Kymmenet kunnanjohtajat harkitsevat ehdokkuutta maakuntavaaleissa
Ainakin kuusi kunnanjohtajaa sanoo asettuvansa ehdolle maakuntavaaleihin ja neljäkymmentä harkitsee ehdokkuutta, kertoo ruotsinkielisen uutissivusto Kommuntorgetin ja Kuntalehden yhteinen kunnanjohtajille suunnattu kysely.
– Tulevaisuudessa edunvalvonnan merkitys kasvaa kunnissa. Kunnanjohtajan kaltaisella henkilöllä on vahvat verkostot ja näin ollen hän voi valvoa kunnan etua, Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen sanoo.
Kunnan- ja kaupunginjohtajat ja muut johtavat viranhaltijat ovat vaalikelpoisia tulevissa maakuntavaaleissa. Vaalikelpoisuus on mukana hallituksen esityksessä maakuntalaiksi, joka on parhaillaan lausuntokierroksella.
Kommuntorget ja Kuntalehti kysyivät Manner-Suomen 297 kunnanjohtajalta, asettuisivatko he ehdolle maakuntavaaleihin ja miten he suhtautuvat asiaan. Kyselyyn vastasi 189 kunnanjohtajaa eli n. 64 prosenttia kyselyn saaneista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Yksi mielipiteitä jakava asia on vaalikelpoisuus, kysymys siitä, voiko kunnanjohtaja ylipäänsä asettua ehdolle maakunnan tasolla. Korsnäsin kunnanjohtaja Christina Båssar kuuluu niihin, jotka suhtautuvat asiaan myönteisesti.
– Jos minua pyydetään, asetun todennäköisesti ehdokkaaksi maakuntavaaleihin, kunnallispoliitikon uransa Maksamaan kunnanvaltuustossa aloittanut Båssar sanoo.
Koska noin puolet kuntien nykyisistä tehtävistä sote-uudistuksen myötä siirtyy maakunnille, Båssar uskoo, että kunnanjohtajilla, joilla on laaja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus, olisi paljon annettavanaan maakuntien päätöksenteolle.
– Kunnilla ei suunnitelmien mukaan jatkossa enää ole mitään tekemistä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Sen vuoksi en näe ehdokkuudessani mitään ongelmaa, Båssar sanoo.
Kelpoisuutta ei rajattu
Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen on ollut mukana valmistelemassa maakuntalakia. Hänen mukaansa suurin ongelma on kysymys yksittäisen, varsin pienen ammattiryhmän vaalikelpoisuuden rajoittamisesta.
– Valmistelun aikana keskustelimme vaalikelpoisuuden rajoittamisen perusteista ja tulimme siihen tulokseen, että kunnat ja maakunnat eivät ole sellaisessa suhteessa toisiinsa, joka aiheuttaisi esteellisyyden. Maakunnat ovat erillisiä itsemäärääviä toimijoita, joita kunnat eivät ohjaa. Kunnanjohtaja ei ole johtavassa asemassa suhteessa maakuntiin.
Toinen ongelma on, miten ajan saa riittämään. Demokratian kannalta ei ole eettisesti oikein asettua ehdokkaaksi, jos aikaa ei ole riittävästi toimen hoitamiseen, Mononen toteaa.
– Miten roolit viranhaltijana ja ammattijohtajana saa yhdistettyä, kun kyseessä on maakuntavaltuuston jäsenien tärkeä ja aikaa vievä tehtävä?
Mononen ei myöskään usko, että yksittäinen kunnanjohtaja pystyisi vetämään kotiinpäin ja edistämään oman kunnan asioita 59–99 jäsenen valtuustossa. Hän arvelee myös, että vain harvat kunnanjohtajat tulevat valituksi maakuntavaltuustoon.
Roolien rajat hämärtyvät
Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen on yllättynyt siitä, että niin monet kunnanjohtajat asettuvat ehdolle maakuntavaaleihin tai harkitsevat asiaa. Kommuntorgetin ja Kuntalehden kyselyn kommenttiosuus osoittaaa, että kunnanjohtajat tarkastelevat asiaa useista näkökulmista. Majoinen näkee asiassa kaksi lähestymistapaa.
– Kysymystä voi tarkastella demokratian näkökulmasta. Raja hallinnollisen ja poliittisen roolin välillä hämärtyy, mikä voidaan nähdä negatiivisena demokratian kannalta.
Asiaa voi lähestyä myös johtamisesta ja hallinnosta käsin. Uusiin maakuntiin luodaan uusi, valtava organisaatio, jolla on suuri budjettivastuu ja hoidettavanaan monta vaikeaa tehtävää, yhtenä niistä erilaisten toimintakulttuurien yhdistäminen.
– Erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää saada mukaan ihmisiä, joilla on laaja johtamiskokemus, erityisesti muutosjohtamisesta. Siksi olisi mielestäni myönteistä, jos maakuntavaltuustoon valittaisiin kunnanjohtajia, Majoinen sanoo.
On mahdollista, että maakuntavaltuustossa istuva kunnanjohtaja saa pienen kunnan äänen paremmin kuuluviin suuressa maakunnassa.
– Tulevaisuudessa edunvalvonnan merkitys kasvaa kunnissa. Siksi voi olla hyvä, että maakuntavaltuustoon valitaan kunnanjohtaja, jolla jo on vahvat verkostot ja kyky valvoa kunnan etua, Kaija Majoinen näkee.
KYSYMYKSET KUNNANJOHTAJILLE:
Asetutteko ehdokkaaksi maakuntavaaleissa?
Kyllä: 6 kunnanjohtajaa
Ei: 125 kunnanjohtajaa
Harkitsen: 40 kunnanjohtajaa
En tiedä vielä: 18 kunnanjohtajaa
Kommentteja:
”Toimi on vähintään kokopäiväinen, usein enemmänkin, joten aika ei riitä. Haluan keskittyä kaupungin kehittämiseen.”
”Miksi ihmeessä?”
”Minulla on paljon alan asiantuntemusta ja palvelujen kehittäminen kiinnostaa.”
”En tunne tarvetta siihen sen paremmin ammatillisesti kuin henkilökohtaisesti.”
”Suurin osa yhteiskunnallisista asioista hoidetaan tulevaisuudessa maakuntahallinnon kautta.”
”Uudenmaan maakuntavaaleissa ainut tapa tulla valituksi valtuustoon on käytännössä asettua ehdokkaaksi puolueen listoille, ja koska olen sitoutumaton viranhaltija, asia on osaltani poissuljettu.”
”Ei ole lohkaistavissa aikaa siihen.”
”Kunnanjohtaja on viranhaltija, ei luottamushenkilö.”
”En ole harkinnut asiaa ollenkaan, mutta suoralta kädeltä se ei tunnu todennäköiseltä.”
”Keskityn oman kunnan asioiden hoitamiseen.”
”Miten aika riittäisi siihen?”
Näetkö ongelmia siinä, että kunnan- tai kaupunginjohtaja asettuu ehdolle maakuntavaaleissa?
Kommentteja:
”Jos maakuntauudistus toteutetaan suunnitellusti, kunnalla ei ole valtuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä, joten esteellisyyttä ei synny.”
”Äänestäjät ratkaisevat.”
”Enemmän hän niistä tehtävistä tietää kuin kukaan muu.”
”Kunnan- ja kaupunginjohtajilla on laaja palvelutuntemus. Meidän täytyy muistaa, että juuri kaupungit ja kunnat ovat kehittäneet palveluita vuosikymmenten ajan, eivät maakunnat!”
”Esimerkiksi esteellisyys- ja edunvalvontakysymykset voivat aiheuttaa hankalia tilanteita.”
Teksti: Jenny Jägerhorn, Kommuntorget
