Suurissa kunnissa valtuutetut luopuvat vapaaehtoisesti tehtävästään harvemmin kuin pienissä.

Kuntaliitosten vaikutukset edustukselliseen demokratiaan ovat monisyiset ja vaikuttavat eri suuntiin. Toisaalta päättäjät etääntyvät, toisaalta mielipiteiden ja vaihtoehtojen monipuolisuus lisääntyy.

Juuri ilmestyneessä Kuntavaalit ja kuntarakenteen muutos -tutkimusraportissa selvitetään, miten kuntaliitokset ovat vaikuttaneet edustuksellisen demokratian toteutumiseen vuosien 2008 ja 2012 kuntavaalien yhteydessä. Tutkimukseen on koottu havaintoja kuntakoon ja demokratian yhteydestä.

Kuntakoon vaikutus kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumiseen

ja toisaalta kunnan toiminnan ja palvelujen tehokkuuteen on ikuisuuskysymys, raportissa muistutetaan.

Mainos



Liitoksia perustellaan toiminnan tehostumisella ja vastustetaan päätösvallan etääntymisellä.

Tutkimus on toteutettu osana kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia kartoittavaa ARTTU- tutkimusohjelmaa ja sen on tehnyt akatemialehtori, VTT Sari Pikkala Åbo Akademin julkishallinnon oppiaineesta.

 

Mainos



Yhteydet toimivat pienessä kunnassa

 

Pienessä kunnassa luottamushenkilöitä suhteessa väkilukuun on enemmän, jolloin kuntalaisten oletetaan olevan lähempänä päättäjiä kuin isossa kunnassa. Pienissä kunnissa näitä yhteyksiä myös käytetään. Myös suoria vaikuttamisen keinoja käytetään pienissä kunnissa enemmän kuin suurissa.

Suurissa kunnissa kilpailu valtuustopaikoista on suurempi kuin pienissä. Tutkimuksen mukaan suurissa kunnissa valtuutetut luopuvat harvemmin vapaaehtoisesti valtuustopaikastaan kuin pienemmissä. Valtuutettujen vaihtuvuus on suurissa kunnissa vähäisempää.

Suurissa kunnissa valtuustopaikan saavuttaminen edellyttää usein merkittävää taloudellista panosta. Luottamustehtävän hoitaminen vie myös enemmän aikaa suuressa kuin pienessä kunnassa. Kunnallispolitiikka ammattimaistuu.

 

 

Suuressa kunnassa enemmän tilaa mielipiteille

 

 

Pienessä homogeenisessa kunnassa yhdenmukaisuuden paine voi olla suurempi, mikä voi merkitä sitä, että poikkeavia näkemyksiä ei suvaita yhtä paljon kuin suuremmissa kunnissa.

– Mitä suurempi kunnan asukasluku on, sitä suurempi on pääsääntöisesti myös ehdokkaita asettavien ja valtuustossa edustettuina olevien poliittisten ryhmien määrä tutkimuksessa todetaan.

– Demokratian toteutumisen näkökulmasta kuntakoon suurenemiseen liittyvää puolueiden kirjon lisääntymistä voidaan pitää myönteisenä.

 

 

Identiteetti voi säilyä kuntaliitoksessa

 

 

Demokratia toteutumisen yhteydessä keskustellaan myös ehdokkaan asuinpaikasta ja kuntalaisten samaistumisesta.

Ehdokkaan asuinalue on todettu melko tärkeäksi tekijäksi äänestyspäätöstä tehtäessä.

Kotikuntaan samaistuminen on voimakkainta alle 5 000 asukkaan kunnissa. Kuntarajan poistuminen ei välttämättä tarkoita paikallisen identiteetin häviämistä.

Liitosalueilla pelätään yleensä jäämistä suuremman liitoskumppanin päätöksenteossa jalkoihin. Liitosten reuna-alueet ovat kuitenkin kaikissa vuonna 2007–2013 yhdistyneissä kunnissa saaneet edustuksen liitoskunnan valtuustoon. Se ei kuitenkaan ole riittänyt hälventämään pelkoja. Toisaalta äänestäminen ei ole noudattanut vanhoja kuntarajoja.

Tutkimusraportissa on selvitetty kuntaliitosten vaikutuksia valtuutettujen ja ehdokkaiden määrän kehitykseen, äänestysaktiivisuuteen, puolueiden kannatuksen ja kuntien puoluerakenteen muutoksiin, alueperustaiseen äänestämiseen ja alueellisen edustuksen toteutumiseen kuntaliitoksen toteuttaneiden kuntien valtuustoissa sekä valtuustojen henkilövaihtuvuuteen.

Raportissa esitellään myös keinoja, joilla liitosalueiden äänen kuuluminen on pyritty turvaamaan.

Tutkimusraportin voi ladata pdf-muodossa täällä.

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*