntalainen saa laadukkaita palveluita, palveluita, joita he tarvitsevat.
Iso vaikutus työntekijöiden jaksamiseen ja työssä viihtymiseen sekä osaamiseen on koulutuksella, Rontu lisää.
– Maailma muuttuu ja olemme koulutusmyönteinen kaupunki, se tuo työmotivaatiota.
– Kun halutaan aidosti kehittyä, niin se lisää ihmisten jaksamista.
Johtajan ovi on auki alaisille
Helsingin Sanomien haastattelussa Kirsi Rontu vastasi joidenkin kaupungin entisten työntekijöiden kritiikkiin huonoista työoloista. Kritiikin kärki HS:n jutussa kohdistui siihen, minkälaiseksi kaupungin henkilöstöpolitiikka on haastateltujen mielestä muuttunut vuodesta 2016 lähtien eli Ronnun kaupunginjohtajakauden aikana.
Uutisessa kerrottiin myös Keravan kaupungin henkilöstötutkmuksesta, joka ei HS:n mukaan paljasta laajamittaista pahoinvointia.
Rontu kävi HS:n lehtijutun läpi henkilökunnan kanssa. Hän sai alaisiltaan palautetta jutusta.
– Useissa viesteissä sanottiin, että minua ei tunnistettu siitä. Jokainen henkilökunnasta on minulle tärkeä.
Rontu haluaa kannustaa alaisiaan eri tilanteissa.
– Meillä saa myös epäonnistua.
Kirsi Rontu kertoo saaneensa alaisiltaan palautetta siitä, että hän on helposti lähestyttävä ihminen. Tähän hän pyrkii jatkossakin.
– Otan mielelläni henkilökuntaa vastaan ja keskustelen heidän kanssaan.
Lue myös:
Kirsi Rontu on johtanut Keravaa despoottimaisesti vuosia ja savustanut ulos kaikki, jotka kokee kilpailijakseen tai ei suostu hänen sanelupolitiikkaan ja hänen suhmurointeihinsa. Ronnun johtaminen on ala-arvoista, mutta hän ei näe siinä vikaa. Julkisuuteen kerrotut henkilöstökyselyn tulokset on valikoituja. Todellisuudessa johdon luottamus työntekijöiden mielestä on henkilöstötutkimuksissa ollut jo vuosia heikkoa. HS jutussa ei ollut kyse yksittäisestä henkilöstä, vaan kymmenestä. Todellisuudessa puhutaan kymmenistä, mutta monet ei uskalla puhua. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Pyykkölä myönsi HS jutussa vahingossa Keravalla Ronnun hyväksymän järjestelmällisen kiusaamisen sanoen, että viranhaltijan olo voidaan tehdä epämukavaksi. Näin ei voi jatkua. Tarvitaan uusi, reilu ja inhimillinen kaupunginjohtaja.
Entisiä työntekijöitä kohdellaan kun heitä ei olisikaan itse olin kuntouttavassa työssä Keravan kaupungilla ja niinsanotusti ilmaista työtä tehtiin Keravan kaupungille ja liukastuin töissä 23.2.2022 ja sain pysyvän olkapäävamman johon tuli haittaluokka 1 nii Keravan kaupunki pesee kätensä koko hommasta et en ikinä luota Keravan kaupungin vakuutuksiin
Kaupunkitekniikan toimialajohtaja pantiin sivuun pari vuotta sitten. Hänelle järjestettiin kehitysjohtajan virka vailla tehtäviä vailla alaisia. Tämä jos mikä on suojatyöpaikka.