Koronakriisissä kannustamista kerrostalon ikkunassa
Arkistokuva: Ville Miettinen

Ennakointi on saavuttanut vakiintuneen aseman kunta-alalla ja sitä käytetään ensisijaisesti päätöksenteon valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen, käy ilmi Kuntaliiton kyselystä.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kuntatoimijat tekevät ennakointityötä joko kunnissa ja kuntayhtymissä yleisesti tai omalla toimialallaan. Vastanneista ennakointia tekee itse 85 prosenttia ja yhteistyössä toisten kuntien ja kuntayhtymien kanssa 44 prosenttia. Joka kolmas kunta ja kuntayhtymä ostaa ennakointityötä ulkopuoliselta taholta.

– Ennakointi on saavuttanut kunta-alalla strategisen aseman ja sitä tehdään kunnissa jo osana normaalia toimintaa. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ennakoinnin merkitys tulee tulevaisuudessa entisestään kasvamaan, sanoo innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen.

Ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden vaihtoehtoja, mahdollisuuksia ja todennäköisyyksiä kartoittavaa työtä.

Kuntaliitto toteutti ennakointikyselyn syksyllä 2019 yhteistyössä Valtioneuvoston kanslian Kansallinen ennakointi Suomessa 2020 -selvityshankkeen kanssa. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 156 vastausta, joista 73 prosenttia edustaa kuntia ja 27 prosenttia kuntayhtymiä ja kunnallisia yhtiöitä.

Ennakointi päätöksenteon ja kehityksen tukena

Suurin osa kunnista ja kuntayhtymistä tekee ennakointia sisäisesti ja verkostoissa. Sisäistä ennakointityötä täydennetään ulkopuolisilla ostoilla sekä verkosto- ja hanketyöllä.

Ennakointia tehdään perustyönä esimerkiksi strategiatyön ensivaiheena, tietojohtamisen osana, kaupunkiseudun yhteistyössä ja maakunnan tulevaisuusryhmässä.

– Ulkopuolisina ostoina ennakointia täydennetään esimerkiksi laadittaessa skenaarioita, tulevaisuustaulukkoja, ilmiökarttoja ja erilaisia selvityksiä, Jäppinen sanoo.

Vastanneista 76 prosenttia kertoo käyttävänsä ennakointitietoa ensisijaisesti päätöksenteon valmisteluun ja 56 prosenttia palvelujen kehittämiseen. Joka kolmannella kunnalla ja kuntayhtymällä ennakointi kuuluu ylimmän johdon tehtäviin. Vajaalla puolella vastanneista vastuu ennakoinnista on hajautettu eri toimialoille.

Käytetyistä menetelmistä yleisimpiä ovat tilastolliset analyysit ja ennusteet sekä muutosilmiöiden keruu omalta toimialalta. Menetelminä käytetään myös vaihtoehtoisia skenaarioita, tulevaisuusverstaita ja muita osallistavia työpajoja.

Merkittävimmäksi ennakointi koetaan yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja maakuntaliitoissa.

Korona muuttaa ennakointia

Kunta-alan ennakointikyselyssä pyydettiin arvioimaan seitsemän painopisteen tärkeyttä omassa ennakointityössä. Tärkeimpänä painopisteenä pidettiin todennäköisten kehityskulkujen ennakointia.

Lisäksi vähintään kahdeksan kymmenestä vastanneesta on painottanut henkilöstön ja päättäjien kanssa käytävien tulevaisuuskeskustelujen ja proaktiivisen toimintaympäristöön vaikuttamisen tärkeyttä. Selvä enemmistö on korostanut myös rohkean visioinnin, ketterän innovoinnin sekä laaja-alaisen ilmiöiden tarkastelun tärkeyttä.

Kaiken kaikkiaan selvä enemmistö korostu kaikkien muiden painopisteiden paitsi yllättävien ja odottamattomien tapahtumien ennakoinnin tärkeyttä.

Jos kysely tehtäisiin nyt, keskellä poikkeusoloja, voisi yllättävien ja odottamattomien tapahtumien ennakointi saada erilaisen vastaanoton vastaajissa.

Jäppinen uskoo, että korona tulee ehdottomasti muuttamaan kunta-alan ennakointia.

– Korona voi tuoda mukanaan rajun harppauksen ja digiloikan. Samalla on muistettava, että tämä on vasta alku kaikille yllättäville muutoksille. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset vain korostuvat tulevaisuudessa.

Jäppinen arvioi, että ihmisten on välillä vaikeampi vastata hitaisiin muutoksiin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen olisi pitänyt osata varautua jo yli kymmenen vuotta sitten.

Niin kauan, kun koronakriisin suorat vaikutukset kestävät, voi olla helpompi pitää varautumisen merkitys ihmisten mielessä. Kuntaliitto käynnistää pääsiäisen jälkeen koronan vaikutukset -ennakointityön tarkastelemalla muuttuvaa maailmaa trendien ja vastatrendien kautta.

– Usein kriisit laukaisevat vastatrendejä. Kun ennen korostettiin demokratiaa ja globalisaatiota, nyt kaivataan vahvoja johtohahmoja ja kansallisvaltiota. Kaupungistumisen vastatrendinä nähdään esimerkiksi maalle mökeille lähtö.

Kunta-alan ennakointitoiminnan kehittäminen

Tyytyväisyys omaan ennakointiosaamiseen jakoi kyselyssä mielipiteitä. Neljäsosa vastaajista piti omaa ennakointiosaamista melko tai täysin riittävänä. Reilu neljäsosa puolestaan koki, että osaaminen oli melko tai täysin riittämätöntä. Lähes puolet vastasivat, ettei osaaminen ole sen paremmin riittävää kuin riittämätöntäkään.

Ennakointiosaamista pidettiin suhteessa ennakointitarpeisiin riittävimpänä muissa kuntayhtymissä ja vähiten riittävänä kunnissa.

Raportin lopuksi esitetään kuusi suositusta ennakointitoiminnan kehittämiseksi kunta-alalla.

Suositukset ovat seuraavat:

1. Ennakointikoulutuksen ulottaminen koko henkilöstöön ja

poliittisiin päättäjiin.

2. Ennakointityön käyttö systeemisesti pitkän tähtäimen

strategisen suunnittelun tukena.

3. Ennakointimenetelmien monipuolistaminen kattamaan

vaihtoehtoiset skenaariot ja tulevaisuuden simuloimisen

pelien ja mallien avulla.

4. Aiemmin tehdyn ennakointityön hyödyntäminen ja

päällekkäisyyksien vähentäminen.

5. Parempi ennakointityöstä viestiminen oman organisaation

sisällä ja verkostoissa.

6. Kuntien, alueiden, maakuntien, kansallisen tason ja

elinkeinoelämän välisen ennakointiyhteistyön lisääminen

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*