Kuntaliitto: Maakuntien itsehallinto jää ohueksi, omaisuuskysymykset ratkaistava kansallisesti
Maakuntien itsehallinto on jäämässä ohueksi, Kuntaliitto arvioi. (Kuva: Ville Miettinen)
Maakuntien itsehallinto on muotoutumassa huomattavasti kunnallista itsehallintoa heikommaksi tänään julkistettujen lakiluonnosten mukaan, arvioi Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen.
Kuntaliitto pitää hyvänä että uudistusten valmistelussa päästään eteenpäin mutta muistuttaa, että lakiehdotukset vaikutusarvioineen ovat hyvin keskeneräisiä.
– Maakunnilla ei ainakaan aluksi olisi verotusoikeutta ja ne tulisivat siten olemaan täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta. Taloudellinen liikkumavara olisi kolmen miljardin euron säästötavoitteen vuoksi pieni, Sulonen toteaa.
Maakuntalakiluonnoksen mukaan valtio on ottamassa voimakkaasti ohjat käsiinsä palvelujen järjestämisessä ja tuotannossa, hankinnoissa tukipalveluissa, investoinneissa ja maakuntien lainanotossa..
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Valtio ohjaisi voimakkaasti maakuntien palvelujen järjestämistä, palvelujen tuotantoa,
– Valtioneuvostolle näyttää tulevan liian laajat oikeudet puuttua maakuntien päätöksentekoon, jos se katsoo, ettei uudistukselle laissa yleisellä tasolla säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet muuten toteudu, Sulonen arvioi.
Valtionosuusjärjestelmän uudistamisella kiire
Kuntaliitto vaatii, että valtionosuusjärjestelmän uudistamisen aloitetaan välittömästi.
Liiton mukaan maakuntauudistuksen jälkeen kuntien valtionosuusjärjestelmän tehtävänä on lähinnä uudistuksesta aiheutuvien muutosten tasaaminen kuntien välillä siirtymäajan puitteissa.
– Uudistuksen aikataulussa ei ole ollut mahdollista rakentaa pysyvää ja toimivaa kuntien valtionosuusjärjestelmää, Kuntaliitto näkee.
– Maakuntien rahoituksen määräytymisperusteet ovat hyvät ja oikeudenmukaiset, mutta kolmen miljardin säästötavoitteesta johtuen toiminnan taloudelliset reunaehdot tulevat olemaan äärimmäisen kireät, arvioi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen.
– Rahoituksen riittävyys edellyttää mittavia muutoksia toimintatavoissa ja päätöksiä toiminnan tehostamiseksi, Lehtonen muistuttaa.
Omaisuusjärjestelyistä taloudellisia menetyksiä
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että omaisuusjärjestelyistä ei aiheudu kunnille alijäämävaikutusta. Liiton mukaan kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin tulee valmistella kansallinen ratkaisu ja omaisuusjärjestelyiden kuntakohtaisten vaikutusten arviointi on välttämätöntä.
– Omaisuusjärjestelyistä aiheutuu kunnille huomattavia taloudellisia menetyksiä. Kunnat joutuvat kirjaamaan taseissaan olevat kuntayhtymäosuudet kuluksi, koska kuntayhtymien varat ja velat siirtyvät maakunnille korvauksetta, kehittämispäällikkö Sari Korento sanoo.
Tämän lisäksi kunnille syntyy järjestelyjen seurauksena kuluja käyttämättömiksi jäävien omien sote-kiinteistöjensä alaskirjauksista. Nyt ehdotettu kolmen vuoden siirtymäkauden vuokra-aika on myös kovin lyhyt, Kuntaliitto muistuttaa.
STM:n tiedote lakiluonnosten julkistamisesta
Lakiluonnokset alueuudistus.fi-sivustolla
Miksi pitää olla suora maakuntavaali, kun ei ole verotusoikeutta?
Etelä-Karjalan maakunnan nykyisessä itsehallinnossa on epäsuora ”maakuntavaali”, ja on perustuslaissa säädetty verotusoikeus.
Loogista on ajatella, että perustuslaki ja perustuslakivaliokuntaja valtiosääntöasiantuntijat tarkoittaa Etelä-Karjalan perustuslaissa säädettyä verotusoikeudellista, perustuslaissa säädettyä asukkaitten itsehallintoa.
Etelä-Karjalan epäsuora vaalitapa ja äänivaltaleikkuri on itse asiassa Etelä-Karjalan sisään jäävien kuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisia asukkaitta erittäin oikeudenmukaisesti kohteleva vaalitapa; joka tapauksessa samat henkilöt istuvat maakuntavaltuustossa, on vaalitapa suora tai epäsuora.
Mato – jos menet koukkuun sisään, et pääse siitä enää koskaan ulos:
– Perustuslakiin ei saa tulla sellaista tulkintaa, että Etelä-Karjala on ollut verotusoikeudellisenan maakunnallisten palvelujen järjestäjänä, rahoittajana ja tuottajana perustuslain vastainen, ja Sipilän hallituksen tavallinen lainsäädäntö on perustuslain mukainen!
Kokoomus haluaa perustuslakiin tulkintoja, joilla tulevat enemmistö hallitukset saavat vapaasti tuhota perustuslaissa säädetyt kunnat. Jokainen voi nähdä vaarat itse!
Suomen politisoitunut puliveivareiden perustuslakivaliokunta on korvattava riippumattomalla perustuslakituomioistuimella.
Näyttää siltä, että valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.), vastuuministeri Juha Rehulan (kesk.) ja päävastuullisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) päälinjaukset, ja erityisesti tapa ”ottaa sosiaali- ja terveyspalvelut pois kuntapohjasta” loukkaa perustuslakia.
Rehula:
”Sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkossa yhdessä, ja vastuu hyvinvointipalveluilla on maakunnilla. Eli sote otetaan irti kuntapohjasta”.
Perussopimuksella ilman lakia:
— Etelä-Karjalassa on sote irrotettu pois ”kuntapohjasta” Eksoten jäsenkuntien perussopimuksella vuonna 2009.
— Perussopimuksella jäsenkunnat ovat luovuttaneet budjettivallan, rahoitus- ja lainoitusvastuun ja alijäämien kattamisen sekä kompaktin tuotantovastuun Eksoten demokraattiselle valtuustolle.
— Jäsenkunnat ovat sekä ”tilapäisesti” että perustuslaillisesti — perustuslakivaliokunnan vahvistamana — keränneet kuntaverovelvollisilta puheena olevan, perustuslain esitöiden tarkoittaman maakuntaveron.
— Teknisesti on helppo siirtää veronkanto Etelä-Karjalan nykyiselle demokraattiselle Eksote-valtuustolle, jolloin ollaa käytännössä Ruotsin mallissa. Ruotsissa on sek 20 maakuntaa (landsting-kuntaa) että niiden sisään jäävät 290 kuntaa; vastaa Suomen perustuslakia, perustuslakivaliokunnan hyväksyntää (maakunnalliset, verotusoikeudelliset kuntayhtymät, PL 121.4 §. Ruotsin mallin mukainen suora vaalitapa ei sovi sellaisenaan Suomeen, koska Kokoomus hakee sillä ”isäntäkuntamallia” päätöksentekoon. Tästä on raskauttavat todisteet ex-pääministeri Jyrki Kataisen ja ex-kuntaministeri Henna Virkkusen ja ex-sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon sote-vivutukset. Silloin Keskustapuolue sai torjutuksi vivutukset. Näyttää siltä, että pääministeripuolueeksi sparrattu Kepu on hylännyt perustuslain ja kunnat, lehmänkauppoina 18 naakuntaa, jousta tulee nopealla aikataululla ”suurkuntia”, kun 600 sivuinen lakipaketti vivuttaa kuntia ”vapaaehtoisiin” pakkoliitoksiin.
— Maakunnallinen rahoitusvastuu Etelä-Karjalan kunnallisverovelvollisilla, mistä on seurannut aito perustuslain tarkoittama demokraattinen kansanvalta ja aito itsehallinto.
— Valtio vastaa sekä perustuslain edellyttämästä soten valtakunnallisesta yhdenvertaisuudesta että soten laatua yksiselitteisesti parantavilla lakipykälillä.
Perustuslain kannalta on valtakunnanlaajuinen ongelma, että Keskustapuolue ja Perussuomalaiset ja oppositio ml. Kokoomus jättävät sote-laadun markkinavoimien vellottavaksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Kun laatulait määrittelevät laadun ei kilpailulla ole mitään positiivista merkitystä. Ainoastaan hämähäkki kutoo verkkoaan sote-risukasassa (mukaellen Hanna Tainiota, Kuntaliitto).
Yli kymmenen vuotta kestänyt julkinen keskustelu ja valtiosääntöasiantuntijoiden lausunnot, minkään eduskuntapuolueen puolueohjelma eikä vaalikampanja ennen 2015 eduskuntavaalia, ei antanut demokraatisessa parlamenttivaalissa vihjettäkään sellaisesta perustuslakia ja kansanvaltaa loukkaavasta lainsäädännöstä, jota Kokoomus on ollut säätämässä kokoomusmielisen Sipilän hallituksessa.
Sipilä noudattaa Kataisen linjaa.
Helsingin Sanomat 30.6.2016, s. A 12:
”Ei tule maakuntamallia, vaan tarkkaan rajattu toimivalta maakunnille.”
Keskustapuolue on kampanjoinut Suomen kansaa pettävällä kotikunta-maakuntamallilla. Uudet vaalit on välttämättömät, kun tehdään salassa — salakavalasti — globaalisti täysin tuntematonta lainsäädäntöä 7 henkilön johdolla ilman demokraattista mandaattia Suomen kansalta.
— Uusi hallitus voi säätää lain vapaaehtoisista 18 maakuntaitsehallinnon sosiaali- ja terveyspiiristä.
Kokoomus sai pääministeripuolueeksi nousseelta Kepulta (kokoomusmieliseltä Sipilältä) monin tavoin ongelmallisen, ja julkiselle taloudelle ja Suomen perustuslaillisesti itsehallinnollisille asukkaille haitallisen valinnanvapausmallin.
Kokoomus vesitti kaiken huipuksi Keskustapuolueen puoluevaltuuston ikiaikaisen, Suomen perustuslakia noudattavan, kotikunta-maakuntamallin — maakuntaitsehallinnon — Suomalaisen kansanvallan ja demokratian. Törkeää parlamentarismia!
Kokoomus yritti vesittää perustuslain 2011—2015. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen säilytti perustuslakivaliokunnan arvovallan.
Kokoomus (vatuloitsija Sipilä, sotella lypsävä Pöysti) ei piittaa perustuslaista, kansanvallasta eikä julkisesta taloudesta.
Perustuslaillisesti looginen kehitys: PL 121 §, kunnat ja kuntia suuremmat verotusoikeudelliset itsehallintoalueet.
Perustuslaillinen kuntien taloudesta maakuntatalouteen irrottaminen:
VAIHE 1
Kainuun, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan sekä muiden vapaaehtoisen sosiaali- ja terveyspiirin PERUSSOPIMUKSELLA perustaneet maakuntien kunnat, voivat kerätä aluksi maakunnan ja valtion puolesta progressiivisen valtion tuloveroasteikon mukaiset sekä kuntaverot korvaavat että valtionosuudet.
Kuntayhtymävaltuusto.
VAIHE 2
18 maakunnan sosiaali- ja terveyspiirit (alkuperäinen kotikunta-maakuntamalli) saavat omat valtion progressiivisen tuloveroasteikkoon perustuvat itsehallinnolliset maakuntaveroprosentit, jotka pysyvät vakiona vuoteen 2029 asti. Ainoastaan muutokset sairastavuudessa ja ikärakenteessa antavat aiheen muuttaa veroprosenttia ylös- tai alaspäin. Valtuustot valitaan suoralla vaalitavalla, äänivaltaleikkuria käyttäen siten, että demokraattinen tulos on sama kuin äänivaltaleikkurilla höystetyissä nykyisissä sairaanhoitopiirien kuntayhtymävaltuustoissa ja sote-sairaanhoitopiireissä, PL 121 §: Keskustapuolueen puoluevaltuuston kitikunnat ja maakuntat -malli.
Näin päästään yksinkertaiseen ja kustannuksia hillitsevään perustuslailliseen malliin Sipilän (perustuslakivaliokunnan konsultin Pöystin) perustuslaillisesti ongelmallisista päälinjauksista. Samalla köyhä Suomi lopettaa aikaa, energiaa ja hengenvaarallista tupakkaa & kampaviinereitä kuluttavaa, kymmenien vuosien vatuloinnin valinnanvapaudella.
On turhaa byrokratiaa ja monimutkaisia käytännön tilanteita aiheuttavaa kymmenien vuosien ajan kerätä veroja ensin valtion toimesta joka neljäs vuosi vaihtuvien hallitusten ja eduskuntien toimesta. Sitten riidellä eduskunnassa loputtomasti rahoitusta 18 maakuntaan.
Kepun Rehulan ja Vehviläisen lainsäädäntö on sekavaa, ja voidaan lopputulosten kannalta korvata yksinkertaisella perustuslakia noudattavalla tavalla. (Rehulan tilalle tulee pian Saarikko).
Kymmenien vuosien aikana hallituksilla ja eduskunnalla on muutakin tekemistä kuin loputon sote-lakien iterointi ja itarointi. Protokollassa toisena olevan eduskunnan puhemiehen on puhallettava hallituksen korni peli poikki.
PS
Jos Jyrki Katainen olisi 2011 eduskuntavaalien jälkeen säätänyt yksinkertaisen ja lyhyen lain Kainuun ja Etelä-Karjalan sote-mallin käyttöön otosta, niin kuntien talous olisi hyötynyt ja julkisen talouden vaje sekä 3 mrd. euron kestävyysvaje soten osalta olisi hoidettu kuntoon jo 2024. Sipilä yrittää samaa perustuslakiongelmaisesti. Miksi pääministeri ex-toimitusjohtaja Juha Sipilä?
Suoralla vaalitavalla ja valtion rahoituksella hallitus hakee perustuslakituomioistuimesta oikeutusta perustuslaissa säädetyn asukkaitten itsehallinnon ja kansanvallan kaventamiseksi joka neljäs vuosi vaihtuvaksi harvainvallaksi.
Kokoomus ja Keskusta ilmeisesti olettavat, että harvainvaltaa pitävät valtioneuvostossa joka neljäs vuosi pidettävissä eduskuntavaaleissa, joissa yleensä hallituksen muodostaa jokin suurista puolueista kolmesta suurimmasta puolueesta. Tämä ei ole perustuslain 121 §:n 4. momentin tarkoitus.
Kuntia suurempi hallintoalue ei ole valtioneuvosto millään prosenttiluvun aste-erolla.
Demokraattinen vaali edellyttää asukkaitten itsehallintoa, järjestämisvaltaa-budjettivaltaa-verotusoikeutta. Näistä mitään ei voi eriyttää rikkomatta perustuslakia, vaikka sitä ei seikkaperäisesti ole perustuslakiin kirjoitettu. Kansanedustajille ja ministereille ja pääministereille perustuslaki on vaikea noudatettavaksi, kun haetaan rahanvaltaan liittyviä rusinoita pullasta.
Perustuslaki 121 §
121 §
Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään.
Jokaisen kansalaistietoon ja oikeuksiin kuuluu perustuslaki.
Perustuslaki ei saa olla akateeminen salaseura.
Suomen kuntien, maakunnallisten kuntayhtymien, kuntayhtymien, maakuntien liittojen, Suomen parlamentin puolueiden ja Kuntaliiton on tehtävä kantelu sekä oikeuskanslerille että Euroopan neuvostolle pääministeri Juha Sipilän (kesk.) maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädännöstä, perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten verotusoikeuden poistosta asukkaitten kuntia suuremmilta itsehallintoalueilta, demokraattisesti valituilta valtuustoilta.
Kun kyseessä on perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten kansanvallan säilyttämisestä, on valituksen tekeminen väistämätön.
Kun aikaisemmin kaista asioista päätettiin kuntien valtuustoissa, niin alueellista luonnetta olevissa asioissa päätökset tehdään 18 maakunnan valtuustoissa.
– Järjestämisvalta-verotusoikeus on erottamaton.
Järjestämisvalta-verotusoikeus-budjettivalta-lainanottopäätökset-rahoituspäätökset-tuotantopäätökset -ketju kuuluu sekä kuntayhtymävaltuustoille että kuntayhtymävaltuustoja simuloiville maakuntavaltuustoille.
Kuntalehti verkossa 24.3.2016:
Ryynänen: Alueiden tulot oman verotusoikeuden tai kuntaveron kautta
Yksikanavaisen rahoituksen järjestäminen maakuntaverolla (aluksi kuten Etelä-Karjalassa; veroprosentteja ei soten tähden nosteta) onnistuu.
On epäloogista ajatella, että yksikanavainen rahoitus edellyttäisi alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin (VTV:n ex-pääjohtajan) 2011–2015 edellyttämällä valtion verotuksella eli ”yhdellä kansallisella rahoituksella”.
Kun nyt perustuslain kanssa ristiriitaan rahoitus-/verotusmallillaan ajautunut Sipilän hallitus kerää verot valtion toimesta, ja jakaa sitten ”könttäsumman” 18 maakunnalle yksikanavaisena rahoituksena, niin aivan yhtä hyvin 18 maakuntaa voivat kerätä euromääräisesti täysin saman yksikanavaisen rahoituksen oman maakunnan osalta.
Joka tapauksessa tarvitaan perustuslain edellyttämä tasausjärjestelmä sekä 18 maakunnalle että niiden sisällä oleville kunnille.
Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat nimenomaan kuntien asukkaille. Siksi myös 18 verotusoikeudellisen maakunnan saamat valtionosuudet on laskettava kuntakohtaisesti sairastavuus ja ikärakenne huomioon otettuna. Kuntien on saatava niiden palvelutarvettava vastaava rahoitus ja palvelut. Rahoitusperiaatetta on noudatettava sekä 18 maakunnassa että niiden sisään jäävissä kunnissa.
Valinnavapausmalli on vuosikymmenien ajan liian markkinavoimien armoilla ”kelluva” suhteessa perustuslain tarkoituksiin; vain julkisella sotella saavutetaan sairastavuus- ja ikärakenne huomioon otettuna riittävän stabiili ja täsmällinen verovarojen käyttö.
Ruotsin ja Suomen rahoitusperiaate eroavat niin paljon, ettei valinnanvapausmallia voi käyttää Suomessa. Siksi siitä on luovuttava, koska se on suuri uhka epäonnistumiseen ministereiden kaunopuheista huolimatta tai juuri siksi.
Valtioneuvosto – valtakunta – on sote-isäntäkunta ja 18 maakunta Oy:tä ovat renkikuntia.
Renkikuntien – 18 maakunnan – asukkaat maksavat sote-isäntäkunnalle valtakunnalle veroja.
Harvainvalta ohjaa 18 renkikuntaa.
Valtion rahoittamista maakunnista päätettiin yön pimeinä tunteina muutaman henkilön toimesta eduskuntavaalien jälkeen.
Miksi vastuuministerit jumppaavat älynystöröitään ongelmallisella valtion rahoittamalla tilaaja–tuottaja-mallilla – valinnanvapausmallilla, joka nostaa kustannuksia verrattuna nykyiseen verotusoikeudelliseen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin nähden?
– On pöyristyttävää Keskustapuolueen, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen väittää, että maakuntavero nostaa kokonaisveroastetta!
Etelä-Karjalassa perustuslaillisuus ajaa kuntatalouden ja valtiontalouden etua, eikä asiakasmaksuja eikä veroja tarvitse nostaa. Sen sijaan pääministeri Juha Sipilän Keskustapuolueen julkiselle taloudelle haitallisessa valtion veroilla rahoitetussa, raskaassa, kustannustehottomassa byrokraattisessa tilaaja-tuottaja-valinnanvapausmallissa.
Norjassa on valtion sote: kustannukset nousevat.
Miksi Juha Sipilä poisti Keskustapuolueen puoluevaltuuston, perustuslaillisesti verotusoikeudellisen kotikunta-maakuntamallin ja Perussuomalaisten peruskunnat-piirikuntamallin (Eksote) Suomen parlamentista vuoden 2014 alussa?
Monta vuotta on mennyt hukkaan.
Kataisen hallituksen puolueet olivat kypsyneet monien perustuslakiin nähdenongelmallisten sote-malliensa kanssa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kannalle.
Pöyristyttävää
Opposition kansanedustajat Sipilä ja Soini työnsivät jalkansa Kataisen hallituksen oven väliin 2013 lopulla.
Oppositiokansanedustajien Sipilän ja Soinin sote-tiedotustilaisuus tilaaja-tuottaja-mallista pidettiin 23.3.2014.
Sipilä ei voinut päästä pakkomielteestään irti:
– Erittäin kustannustehokkaan, itsehhllinnollisen Etelä-Karjalan verotusoikeudellinen sote-kansanvalta vedetään kölin ali.
Sipilän soten tilaaja-tuottaja-mallista – valiinnanvapaudesta, yhtiöittämisestä – on jo monta objektiivisesti perusteltua asiantuntijalausuntoa kustannusten noususta.
1) Kuntaliiton sote-asiantuntija Tero Tyni huomauttaa, että kustannukset tulevat nousemaan, koska varakkaat henkilöt, jotka ovat itse maksaneet yksityiset sote-palvelunsa, tulevat saamaan valtion veroilla tuetun voucherin.
2) Etelä-Suomen Sanomat verkossa 30.5.2016:
”Kelan hurja laskelma: valinnanvapaus lisää kustannuksia 1-2 miljardia vuodessa”
3) Virkamiehet varoittavat. Yle verkossa 13.6.2016:
”Sote-virkamiehet pelkäävät: Kustannukset karkaavat eikä yhdenvertaisuus toteudu ehdotetussa valinnanvapausmallissa”
4) Vertailussa sekä perustuslain näkökulmasta että julkisentalouden kannalta Etelä-Karjalan verotusoikeudellinen aito itsehallinto, kuntayhtymä-Eksote on paljon parempi 18 maakunnan sote-malliksi kuin ”valtion tiukassa ohjauksessa oleva” byrokraattinen ja kallis tilaaja-tuottaja-malli. Silti 18 maakunnan sote-kuntayhtymissäkin on kehitettävää, mikä on huomattavan helppoa verrattuna Sipilän, Soinin, Orpon tilaaja-tuottaja-malliin ja sen seurannaisvaikutuksiin.
Eksoten hyvyys vastaan Sipilän sote:
Kainuun sotelle ja Eksotelle kertyy pitkä lista hyviä perusasioita, jotka tekevät siitä vahvan verrattuna kaikkiin muihin sote-malleihin vuodesta 2011 lähtien.
Hallitus ottaa ”tilapäisesti” verotusoikeuden – itsehallinnon – pois maakuntien perustuslaillisesti itsehallinnollisilta asukkailta, jotka aikaisemmin järjestivät perustuslaissa säädetyllä verotusoikeudella maakunnallisten ja muiden sote-kuntayhtymien palvelut, noudattaen perustuslain 2 §:ää, 6 §:ää ja 19 §:ää.
Tilapäinen verotusoikeuden ottaminen pois itsehallinnollisilta asukkailta merkitsee asukkaille heikennystä edellä mainittuihin perustuslain pykäliin.
Valinnanvapausmalli tuhoaa sote-palvelujen valtionosuusjärjestelmän ja rahoitusperiaatteen, joka on toiminut nykyisin kuntien asukkaitten perustuslailliset perusoikeudet ja yhdenvertaisuuden.
Kun kunnat ja kuntayhtymät ovat aikaisemmin järjestäneet palvelut asukkaille erinomaisesti, niin hallitus anataa ”dynaamisen palvelulupauksen”, jolla aikaisempia kuntien ja kuntayhtymien itsehallinnollisia palveluja karsitaan, ja rahoitusta kiristetään.
Hallituksen palvelulupaus:
Kuntalehti verkossa 11.2.2016:
”Sote-valtionosuuksissa tavoitteena 342-748 euron nipistys per asukas”
KAKS KUNTARAKENNEKIRJA OIKEUSOPPINEET PUHUVAT PDF
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori rahoitusperiaatteesta:
”Suomalaisessa hyvinvointivaltion mallissa valtionosuusjärjestelmän tehtävänä on ollut karsia yhdenvertaisuutta loukkaavia eroja kuntien väliltä. Valtionosuusjärjestelmän perustuslaillinen
tausta on kuntien tehtäviä koskevassa rahoitusperiaatteessa.”
Lue verkosta kokonaan. Kopioi linkki: kaks.fi/sites/default/files/Polemia%2084.pdf
Näyttää siltä, että Sipilän on palattava monimutkaisesta tilaaja—tuottaja-rakenteesta takaisin Keskustapuolueen kotikunnat ja sote-maakunnat -malliin:
— verotusoikeudellisen, kansanvaltaisen, aidosti itsehallinnollisen — perustuslaillisen Etelä-Karjalan mallin mukaisesti. Unohtamatta Kainuun hallintokokeilua ja Kainuun sotea. Pohjois-Katjalan perustuslaillinen, vapaaehtoinen Siun sote aloittaa purjeet pulleana 1.1.2017 BCG raportin mukaisesti. Muut maakunnat vapaaehtousesti 1.1.2018 alkaen jäsenkuntien hyvällä motivaatiolla!
Toimivia malleja ei pidä sekoittaa turhilla laeilla ja normeilla.
1) Etelä-Karjalan Eksoten ydinajatus on kerrottu Boston Consulting Groupin (BCG) raportissa:
Maaseudun Tulevaisuus verkossa 14.7.2016:
Raportti: Sote-uudistus ei yksin laske kustannuksia
>
2) Suomenmaa verkossa 14.7.2016:
Aluejohtajat vaativat maakunnille aitoa itsehallintoa: ”Hallitukselle jäämässä liikaa valtaa”
Kuntaliitto: ”Maakuntien itsehallinto jää ohueksi”.
Entä sitten kun maakuntien itsehallinto on vahva? Suurten valtapuolueiden poliittinen Kuntaliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat kautta aikojen ajaneet maakuntien suurkaupunkien etua.
Näyttää siltä, että palvelut ajetaan kunnista alas ja keskitetään maakunnan suureen kaupunkiin. On kysymys sitten kuntaveroilla kuntien asukkaitten rahoittamista sosiaali- ja terveyspalveluista (sote) tai kuntien asukkaitten maakuntaverolla tai asukkaitten valtion veroilla rahoittamista sote-palveluista, niin aina käy huonosti.
Kun sosiaalinen media (some) kirjoittaa jotakin valtiosääntöasiantuntijoiden kannanottoja taustatietona käyttäen, niin aina joku poliittinen virkamies tai puoluepamppu kääntää asian somea vastaan.
Valtiosääntöasiantuntijat. Suomen perustuslaki ei näytä antavan suojaa 18 maakunnan sisään jäävien kuntien asukkaille. Suurkuntapolitiikkaa jatketaan aina uudella perustuslain kiertämisyrityksellä sekä lainsäädännössä että käytännön päätöksissä ”maakunnissa”. Keskustapuolue ajaa Jyrki Kataisen politiikkaa, vaikka se ei avaudu helposti kunnissa kuntien asukkaille.
Kaikissa sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) sekä olemassa olevissa maakunnan laajuisissa sote-kuntayhtymissä (Kainuun sote, Eksote ja parhaillaan käynnistettävät maakunnalliset sote-kuntayhtymät) että uudistusesityksissä vuodesta 2011 lähtien – tietyt suurpuolueet tähtäävät ”yhden kunnan malliin” maakunnassa (Eksoten ylin virkamiesjohto ja suuren kaupungin virkamiehet sekä poliittiset valtapuolueet).
Käytännössä kysymys on aina sote-isäntäkunnat ja renkikunnat -mallin johdannaiset.
Vain tulokulma hiukan muuttuu.
Valtiosääntöasiantuntijat käsittelevät asioita tietyistä lähtökohdista, mutta mikään ei näytä estävän suuria valtapuolueita pitämästä valtiosääntöasiantuntijoita ja perustuslakia pilkkanaan.
Sote-uudistusta vuorollaan tekevien poliitikkojen ja virkamiesten kehonkieli kertoo: Näin me teitä hassutetaan!
Uutisvuoksi verkossa 16.7.2016: Eksote-päätökset
Jos tj. Sipilä-valtio Oy sekä 1) rahoittaa että 2) järjestää koko Suomen sote-palvelut, niin mikä pykälä Suomen perustuslaissa ja EU:n subsidiariteettiperiaatteessa ja Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjassa takaa, että enemmistöhallitus ja hallituskoalitio plus oppositio perustuslakivaliokunnassa (perustuslakikonsultit) eivät keskitä palveluja keskisuuriin ja suuriin kaupunkikuntiin?
Vaikka yksittäinen hyväntahtoinen (Sipilä Orpo Soini?)hallitus, eduskunta ja poliittinen perustuslakivaliokunta säätävät lain, jolla rahoittaisi yhdenvertaiset palvelut sekä kaikkiin nykyisiin kuntiin ja nykyisiin lakisääteisiin sairaanhoitopiireihin että niihin entisiin kuntiin, jotka on liitetty puolen maakunnan laajuisiksi suurkunniksi, niin seuraava pahansuopa (Sipilä Orpo Soini?)hallitus, eduskunta ja poliittinen perustuslakivaliokunta säätävät uuden lain, joka keskittää palveluja keskisuuriin ja suuriin kaupunkikuntiin.
Seurauksena valtaosassa Suomen kuntia ei ole elinvoimalle tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluja; kuntaministeri, Keskustapuolueen puoluevaltuuston Anu Vehviläisen ”kotikunnat” kuolevat.
Perustuslain kannalta on monella tavalla törkeää ottaa kuntasektoriin kuuluvilta perustuslaillisesti itsehallinnollisilta, 18 maakunnan sisään jääviltä, verotusoikeudellisilta kuntien asukkailta 50—60 prosenttia maakuntaveroja pakolla pois valtiolle.
PERUSTUSLAKIIN LIITTYVÄ TÖRKEÄ PARADOKSI
1) Valtioneuvosto (valvojana oikeuskansleri) käyttää kuntasektorin 50—60 prosentin ITSEHALLINNOLLISTA, PERUSTUSLAISSA SÄÄDETTYÄ VEROTUSOIKEUTTA, budjettivaltaa valtiontalouden sopeutukseen.
2) Perustuslaki edellyttää valtion sopeuttamaan omaa talouttaan kuntasektorin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että perustuslaissa säädetyn 18 maakunnan ja niiden sisään jäävien kuntien itsehallinnon säilyttämiseksi.
Esimerkiksi valtion — ulkoministeri Timo Soinin (ps.) — on neuvoteltava Euroopan komission komissaari Jyrki Kataisen (kok.) kanssa Suomen valtion muuttamiseksi nettomaksajasta nettosajaksi.
Esimerkiksi valtionhallinnon muuntokouluttamiseksi tuottavaksi sote-henkilöstöksi.
Esimerkiksi pakolaisten paluu koteihinsa YK-operaatiolla.
Esimerkiksi kehitysavusta leikkaaminen vuoteen 2035 asti.
Esimerkiksi: VTV:n nykyinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari ja ex-pääjohtaja Tuomas Pöysti — PM Sipilän korvaava sote-”pääministeri” Pöysti — keksikää lisää valtiontalouden perustuslaillista velvollisuutta sopeuttaa talouttaan — valtion säästötoimia — kuntasektoriin kuuluvan Eksote-verotusoikeuden-itsehallinnon säilyttämiseksi jatkuvasti — ilman ”tilapäistä” verotusoikeuden poistoa Eksotelta valtioneuvostolle (valvojana oikeuskansleri).
— Molemilla on erittäin paljon luppoaikaa verotusoikeuden valmistelemiseksi 18 sote-kuntayhtymälle (20 sairaanhoitopiiriä, Kainuun itsehallinto, Eksote, Siun sote, Sata sote etc etc).
Vielä enemmän joutoaikaa on valtiosääntöasiantuntijoilla, perustuslakituomioistuimella, valtiovarainministeri Petteri Orpolla (kok.) ja oikeusministeri Jari Lindströmillä (ps.) ja peruspalveluminusteri Juha Rehulalla (kesk.) ja tulevalla peruspalveluministerillä Annika Saarikolla ja (kesk.) kuntaministeri Anu Vehviläisellä (kesk.) — valmistella verotusoikeutta kuntayhtymä-Eksotelle!
— Näin voidaan säilyttää kaikki nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko Suomessa Lappia myöten, ja sijoittaa rahaa lääkärien lisäkoulutukseen, lääkärivirkojen täyttämiseen ja lisäämiseen kuntasektorin terveydenhoidossa ja sairaaloissa:
Kuntasektorin perustuslaillinen, verotusoikeudellinen Lex-kuntayhtymä-Eksote:
1§ Jonot pois, laatu ylös, kustannukset alas.
Perustuslain 121 § on kirjoitettu nimenomaan verotusoikeudellisille, asukkaitten itsehallinnollisille sairaanhoitopiirien kuntayhtymille, jotka ottavat hoitaakseen erikoissairaanhoidon lisäksi 20 sairaanhoitopiirin jäsenkuntien lähiterveydenhoidon ja lähisairaanhoidon.
Jäsenkunnille jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä sosiaalipalvelut, kuten Ruotsissa.
Sipilän hallitus, kuten Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset vastustavat perustuslain 121 §:ssä säädettyjä kuntayhtymiä.
Perussuomalaiset ovat ainoa hallituspuolue, jolla on perustuslain 121 §:n mukainen peruskunnat ja piirikunnat -malli.
Oppositiossa vasemmistoliitto ja vihreät ovat jo kaudella 2011—2015 kannattaneet perustuslain 121 §:ään kirjoitettua verotusoikeudellista asukkaitten itsehallintoa sekä Suomen kuntien valtuustoissa että kuntia suuremmissa itsehallinnoissa, terveydenhoidon kuntayhtymävaltuustoissa po. 20 lakisääteistä sairaanhoitopiirin kuntayhtymää, PeL 121 §.
On erittäin hyvä ja vahva demokratia sekä perustuslaissa säädetty kansanvalta-itsehallinto sekä Suomen kunnissa että kuntayhtymissä.
Sopii hyvin Kuntaliiton edunvalvontaan.
Miltä kuulostaa Sipilän esitys uudeksi perustuslaiksi:
Suomen Valtion Kuntien Liitto — SVKL.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntasektoria: perustuslaillinen järjestäjä-verottaja-rahottaja-tuottajan status.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ryhtynyt rajoittamaan voimakkaasti perustuslain vastaisesti perustuslaissa säädettyä maakuntien sisään jäävien, perustuslaissa asukkaille säädettyä verotusoikeus-itsehallintoa, perustuslaillisissa 20 sairaanhoitopiirissä, PL 121.4 §.
PL 121.4 § on kuntasektoria — ei valtionhallintoa.
Sipilän paradoksaalinen osaoptimointi vs. perustuslain perusoikeudet
Itsehallinnollisten sairaanhoitopiirien kuntayhtymien investoinnit—palvelut sekä jäsenkunnissa tapahtuvat investoinnit—palvelut kuuluvat perustuslaissa säädettyihin perusoikeuksiin Sipilä katsoo osaoptimoinniksi.
1) Sipilän hallitus käyttää kuntasektorin sosiaali- ja terveyspalveluja valtiontalouden sopeutukseen perustuslain vastaisesti. Nimikkeenä ”osaoptimointi”.
— Valtioneuvosto ja eduskunta eivät saa toima näin edes valtion talousvaikeuksissa.
2) Osaoptimoinnilla on tarkoitettu julkisessa keskustelussa sitä, että mikään taho ei saa siirtää kustannuksia toisen tahon maksettavaksi. Valtiosääntöasiantuntijoiden on tarkennettava osaoptimoinnin oikeaa konkreettista määritelmää asiakohtaisesti niin, ettei sitä käytetä puoluepoliittisesti perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia vastaan.
3) Julkiselle taloudelle haitallista osaoptimointia on Kokoomuksen yksin ajama tilaaja-tuottaja-malli, valinnanvapausmalli. Lisäksi näyttää siltä, että valinnanvapausmalli loukkaa perustuslain 6 §:ää. Valinnanvapausmalli ei ole Suomen kunnille läpinäkyvä rahoitusperiaatteen ja valtionosuusjärjestelmän suhteen. Siihen saattaa sisältyä lisäksi muita ongelmia, koska säädettyjä lakeja ei välttämättä noudateta.
Aina kun Kokoomus on pääministeripuolueena, niin voi pitää ilmeisenä, että rahaa löytyy valinnanvapausmallin kautta osaoptimointiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Sekä pääkaupunkialueella että muualla Suomessa leikataan perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. Kokoomukselta rahaa riittää ”raha seuraa äveriästä suurkaupunkien pörssiyhtiöihin” -malliin: kuntatalous menettää muualla maassa verotuloja Keskustapuolueen sydänmailla, palveluja lakkautetaan suoralla vaalilla valituissa valtuustoissa jo varsin pian, mikä vastaa Juha Sipilän ja Jyrki Kataisen politiikkaa.
Onko pääministeri Sipilän uhattava kävellä presidentin puheille Kokoomuksen tähden jälleen kerran? Siltä näyttää!
Yksikanavarahoitusta on liioiteltu puoluepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi Kokoomuksessa.
Kestävyysvajeen, osaoptimoinnin ja monikanavarahoituksen problematiikkaa ei ole julkisuudessa avattu konkreettisesti lainkaan. Näitä käytetään perustuslain lyömiseen. Perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:ään perustuvat lausunnot KUNTASEKTORIN 20 verotusoikeudellisen sairaanhoitopiirin (maakunnat) ja maakunnallisten sote-sairaanhoitopiirien vastustamiseen Suomen parlamentissa.
Kaikille on päivän selvää, että Kokoomus vastustaa kaikin poliittisin keinoin perustuslakivaliokunnan lausuntoa kuntasektorin kuntayhtymähallinnosta, 121 §. Kokoomus tavoittelee Sipilän hallituksessa 70 suurkunnan Suomea. Poliittisten valtapuolueiden Kuntaliitto on tullut tunnetuksi vastaavasta politiikasta, vaikka kuntien asukkaitten ja perustuslaissa säädetyn kansanvallan etu on perustuslakivaliokunnan vahvistamat:
1) sairaanhoitopiirien kuntayhtymät; PeL 121.4 §; verotusoikeus-järjetsämisvalta
2) sairaanhoitopiirien sote-kuntayhtymät; PeL 121.4 §; verotusoikeus-järjestämisvalta
3) kuntasektorin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon kuntayhtymät; PeL 121.4 §; verotusoikeus-järjestämisvalta.
>
Kokoomuksen tilaaja-tuottaja-mallilla, valinnanvapausmallilla ei paranneta perustuslaissa säädettyä kansanvaltaa, kuntien taloutta, ei valtion taloutta, ei Suomen luottoluokitusta — päinvastoin.
Puolueen tavoitteena on tehdä perustuslain 121 § sote-invalidiksi ottamalla 20 sairaanhoitopiiriltä (erittäin kustannustehokas, verotusoikeudellinen, itsehallintoon motivoitunut Eksote) ja Suomen kunnilta 50–60 prosenttia ITSEHALLINTORAHAA pois.
— Valtio ei ole noudattanut kustannusvastaavuuden periaatetta eikä Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon rahoitusperiaatetta, vaikka se on ylemmän tason erittäin velvoittavaa lainsäädäntöä.
— Kokoomuksen Jyrki Kataisen hallitus leikkasi kuntasektorilta — itsehallinnollisilta kunnilta ja kuntayhtymiltä (PeL 121 §) 3,8 miljardia euroa, vaikka Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja edellyttää muuta.
— Sipilän hallitus ottaa perustuslain vastaisesti kunnille ja kuntayhtymille — perustuslaissa säädetyltä kuntasektorilta verotusoikeuden pois. Leikkaa perusoikeuksia. Poistaa perustuslaissa säädetyn kuntasektorin kansanvallan ja itsehallinnon (motivoituneet Kainuun sote, Eksote, Pohjois-Karjalan Siun sote ja muut sote-kuntayhtymät, PeL 121 §.
Kokoomuksen politiikka:
Suomen kuntien ja sairaanhoitopiirien (PeL 121 §) VEROTUSOIKEUDELLISET JA RAHOITUSPERIAATTEEN ITSEHALLINTORAHAT — kunnallisverot ja valtionosuudet — kulkeutuvat Kokoomuksen Raha seuraa Suomen äveriästä ja tervettä suurkaupunkeihin markkinavoimien ja konkurssien ohjaamana.
Hyväosaisille Kokoomus — Ben Zyskowicz & Laura Räty — järjestää Helsingin eliittikaupunginosissa valinnanvapauspörsiyhtiöt. Helsingin sote-valtuusto lopettaa julkiset palvelut. Lakien ja perustuslain kiertäminen on Kokoomuksen juristien erikoisalaa.
Kela ja Kuntaliitto:
MTV verkossa 13.6.2016:
Kela: Valinnanvapaus maksaa miljardi lisäeuroa – ”Oleellista olisi keskittyä eniten apua tarvitsiviin”
Suomen parlamentin puolueet ja puoluejohtajat eivät ole Suomen perustuslaki.