Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen: Selvitys tehtävien eriyttämisestä on erinomainen aloite

Selvitys siitä, voiko erilaisilla kunnilla olla erilaisia tehtäviä on järkevää, koska kunnat ovat muutenkin erilaistuneet, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, sd., arvioi Kuntalehdelle reilu viikko sitten, että kuntaliitokset ovat toivottavia ja että kuntien velvollisuuksia ja oikeuksia kannattaisi tarkastella.

– Kunnallinen itsehallinto niin, että kunnilla kuitenkin suunnilleen samoja tehtäviä, tulee varmaan säilymään, mutta kyllä varmaan jonkun verran säätöä voisi olla, Paatero viittasi kuntien tehtäviin.

Myös tänään Helsingin Sanomien haastattelussa Paatero toivoi kuntaliitoksia ja kuntien määrän vähenemistä ja totesi, että tehtävien erilaistamista selvitetään.

Selvittäminen on Kuntaliiton näkökulmasta erinomainen aloite, Minna Karhunen sanoo.

– Sehän on tosi järkevää, koska kunnat ovat muutenkin erilaistuneet. Jo nyt kunnat hoitavat eri tavoin lakisääteisiä tehtäviä kuntayhtymien, liikelaitosten ja isäntäkuntamallin kautta.

Karhusen mukaan voitaisiin tehdä perustuslaillinen arvio tehtävien ”peruspaketista”, joka jokaisen kunnan on ehdottomasti järjestettävä, ja missä voi olla vaihtelua.

– Ja jos vaihtelua on, miten turvataan, että kaikki asukkaat saavat kaikki palvelut. Asukkailla pitää olla yhtäläiset oikeudet. Siitä ennen kaikkea pitää olla kyse.

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka pohtivat tehtävien selvittämistä Twitterissä lauantaina.

Kaksi syytä selvitykselle

Minna Karhunen sanoo, että selvitys tehtävistä on tarpeen kahdesta syystä. Ensinnäkin kuntatalous on heikossa tilanteessa.

– En usko että syntyy tilannetta, että tulee vain lisää rahaa nykyisiin rakenteisiin. Kansantalous ei ole sellaisessa kunnossa, että voitaisiin lapioida rahaa lisää, vaan meidän pitää miettiä, miten asiakkaat ja kuntalaiset saavat palvelut tulevaisuudessa palvelurakenteella, johon meillä on varaa.

Toinen syy on väestömuutos. Viidenneksessä kunnista ei viime vuonna syntynyt edes koululuokallista lapsia.

– Millaisella rakenteella turvaamme, että näissäkin kunnissa lapset saavat opetusta?

Useat kunnat siis ovat jo luopuneet kaikista velvollisuuksista yksin selviytymisestä. Minna Karhusen arvion mukaan osa kunnista ja osa päättäjistä on aktiivisia ja hakee ratkaisuja, mutta eivät kaikki.

– Se voi tulla tosi kalliiksi ihmisille, jotka asuvat niissä kunnissa, jotka yrittävät pitää kiinni rakenteista, jotka eivät enää ole elinkelpoisia.

Aiemmin kesällä ministeri Paatero kertoi Kuntalehdessä, että tavoitteena on kuntaliitoksiin kannustaminen esteitä purkamalla ja liittymisen etuja korostamalla.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ei kuitenkaan kannustinrahaa näy, ja se on Karhusen mielestä harmillista.

Pakkoliitoksiin Kuntaliitossa ei uskota, hän sanoo.

Kevyempi tehtävämäärä voisi perustua myös vapaaehtoisuuteen, Karhunen sanoo.

– Jos olisi esimerkiksi luokiteltu kunnat tehtävämäärän mukaan, kunta voisi itse ilmoittaa että se ottaa vähemmän tehtäviä.

Tämä kuitenkin edellyttää perustuslaillisuuden selvittämistä ja rahoitusjärjestelmän miettimistä.

Selvitys tarpeen, koska toteutus vaikeaa

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kritisoi jo aiemmin tänä vuonna Kuntalehden haastattelussa ajatusta kuntien tehtävien erilaistamisesta.

Myös tänään Määttä otti asiaan kantaa tiedotteessaan. Kriittisiä ääniä tehtävien eriyttämistä kohtaan on kuulunut joistain muistakin kunnista.

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi arvioi Twitterissä , että kuntien erilaiset roolit ja vastuut sotkisivat entisestään julkishallinnon toimintaa sen sijaan, että lisäisivät toiminnan tehoa, taloudellisuutta ja hallinnon selkeyttä.

– Kuntien talousahdingon keskeinen syy on ollut pitkään hallitsematon sote -kustannusten kasvu.Olisiko nyt fiksua viedä sote-uudistus ensin maaliin ja katsoa muita kuntakentän isoja uudistuksia sen jälkeen? Lohi twiittasi ministeri Paaterolle.

Tytti Määtän mukaan olisi erittäin vaikeaa vetää viiva siihen, minkälainen kunta saisi tehtäväkseen minkäkinlaisten palvelujen järjestämisen.

– Ainakaan asukasmäärä ei kuntien erilaisuuden takia siihen sovellu, Määttä kirjoittaa tiedotteessaan.

Kunnallisoikeuden emeritusprofessori Aimo Ryynänen pohti Twitterissä kuntien luokittelun perustelemista.

Määttä myös muistuttaa, että selvitystä tehtävistä ei ole kirjattu hallitusohjelmaan.

– Mikä taho järjestäisi palveluja alueella niiden kuntien kuntalaisille, joiden kotikunnalle olisi säädetty toisenlaiset tehtävät? Miten noiden palveluiden rahoitus järjestettäisiin? Miten alueen asukkaat pääsisivät vaikuttamaan palvelujen järjestämiseen? Nämä kaikki asiat pitäisi ratkaista, Määttä kirjoittaa.

Karhunen myöntää, että rajan vetäminen sille, mikä kunta voi tai ei voi järjestää mitäkin palveluja, ei ole helppoa. Eikä lopullista mallia ole edes mahdollista määritellä vielä.

– Mutta sen takia se pitää selvittää. Kun nykytilannekaan ei ole kestävä vaihtoehto. Pitää laittaa kaikki voimat siihen, että kunnat ja valtio yhdessä selvittävät. Selvittämiselle ei voi sanoa ei, vaan pitäisi avoimin mielin lähteä hakemaan ratkaisua olemassa oleviin ongelmiin.