Kuntaliitto haluaa mukaan toisen asteen koulutuksen lakivalmisteluun
Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta kertoo, että tunnelmat toisen asteen koulutuksen järjestämisen ja rahoituksen lakiesitysten kaaduttua ovat hieman sekavat.
Järjestämislain käsittelyn pysäytti oppositio sivistysvaliokunnassa, ja rahoituslaki kaatui eduskunnan äänestyksessä, kun hallituspuolueet kaatoivat itse ajamiaan lakeja vaalikauden viimeisellä istuntoviikolla.
Järjestämislailla tavoiteltiin vajaan 70 miljoonan euron menovähennyksiä ja rahoituslailla reilun 190 miljoonan säästöjä.
– Molemmat lakiehdotukset olivat sisällöltään sellaisia, että niihin sisältyi meidän mielestämme ongelmia. Toisaalta paineet säästövaatimuksista ovat yhä olemassa. Lakiesitykset olivat tapa toteuttaa näitä säästöjä. Mitä nyt tapahtuu, on hieman epäselvää, Päivärinta sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Päivärinnan mukaan Kuntaliitto haluaa olla mukana valmistelutyössä, jos ja kun lakeja valmistellaan uudelleen tulevien hallitusneuvottelujen jälkeen.
Viime viikolla kaatuneiden lakiesitysten valmistelua arvosteltiin vaatimattomaksi monelta taholta, myös Kuntaliiton taholta.
– Valmistelu tehtiin virkamiestyönä ja mekin saimme toki kommentoida ja lausua, mutta haluaisimme osallistua valmisteluun kunnolla, koska asia koskee laajasti kuntasektoria
– Olisi hyvä valmistella yhdessä, silloin ehkä saavutettaisiin parempi lopputulos, Päivärinta näkee.
Jos jotain aivan erityistä ei tapahdu, muutospaine kohdistuu toisen asteen koulutukseen edelleen. Päivärinnan mukaan myös Kuntaliitto on sitä mieltä, että jotakin pitäisi tehdä, kun ikäluokat pienenevät ja resurssit vähenevät.
– Miten koulutus tulevaisuus järjestetään tulevaisuudessa ja miten taataan koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus ympäri Suomea, se edellyttää erilaisten uusien ja jo hyväksi koettujenkin opetustapojen käyttöönottoa.
Koulutus mukaan hallitusneuvotteluihin
Kun rahoituslakiesitys meni nurin, opetusministeri Krista Kiuru, sd., totesi edessä olevan vapaan pudotuksen ja tuhansien koulutuspaikkojen mekaanisen vähennyksen ammatillisesta koulutuksesta.
Tämä on Päivärinnan mukaan todellinen uhka, jos asiaan ei tartuta.
– Valtion talousarvion kehykseen on edelleen kirjattuna se noin 260 miljoonaa euroa. Jos ei mitään hallittua keinoa tule, niin edessä on aloituspaikkojen leikkaus tai yksikköhintojen leikkaus tai molemmat.
Asiassa ei tapahtune mitään ennen uusia hallitusneuvotteluja. Sitten pitäisi tapahtua Päivärinnan mukaan jotain mieluiten nopeasti.
– Uuden hallituksen täytyy ottaa asia pöydälle heti, ja mieluummin jo hallitusneuvotteluissa, että tiedetään miten toisen asteen koulutuksen tulevaisuus voidaan turvata.
Päivärinta muistuttaa, että lukiot ovat jo saaneet tuta kuntien valtionosuuksien leikkaukset.
– Tavallaan se kovin vuosi lukiokoulutuksen osalta on jo nyt, tänä vuonna. Kunnat ovat jo nyt hankalassa tilanteessa, koska tiedetään että monet kunnat eivät tule toimeen lukiokoulutuksen yksikköhinnalla vaan taatakseen hyvän opetuksen laittavat vielä omaa rahaansa siihen.
– Jos taloudellinen tilanne kunnissa jatkuu vaikeana ja kunnat ovat keskenään erilaisessa asemassa, niin kuinka paljon kunnat voivat lisärahoitusta lukioon tulevaisuudessa laittaa?
– Ikäluokkien pieneneminen ja resurssien väheneminen pakottavat jonkinlaisiin muutoksiin toisella asteella. Mutta mitkä ovat ne tavat? Päivärinta pohtii.
Niin. Ammatilliseen koulutukseenhan ei kunnilta juuri lisäeuroja heru, mutta puhutaan vaan lisää siitä, kuinka lukioilla menee huonosti.
Suomi on ollut ylpeä koulutuksestaan. Sitä on ihailtu maailmalla. Suomihan voi hankkia rahaa sillä, että vie opetusmateriaalia ja tietotaitoa ulos.
Sanoisinko, että ei oteta pienimmiltä – se kostautuu sitten myöhemmin toisen luokan kansalaisen asemana. Yritetään tähän satsata. Olisi se mukava asia jos pienituloisenkin vanhemman lapsi voisi kouluttautua paremmalle oksalle niin halutessaan.
Ammatilliselta koulutukselta on myös leikattu
Ammatillinen koulutus on myös joutunut suurten muutosten kohteeksi. Aloituspaikkojen leikkaaminen kohdistui etenkin Pohjois-ja Itä-Suomeen. Eivät kunnat ole ainakaan Keski-Uudellamaalla antaneet kunnan rahaa tähänkään asti centtiäkään ammatilliseen koulutukseen. Oppilaskohtainen rahoitus on ainoa tulolähde:sillä toteutetaan koulutus ja siihen liittyvät investoinnit.
Lisäksi jo tehdyt leikkaukset oppilaskohtaiseen rahoitukseen olivat 5 % luokkaa. Siis säästetty on ja lisäsäästöjä on varmasti tulossa.