Kuntapäättäjät suhtautuvat kriittisesti siihen, jos sama henkilö toimii useilla eri hallinnon tasoilla luottamushenkilönä
Kuntaliiton tutkimustyö tarjoaa faktoja ja erilaisia näkökulmia erilaisista kunnista myös kuntavaalien 2025 tiimoilta käytävään keskusteluun. Kuva: Pixabay
Kuntaliiton Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuusi kymmenestä kuntapäättäjästä suhtautuu kriittisesti luottamushenkilöiden tupla- ja triplarooleihin, Kuntaliitto tiedottaa.
Tupla- ja triplaroolit tarkoittavat, että samalla henkilöllä on luottamustehtävä esimerkiksi kunnanvaltuutettuna, aluevaltuutettuna ja kansanedustajana. Tulokset osoittavat, että kriittinen suhtautuminen tupla- ja triplarooleihin on yleistä riippumatta vastaajan asemasta.
Tutkimuksen mukaan erityisesti johtavat viranhaltijat näkevät usean luottamustoimen yhdistämisen ongelmallisena.
Heistä peräti 74 prosenttia suhtautuu asiaan kielteisesti, kun taas hallituksen jäsenistä vain reilu puolet jakaa saman näkemyksen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituksen jäsenistä 17 prosenttia pitää roolien yhdistämistä myönteisenä.
Kuntaliiton tiedotteessa kerrotaan myös, että kunnallisten luottamustehtävien määrä vaikuttaa asenteisiin.
Viittä kunnallista luottamustehtävää hoitavat suhtautuvat asiaan huomattavasti vähemmän kielteisesti kuin vain yhtä tehtävää hoitavat.
Myös tehtäviin käytetty aika vaikuttaa, sillä mitä enemmän viikkotunteja kunnalliseen luottamustyöhön käytetään, sitä myönteisempi suhtautuminen tupla- ja triplarooleihin on.
Puoluetaustoittain eroja suhtautumisessa
Tutkimus paljastaa eroja myös puoluetaustan mukaan.
Sitoutumattomat sekä vihreitä edustavat luottamushenkilöt suhtautuvat tupla- ja triplarooleihin kriittisimmin, kun taas keskustan edustajat näkevät ne myönteisempänä ilmiönä.
Myös kristillisdemokraattien ja RKP:n edustajat suhtautuvat hieman muita myönteisemmin.
Kokoomuksen ja SDP:n edustajat ovat keskimäärin kriittisiä, mutta eivät yhtä kielteisiä kuin perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajat, tiedotteessa kerrotaan.
Henkilöt, jotka aikoivat asettua ehdolle kuntavaaleissa tai jo toimivat aluevaltuutettuina, suhtautuvat vähemmän kielteisesti luottamushenkilöiden roolien yhdistämiseen kuin ne, jotka eivät aio lähteä ehdolle.
Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa 2024, ja siihen vastasi runsaat 1 700 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa Manner-Suomen kunnista.
Työryhmä selvittää
Julkisoikeuden professori Janne Salminen luovutti tammikuussa valtiovarainministerille oikeudellisen selvityksensä siitä useilla eri hallinnon tasoilla luottamushenkilönä toimimisesta, eli millaisia oikeudellisia rajoitteita lainsäädäntö asettaa toimintaan samaan aikaan kunnassa ja hyvinvointialueella.
Kysymys on siis käytännössä esteellisyydestä ja vaalikelpoisuudesta toimielimiin, erityisesti hallitukseen.
– Selvityksessä on toivottavasti aineksia laintulkintaan, mutta myös muutostarpeiden arviointiin. Tarkemmin mahdollisia lain muutostarpeita arvioi vielä erillinen työryhmä vuoden loppuun mennessä, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
– Pidän erittäin tärkeänä, että asiasta keskustellaan nyt laajasti ja moniäänisesti, jotta asia tulee huomioiduksi eri näkökulmista, Pekola-Sjöblom jatkaa tiedotteen mukaan.
Tupla- ja triplarooleissa on myös hyviä puolia, mutta haastetta luovat varsinkin jääviys-, ajankäyttö- ja tehtävien kasautuminen.
– Hyvää on, että paikalliselle tasolle tulee valtakunnallista näkemystä ja toisinpäin, mutta muitakin keinoja tähän on, summaa tutkimuspäällikkö.
Lue myös:
