Kuntaministeri Sirpa Paatero: Monipaikkaisuus vaatii huolellista tarkastelua
Kuva: Sonja Eloranta
Viime aikoina vilkastunut keskustelu monipaikkaisuudesta on tervetullutta, mutta samalla on hyvä arvioida huolellisesti, mikä on mahdollista ja mikä ei, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero, sd.
Yhtäältä monipaikkaisuus liittyy selvitykseen valtion virkojen hoitamisesta eri puolilta maata, toisaalta se liittyy kuntien ja maakuntien mahdollisuuksiin houkutella asukkaita, jotka voisivat esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla tehdä töitä etäyhteyksin joko vapaa-ajan asukkaina tai vakituisina asukkaina.
Vapaa-ajan asumisen hyödyntämisestä on kunnissa puhuttu pitkään. Kun kaksoiskuntalaisuus ei ole mahdollista viime hallituskaudella tehdyn selvityksen mukaan perustuslaillisista syistä, on alettu puhua yhä enemmän monipaikkaisuudesta ja sen luomista mahdollisuuksista kunnille ja ihmisille.
Paateron mukaan lähiaikoina on tarkoitus käydä laajempaa keskustelua siitä, mitä paikkariippumaton työ ja monipaikkaisuus todella tarkoittavat.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Mukaan on tarkoitus ottaa ministeriön edustajien ja kuntien edustajien lisäksi työmarkkinaosapuolen edustajia.
– Jos puhutaan monipaikkaisesta työstä, pitää katsoa myös työntekijöiden ja työnantajien näkökulmasta, mitä se tarkoittaa. Johtamisen, laitteiden, työehtosopimusten, virkaehtosopimusten, ja kaiken muun osalta, Paatero luettelee monipaikkaisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Osa työstä sidottu toimipisteeseen
Hallitus pistää paraikaa uusiksi alueellisuuslainsäädäntöä. Uudella lailla säädettäisiin valtion palveluiden saatavuuden järjestämistä sekä valtion yksiköiden ja toimintojen sijoittamista koskevista yleisistä tavoitteista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta suunnittelusta ja koordinaatiosta.
Tavoitteena ovat alueelliset palvelut, jotka tavoittavat ihmiset ja yritykset.
-Siihen liittyen pohditaan, miten ihmiset voivat työskennellä esimerkiksi valtion viraston kahdessa eri yksikössä, ministeri Paatero sanoo.
-Tähän liittyy valtion tilojen käytön pohdinta, matkustamisohjeistukset ynnä muut.
Monipaikkaisuuteen otti kantaa mm. keskusta kuntavaaliohjelmassaan, jossa tavoitteena esitetään, että kaikkien valtion virkojen pitäisi lähtökohtaisesti olla paikkariippumattomia.
Valtion työtä on tehty paljon etänä jo ennestään, ja koronan aikana vielä enemmän etätyön yleistettyä, kuntaministeri Paatero sanoo.
-Mutta meillä on laaja kirjo tehtäviä, joita ei voi tehdä [monipaikkaisesti], jotka on täysin sidottu yhteen toimipisteeseen.
-Tämä ei todellakaan kosketa suurinta osaa valtion työntekijöistä. Saatikka kuntien työntekijöistä, joiden työt on vielä enemmän sidottu toimipisteeseen, on se koulu, päiväkoti tai sairaala.
Paateron mukaan paraikaa kartoitetaan, mikä määrä virkoja voisi olla aidosti paikkariippumattomia sekä tehtäväsisällöiltään että reunaehtojen puitteissa.
Lasketaanko monipaikkaisuuden varaan liikaa?
Sirpa Paateron mukaan on hyvä kysymys, lasketaanko monipaikkaisuuden varaan liikaa.
-Korona-aikana on menty nopeasti hyvin laajalla etätyösuosituksella isolla harppauksella. Epäilykseni on, että sieltä jonkin verran palataan takaisin päin.
Yksi monipaikkaisuuden haaste on, että tarkkaa tietoa ”vapaa-ajan kunnassaan” viettävien ihmisten määrästä ja ”kakkoskunnassa” vietetyn ajan määrästä ei ole.
-Ei myöskään tarkasti tiedetä, mitä palveluja nämä ihmiset tarvitsevat.
-Hyvin harvoin vapaa-ajan asukkaat käyttävät muita kuin hyvinvointipalveluja, liikuntapalveluja, kulttuuripalveluja.
Virallinen tilastotieto perustuu aina lakiin, mutta Paateron mukaan monipaikkaista tilastointia voitaisiin selvittää vapaaehtoisuuteen perustuen. Kuntia tulisi ministerin mukaan kannustaa kysymään paikkakunnalla säännöllisesti aikaa viettäviltä näkemyksiä ja pyrkiä huolehtimaan asianmukaisista osallistumisoikeuksista.
Osallistumisoikeutta kohentava kuntalain muutos aloiteoikeuden laajentamisesta on paraikaa eduskuntakäsittelyssä.
Mikä on kunta 2030-luvulla?
Joulukuussa käynnistyneessä selvityksessä kunnan suuntaviivoista 2030-luvulle mentäessä on tarkoitus pohtia muun muassa kunnan kriteerieitä tulevaisuudessa, jos ja kun palvelurakenne muuttuu.
Kuntaministeri Paatero johtaa selvitystä.
– Milloin kunta on vielä kunta, Paatero muotoilee suuren kysymyksen.
– Kunnallinen itsehallinto on tärkeä, mutta ihmisten tasa-arvoisilla palveluilla on vielä suurempi ja vahvempi oikeus, ministeri näkee.
Selvityksessä pohditaan erityisesti rahoituksen ja demokratian kysymyksiä. Tarkoitus on saada poliittisia linjauksia aikaan vielä tällä hallituskaudella. Tarkemmin Paatero ei näitä linjauksia vielä erittele.
Tulevaisuuden kuntaa pohtivassa työssä monipaikkaisuudella voi olla roolinsa, ministeri arvioi.
-On tietenkin huomioitava tulevaisuustyössä, miten elinvoimaisuus saadaan säilymään eri puolilla Suomea. Ja siinä monipaikkaisuus voi olla yksi tehtävä. Mutta se ei ehkä ole niin suuri, kuin nyt osittain ajatellaan koronan vuoksi.
Lue myös:
Aluetutkija Timo Aro: ”Kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa”
Kakkosasunnon asukkaista kaivataan tietoa: ”Teknisesti helppoa mutta käytännön toteutus hankalaa”
