Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen: Selvitys tehtävien eriyttämisestä on erinomainen aloite
Kuva: Ville Miettinen
Voivatko kuntien oikeudet ja velvollisuudet tulevaisuudessa olla erilaisia? Tätä haluaa selvittää kuntaministeri Paatero, ja Kuntaliitto on selvityksen kannalla.
Selvitys siitä, voiko erilaisilla kunnilla olla erilaisia tehtäviä on järkevää, koska kunnat ovat muutenkin erilaistuneet, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, sd., arvioi Kuntalehdelle reilu viikko sitten, että kuntaliitokset ovat toivottavia ja että kuntien velvollisuuksia ja oikeuksia kannattaisi tarkastella.
– Kunnallinen itsehallinto niin, että kunnilla kuitenkin suunnilleen samoja tehtäviä, tulee varmaan säilymään, mutta kyllä varmaan jonkun verran säätöä voisi olla, Paatero viittasi kuntien tehtäviin.
Myös tänään Helsingin Sanomien haastattelussa Paatero toivoi kuntaliitoksia ja kuntien määrän vähenemistä ja totesi, että tehtävien erilaistamista selvitetään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Selvittäminen on Kuntaliiton näkökulmasta erinomainen aloite, Minna Karhunen sanoo.
– Sehän on tosi järkevää, koska kunnat ovat muutenkin erilaistuneet. Jo nyt kunnat hoitavat eri tavoin lakisääteisiä tehtäviä kuntayhtymien, liikelaitosten ja isäntäkuntamallin kautta.
Karhusen mukaan voitaisiin tehdä perustuslaillinen arvio tehtävien ”peruspaketista”, joka jokaisen kunnan on ehdottomasti järjestettävä, ja missä voi olla vaihtelua.
– Ja jos vaihtelua on, miten turvataan, että kaikki asukkaat saavat kaikki palvelut. Asukkailla pitää olla yhtäläiset oikeudet. Siitä ennen kaikkea pitää olla kyse.
Mielestäni kevennettyjä kuntia tavallaan jo on kun on siirretty esim. sote-palveluita kuntayhtymiin ja yhteistoiminta-alueille ihan vapaaehtoisesti. Eipä se ole kyllä taloutta helpottanut? Meilläkin hyvin pienet mahdollisuudet vaikuttaa palvelusisältöön, mutta isot laskut meille.
— TiinaHeikka (@TiinaHeikka) August 17, 2019
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka pohtivat tehtävien selvittämistä Twitterissä lauantaina.
Kaksi syytä selvitykselle
Minna Karhunen sanoo, että selvitys tehtävistä on tarpeen kahdesta syystä. Ensinnäkin kuntatalous on heikossa tilanteessa.
– En usko että syntyy tilannetta, että tulee vain lisää rahaa nykyisiin rakenteisiin. Kansantalous ei ole sellaisessa kunnossa, että voitaisiin lapioida rahaa lisää, vaan meidän pitää miettiä, miten asiakkaat ja kuntalaiset saavat palvelut tulevaisuudessa palvelurakenteella, johon meillä on varaa.
Toinen syy on väestömuutos. Viidenneksessä kunnista ei viime vuonna syntynyt edes koululuokallista lapsia.
– Millaisella rakenteella turvaamme, että näissäkin kunnissa lapset saavat opetusta?
Useat kunnat siis ovat jo luopuneet kaikista velvollisuuksista yksin selviytymisestä. Minna Karhusen arvion mukaan osa kunnista ja osa päättäjistä on aktiivisia ja hakee ratkaisuja, mutta eivät kaikki.
– Se voi tulla tosi kalliiksi ihmisille, jotka asuvat niissä kunnissa, jotka yrittävät pitää kiinni rakenteista, jotka eivät enää ole elinkelpoisia.
Aiemmin kesällä ministeri Paatero kertoi Kuntalehdessä, että tavoitteena on kuntaliitoksiin kannustaminen esteitä purkamalla ja liittymisen etuja korostamalla.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ei kuitenkaan kannustinrahaa näy, ja se on Karhusen mielestä harmillista.
Pakkoliitoksiin Kuntaliitossa ei uskota, hän sanoo.
Kevyempi tehtävämäärä voisi perustua myös vapaaehtoisuuteen, Karhunen sanoo.
– Jos olisi esimerkiksi luokiteltu kunnat tehtävämäärän mukaan, kunta voisi itse ilmoittaa että se ottaa vähemmän tehtäviä.
Tämä kuitenkin edellyttää perustuslaillisuuden selvittämistä ja rahoitusjärjestelmän miettimistä.
Selvitys tarpeen, koska toteutus vaikeaa
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kritisoi jo aiemmin tänä vuonna Kuntalehden haastattelussa ajatusta kuntien tehtävien erilaistamisesta.
Myös tänään Määttä otti asiaan kantaa tiedotteessaan. Kriittisiä ääniä tehtävien eriyttämistä kohtaan on kuulunut joistain muistakin kunnista.
Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi arvioi Twitterissä , että kuntien erilaiset roolit ja vastuut sotkisivat entisestään julkishallinnon toimintaa sen sijaan, että lisäisivät toiminnan tehoa, taloudellisuutta ja hallinnon selkeyttä.
– Kuntien talousahdingon keskeinen syy on ollut pitkään hallitsematon sote -kustannusten kasvu.Olisiko nyt fiksua viedä sote-uudistus ensin maaliin ja katsoa muita kuntakentän isoja uudistuksia sen jälkeen? Lohi twiittasi ministeri Paaterolle.
Tytti Määtän mukaan olisi erittäin vaikeaa vetää viiva siihen, minkälainen kunta saisi tehtäväkseen minkäkinlaisten palvelujen järjestämisen.
– Ainakaan asukasmäärä ei kuntien erilaisuuden takia siihen sovellu, Määttä kirjoittaa tiedotteessaan.
Ongelmaksi nousee, millä perusteella kunta alennetaan kevytsarjaan. Kuntien yhteistyövaihtoehto ongelmattomampi.
— Aimo Ryynänen (@aitoaimo) August 17, 2019
Kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen pohti Twitterissä kuntien luokittelun perustelemista.
Määttä myös muistuttaa, että selvitystä tehtävistä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan.
– Mikä taho järjestäisi palveluja alueella niiden kuntien kuntalaisille, joiden kotikunnalle olisi säädetty toisenlaiset tehtävät? Miten noiden palveluiden rahoitus järjestettäisiin? Miten alueen asukkaat pääsisivät vaikuttamaan palvelujen järjestämiseen? Nämä kaikki asiat pitäisi ratkaista, Määttä kirjoittaa.
Karhunen myöntää, että rajan vetäminen sille, mikä kunta voi tai ei voi järjestää mitäkin palveluja, ei ole helppoa. Eikä lopullista mallia ole edes mahdollista määritellä vielä.
– Mutta sen takia se pitää selvittää. Kun nykytilannekaan ei ole kestävä vaihtoehto. Pitää laittaa kaikki voimat siihen, että kunnat ja valtio yhdessä selvittävät. Selvittämiselle ei voi sanoa ei, vaan pitäisi avoimin mielin lähteä hakemaan ratkaisua olemassa oleviin ongelmiin.
Tosi mahtavaa, jos selvitys jo tehtäisiin. Hieman taustaa. Rautavaaran kunta esitti 5.10.2015 Pohjois-Savon liiton ja Kuntaliiton Kuntatalouspäivänä, että silloiselle kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen nimeäisi nopeasti selvitysmiehen laatimaan ns. Harva-kunnille (57 kpl, nyt kuntia on vielä 317 kpl) erityisohjelman työni-meltään ”Lex-Rautavaara”.
Harva -kunnat kokevat, että valtio on päätöksillään heikentänyt kuntien elinvoimaa Pohjois- ja Itä-Suomessa. Hallituksen kuntauudistukseen kohdistuu suuria pelkoja, koska se keskittyy palveluihin ja väestökehitykseen ilman kokonaisvaltaista arviota elinvoiman kehityksestä. Onko Harva-kunnat elinvoimaisia kuntia? Pitkien etäisyyksien kuntien kanta: kuntauudistuksen vaikutuksia kansantalouteen ei ole arvioitu riittävästi. Kunnat ovat valmiita nostamaan esille harvaan asuttujen alueiden problematiikan, jopa erityislainsäädännön muodossa.
”Lex-Rautavaara” tarkoittaa sitä, että kuntalaisten peruspalveluja tulee tarkastella valtion ja kuntien palveluiden kokonaisuutena. Valtion palveluiden väheneminen (työvoimahallinto, Kela, verohallinto, Posti) pitkien etäisyyksien alueilla vaarantaa kunta-laisten perusturvallisuutta ja lisää kuntien palvelupaineita. Harvaan asutuilla alueilla on tärkeää turvata myös kuntalaisten asiointi tietoverkoissa, sillä sähköisten palvelujen merkitys korostuu edelleen tulevaisuudessa.
Mainittujen kuntien tehtäväalue on huomattavan laaja, koska kunnat joutuvat kantamaan suhteellisesti ottaen muita kuntia suuremman taloudellisen ja toiminnallisen vastuun alueen elinvoimaisuuden sekä myös tiestön ja teknologisen toimivuuden ylläpidosta. Näistä seikoista johtuen mainitut kunnat ovat myös usein vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Toimivien sekä muun valtakunnan kanssa yhdenvertaisten ja yhdenmukaisten palvelurakenteiden muodostaminen voi muodostua haasteel-liseksi. Toisaalta pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi paikallisia sekä alueellisia eroavaisuuksia toimintatavoissa ja menettelyissä syntyy ja niitä tuleekin sallia.
Tässä taloudellisessa tilanteessa ja kehitysvaiheessa tarvitaan innovatiivisia ja uusia lähestymistapoja palveluiden järjestämi-seen, tuottamiseen, ohjaamiseen ja rahoitukseen sekä kokonai-suudessaan harva-alueen kuntien tulopohjan uudelleenarviointiin.
Demokratian, erityisesti lähidemokratian, sekä kansalaisten yhden-vertaisten kohtelun tulee toteutua kaikkialla henkilön asuinpaikasta riippumatta.
Kuntien pilotoinnin pohjalta tulisi tarkastella erilaisia vaihtoehtoja kunta- ja palvelurakenteiden alueelliseen uudistamiseen ja sääntelyyn.
Lähtökohtana tulee pitää sitä tosiseikkaa, että erilaiset alueet tar-vitsevat erilaisia ratkaisuita ja mahdollisesti myös erityyppistä lain-säädäntöä.
Selvitystyön pohjalta tulisi myös tarkastella, tuleeko erityisten harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien sosiaali-, terveyden-huollon- ja perusopetuksen järjestämisestä sekä rahoituspohjan turvaamisesta säätää erikseen erillisellä harva-asutuksen erityispiirteet tunnistavalla lainsäädännöllä. Kuntien tehtävien lisäksi esiselvitystyön tulisi tar-kastella syrjäisten seutujen ny-kyisin valtion vastuulla olevien turval-lisuuspalveluiden kehittämistä. Harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien erityisolosuhteet ja niiden kehittämistyö tulee olla keskeisenä tavoit-teena SoTe-uudistuk-sessa.
Selvityksessä ministeri Kunta- ja omistajaministeri Sirpa Paatero antaisi selkeän tehtäväksiannon kunnallisten ja valtiollisten palvelurakenne-ratkaisujen erilaisten vaihtoehtojen selvittämistä erityisen harvaan asutuissa ja syrjäisissä kunnissa:
– Selvityksen tavoitteena olisi harva-alueiden kuntien asukkaiden palveluiden turvaaminen ja järkevän tuottamisen eri vaihtoehdot sekä kuntien rahoituspohjan laajentaminen ja harvaan asuttujen kuntien elinvoimaisuuden vahvistamisen eri vaihtoehdot.
– Selvityksen tulee antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon, jolla todella mahdollistetaan Pohjois-Savossa esim. laajakaistan (valokuitu) ja muun informaatioteknologian (ICT) avulla laaja tehokas hyödyntäminen kuntalaisille ja yrittäjille julkistenpalvelujen tuottamiseen yhteistyömallilla (partner-ship).
– Innovatiiviset teknologia- ja tietotekniikkaratkaisut antavat hyvät mahdollisuudet ( mm. LAAJAKAISTA-kaikille 2015 hanke) vastata väestön ikääntymisen myötä lisääntyvään palvelutarpeeseen ja omalta osalta pienentämään maamme julkisen talouden kestävyysvajetta.
– Selvityksen lähtökohtana tulee olla se, että Pohjois-Savon liiton erilaiset jäsenkunnat tarvitsevat asiakaslähtöisyyden mahdollis-tamiseksi erilaisia ratkaisuja ja sitä kautta vapautuksia lainsää-dännön pakkopaidasta (normien purkaminen: kuntia velvoittavia lakeja on lähes 800 kpl ja sen päälle noin 1.000 kpl ohjeistusta).
– Tätä varten ja riittävän tietopohjan keräämiseksi tehtäisiin erityinen Harva-vapaakunta-malli Suomeen/Pohjois-Savoon. Näin toteutuisi aidosti EU:n subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate.
Kunta- ja SoTe-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unoh-tuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä.
– Selvityksessä tuotaisiin esille, tuleeko erityisen harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien sosiaali-, terveydenhuollon- ja perusopetuksen järjestämisessä sekä rahoituspohjan turvaa-misessa säätää erillisellä harva-asutuksen lainsäädännöllä ” Lex-Rauta-vaaralla”(Eloa, Iloa ja Älyä Harva-kunnille).
– Selvityksen tavoitteena laatia maahan oma, uusi ja toimiva innovatiivinen kunnallinen malli niin kunnallisten ja valtiollisten peruspalveluiden järjestämiseksi sekä rahoituspohjan turvaa-miseksi.
Tehtiinhän Metropolialueellekin (Helsinki ja 13 muuta kuntaa) oma selitys ja lakiluonnoskin. Miksi ei HARVA-kuntia kohdella samoin?
Helsingin seudulla kuntien tehtäviä on lain nojalla siirretty HSL- ja HSY-kuntayhtymille. Ennakkotapaus on siten olemassa.