Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Apostolos Tzitzikostas ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen alueiden komitean tapaamisessa syksyllä 2020. Kuva: Denis Closon / Euroopan unioni

Euroopan alueet ovat huolissaan koronan alueellisista vaikutuksista sekä siitä, etteivät jäsenvaltiot ota alueide näkökulmaa riittävän hyvin huomioon päätöksenteossaan. Tällä viikolla vietettiin Euroopan alueiden viikkoa ja Euroopan alueiden komitea julkaisi toisen vuotuisen alue- ja kuntabarometrinsa. 

Vuoden 2021 alue- ja kuntabarometri mittaa pandemian vaikutusta alueisiimme, kaupunkeihimme ja kyliimme. Se sisältää yhden suurimmista Euroopan unionin paikallis- ja aluehallitusten mielipidemittauksista. 

Tulokset osoittavat, että koronapandemia on tehnyt hallaa sekä alueiden taloudelle että kansanterveydelle ja alueiden väliselle yhdenvertaisuudelle. 

Samalla kun alueiden kärsimät haitat ovat merkittäviä, paikalliset päättäjät ja viranomaiset kokevat, etteivät he pääse vaikuttamaan tarpeeksi ongelmien ratkaisuun. Barometrin tarkoituksena onkin auttaa EU:n kaikkia hallintotasoja ryhtymään konkreettisiin toimiin ihmisten ongelmien ratkaisuksi. 

Mainos



– Liian usein Eurooppa yhdistetään vain sen 27 jäsenvaltioon. Euroopan unioni on paljon tätä rikkaampi: Siinä on yli 300 aluetta, 90 000 kuntaa ja 1,1 miljoonaa alueellisesti ja paikallisesti valittua poliitikkoa, jotka edustavat yli 400 miljoonaa ihmistä, sanoi Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja, Apostolos Tzitzikostas (EL/EPP) tuoreen julkaisun löydöksiä esitellessään.

– Barometrimme tarjoaa uuden näkökulman EU: n tilanteeseen ottaen paremmin huomioon sen monimuotoisuuden, monimutkaisuuden ja rikkauden, hän jatkoi. 

Koronan heikensi alueiden taloutta

Pandemian vaikutukset Euroopan alueiden talouteen ovat olleet merkittävät, barometri paljastaa. Vuonna 2020 paikallis- ja alueviranomaisten menot kasvoivat Euroopassa kaikkiaan noin 125 miljardilla eurolla pandemiaan liittyvien menojen vuoksi. Samalla alueiden tulot laskivat 55 miljardilla eurolla. Tulojen väheneminen johtui suurelta osin taloudellisen toiminnan vähenemisestä, mikä vähensi muun muassa verotuloja. 

Absoluuttisesti mitattuna paikallis- ja alueviranomaiset kärsivät eniten Saksassa, jossa pandemiasta aiheutti alueille yhteensä 111 miljardin euron tappiot. Seuraavina tulivat Italia, jonka alueet menettivät 22,7 miljardia euroa ja Espanja, jonka alueet menettivät 12,3 miljardia euroa. 

Prosenttimääräisesti suhteutettuna menetykset kokonaistuloista olivat suurimmat Kyproksen, Bulgarian ja Luxemburgin paikallis- ja alueviranomaisten kohdalla. 

Huoli menetetystä sukupolvesta

Pandemia on heikentänyt työllisyyttä ympäri Eurooppaa. Myös määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet vähenivät merkittävästi. 

Raportissa nostetaan esiin erityisesti huoli kadotetusta koronasukupolvesta. Kriisin sosiaaliset vaikutukset ovat tuhoisat, sillä koronaköyhyys on syventänyt alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta. 

Työttömyyden kasvu on iskenyt etenkin nuoriin ja matalan osaamistason työntekijöihin. Nuorten työttömyys lisääntyi vuonna 2020 nopeasti ja työttömyys on nuorten keskuudessa kymmenen prosenttiyksikköä korkeampaa kuin koko väestön keskuudessa. 

Samalla pandemia on tuonut esiin myös pitkään jatkuneen sukupuoleen liittyvän epätasa-arvon ja sukupuoleen liittyvät työperäiset riskit. 

Koronan vaikutukset ylikuolleisuuteen

Korona ei lisännyt ainoastaan taloudellista, vaan myös terveydellistä epätasa-arvoa. Barometri tuo esiin merkittäviä eroja pandemian vaikutuksissa yhteisöjemme terveyteen. 

Eniten koronatapauksia oli Koillis-Tšekin alueella. Italian Aostanlaakson alueella oli puolestaan eniten kuolonuhreja 100 000 asukasta kohti. 

Urbaaneilla alueilla ylikuolleisuus kasvoi keskimäärin enemmän kuin maaseutualueilla. Pääosin urbaanista ympäristöstä koostuvilla alueilla ylikuolleisuus kasvoi 17,2 prosenttia. Pääosin maaseudusta koostuvilla alueilla vastaava luku oli 13,5 prosenttia. 

Yli 40 prosentilla alueista ei ilmennyt ylikuolleisuutta pandemian ensimmäisen aallon jälkeen.

Digitaalisen eriarvoisuuden kasvu

Pandemia on tuonut esiin myös alueellisen digitaalisen eriarvoisuuden. Euroopassa on yhtäällä alueita, joilla viranomaiset pystyvät hyödyntämään digimurroksen koko potentiaalin ja toisaalla alueita, jotka eivät ole vielä täysin digitalisoituneet. 

Euroopan unionin kaupunkialueiden kotitalouksista 44 prosentilla on käytössään erittäin suuren kapasiteetin digitaalinen verkkoyhteys. Maaseutualueilla vastaava yhteys on 20 prosentilla kotitalouksista. 

Erityisen suuri kuilu internetiä päivittäin käyttävien ihmisten määrissä maaseudun ja kaupunkien välillä on Bulgariassa, Romaniassa, Kreikassa ja Portugalissa. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa erot ovat puolestaan kaikkein pienimmät. 

Raportin mukaan Euroopan jäsenvaltioissa toteutetut toimet digitaalisen yhdenvertaisuuden parantamiseksi ovat yhä riittämättömiä. Ainoastaan Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Belgiassa suunta on oikea ja kaupunkien ja maaseudun välinen digitaalisen yhdenvertaisuuden kuilu kuroutumassa umpeen. 

Paikallistason ääni saatava kuuluviin

Yksi raportin keskeisistä huomioista oli alue- ja paikallisviranomaisten tyytymättömyys mahdollisuuksiinsa vaikuttaa unionin päätöksentekoon. Paikallis- ja aluevaltuustoissa toimivat 1,15 miljoonaa eurooppalaista ovat olleet pandemian eturintamassa.

Nyt Euroopan alueiden komitea varoittaa, että EU:n elpymistä pandemiasta heikentää se, etteivät kansalliset valtiot ole kuulleet riittävästi kaupunkeja ja alueita, kun ne ovat päättäneet EU:n rahoittamista hätätilannesuunnitelmista. 

Barometrissä esitetään huoli siitä, ettei unionin varoja ohjata sinne, missä kaupungit ja alueet niitä eniten tarvitsevat. Tämä voi pahentaa ongelmia, joita pandemian aiheuttama 180 miljardin euron lovi alueiden taloudessa jo tuottaa. 

Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta piti erittäin tärkeänä, että kunnat ja alueet voisivat vaikuttaa nykyistä enemmän kansalliseen päätöksentekoon. Yhtä suuri osuus toivoo myös sitä, että EU:n varojen saatavuuttaa helpotetaan.

Vastaajista 65 prosenttia oli sitä mieltä, ettei alueilla, kaupungeilla ja kunnilla ole riittävästi vaikutusvaltaa Euroopan unionin tulevaisuuteen. Alue- ja paikallistason poliitikoista 86 prosenttia katsoi myös, että valtiotasoa laempien hallintotasojen laajempi osallistuminen parantaisi demokratian toimivuutta Euroopan unionissa. 

Puheenvuorossaa Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Tzitzikostas arvostelikin unionin jäsenmaiden hallitusten investointisuunnitelmia ja kansallisten hallitysten kyvyttömyyttä kuunnella aluehallituksia suunnitelmia laatiessaan.

Lisäksi alueet toivoivat, että he voisivat vaikuttaa nykyistä enemmän muun muassa terveys- ja ilmastopolitiikkaan, josta ne kantavat suurta vastuuta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*