Kuntajakoselvittäjä: Luottamus ei riittänyt
Perämeren rannan kolmen kunnan liitos jäi syntymättä. (Kuva: Kemin kaupungin kuvagalleria)
Luottamuspuute ja karille mennyt sote-ratkaisu olivat suurimmat yksittäiset syyt Kemin, Simon ja Keminmaan erityisen kuntajakoselvitykseen kariutumiseen. Tätä mieltä on Kuntalehden haastattelema kuntajakoselvittäjä Martti Ruotsalainen, joka selvitti liitosmahdollisuuksia yhdessä Timo Mäkitalon kanssa.
-Tässä ei syntynyt riittävää luottamusta kuntien kesken. Pienemmissä kunnissa oli pelko, että palvelut keskittyvät Kemiin. Energia- ja vesihuollon taksa-asiat huolettivat myös, mutta olivat selvästi pienempiä vaikuttajia, Martti Ruotsalainen arvioi.
Kuntaliitossopimuksen kaatajaksi nousi lopulta Keminmaan valtuusto, jossa sopimus kaatui äänin 19–16. Simo olisi hyväksynyt sopimuksen äänin 11–10 ja Kemissä sopimus meni läpi yksimielisesti, vaikka päätökseen kirjattiinkin lopulta yksi eriävä mielipide.
-Odotin äänestyksestä Simon ja Keminmaan osalta suhteellisen tiukkaa, mutta toiveena oli, että kuntaliitokseen olisi lähdetty, Ruotsalainen pohtii.
Sote-haamu kummitteli
Epäluottamuksen ohella kuntajakosopimuksen läpimenomahdollisuuksia heikensi suuren sote-sovun haamu. Kun kauan odotettu suuri sote-ratkaisu ei nähnytkään päivänvaloa, niin kuntapäättäjissä heräsi vielä kerran halu katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
-Soten kariutumisella oli yllättävän suuri merkitys asenteisiin. Lähdettiin perustelemaan varovaista kantaa sillä, että halutaan katsoa mitä tapahtuu. Kun sote viipyi ja jäi lopulta syntymättä, niin sillä oli merkitystä, toteaa Ruotsalainen.
Lähiaikoina käydään Perämeren rannalla keskusteluja siitä, josko uusi Kemi syntyisi Kemin ja Simon toimesta. Mikään läpihuutojuttu sekään tuskin on.
-Käydään näiden kahden kunnan johtavien politiikkojen kanssa lähiaikoina keskusteluja ja tunnustellaan, onko järkevää lähteä katsomaan kahden kunnan liitosta. Siinä olisi vielä saavutettavissa tiettyjä etuja, joskaan ei niin paljon kuin kolmen kunnan kuntaliitoksessa. Joka tapauksessa kuntien taloudellinen tilanne koko valtakunnassa etenee lähivuosina siihen suuntaan, että kuntaliitokset ovat yhä edelleen yksi vaihtoehto tilanteen korjaamiseksi, Ruotsalainen arvioi.
Selvitysmiehillä olisi mahdollisuus esittää valtiovarainministeriölle, että se määräisi järjestettäväksi kansanäänestyksen Keminmaassa, mutta ainakaan tässä vaiheessa ei intoa marssia valtuuston yli ole.
-Sitä kyllä voidaan pohtia, mutta se olisi ensimmäinen tapaus uuden kuntarakennelain aikana, jossa kansanäänestys järjestetään. Siihen nähden kynnys äänestyksen toteuttamiseen on aika korkea, Martti Ruotsalainen myöntää.
