Kysely kymmenilletuhansille suomalaisille – Kansalaisten suhtautumisesta kotikuntaan ja sen palveluihin tehdään laaja selvitys
Kuntaliitto toteuttaa laajan kyselyn, jossa selvitetään kuntalaisten kokemuksia kuntansa palveluista. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntalitto toteuttaa laajan kuntalaiskyselyn, jossa kansalaisilta tiedustellaan käsityksiä omasta asuinkunnasta ja sen tavasta hoitaa asioita sekä selvitetään kokemuksia kunnallisista palveluista ja osallistumisesta kunnan päätöksentekoon.
Kyselylomake lähetetään 30 500 kansalaiselle ympäri Suomea. Kyseessä on yksi laajimmista kuntalaisten näkemyksiä kartoittavista selvityksistä.
Kuntaliitto on toteuttanut laajoja kuntalaiskyselyitä säännöllisesti 1990-luvulta lähtien. Viimeisimmät kuntalaiskyselyt toteutettiin osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa vuosina 2015 ja 2017. Kysely tarjoaa kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Nyt toteutettavasta kyselystä ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa alkusyksyllä 2020.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että ne kuntalaiset, jotka saavat kyselylomakkeen, tuntevat asian omakseen ja vastaavat aktiivisesti kyselyyn.
– Tutkimuksen kattavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi kyselyn vastausprosentti olisi hyvä saada mahdollisimman korkeaksi. Edellisessä vastaavassa kyselyssämme vastausprosentti oli 36,5, Pekola-Sjöblom sanoo Kuntaliiton tiedotteessa.
Edellinen kysely osoitti tyytyväisyyden lisääntyneen
Edellinen, vuonna 2017 toteutettu, kuntalaiskysely tuotti vastauksia 12 000 suomalaiselta. Vastauksista ilmeni, että tyytyväisyys kunnallisia palveluja kohtaan oli kasvanut. Kokonaisuutena kunnallisiin palveluihin ilmoitti olevansa tyytyväisiä 90 prosenttia vastaajista. Tulosten mukaan kuntalaiset ovat sitä tyytyväisempiä palveluihin, mitä enemmän he niitä käyttävät.
Ylivoimaisesti tyytyväisimpiä oltiin vastaajien keskuudessa kirjastopalveluihin. Peräti 91 prosenttia vastaajista arvioi oman kuntansa kirjastopalvelujen olevan melko tai erittäin hyvin hoidettuja. Myös jätehuoltoon, äitiys- ja lastenneuvolaan, kansalais- ja työväenopistopalveluihin, liikuntapalveluihin, kierrätystoimintaan ja esiopetukseen oltiin vuoden 2017 kyselyn mukaan hyvin tyytyväisiä.
Kriittisintä suhtautuminen kuntalaisten keskuudessa oli toimeentulotuen, lapsiperheiden kotipalvelun, teiden ja katujen hoidon sekä vanhusten laitoshoidon tasoon. Toimeentulotuki oli ainoa kunnallinen palvelu, jonka palvelutyytyväisyys laski alle kriittisen rajan. Kyselyn aikana, vuoden 2017 alussa, perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi.
– Käytännössä ajanjakso, jolloin kuntalaiskysely toteutettiin, on ollut toimeentulotuen tehtävänsiirron siirtymäaikaa kunnissa ja kyselyn tulokset heijastavat siten muutosvaiheen tilannetta, Pekola-Sjöblom arvioi tuolloin.
Mukana 43 kuntaa
Vuoden 2020 kuntalaiskysely lähetetään Väestörekisterikeskuksen otoksen mukaisesti kaikkiaan 30 500 täysi-ikäiselle kuntalaiselle. Kuntakohtaiset otokset vaihtelevat 300:sta 2 000 henkilöön. Kuntakohtaisiin otoksiin vaikuttaa kuntakoon lisäksi aiempina vuosina mahdollisesti toteutetut kuntaliitokset.
Kuntalaistutkimuksessa 2020 on mukana 43 kuntaa, jotka muodostavat edustavan otoksen erikokoisia ja erityyppisiä kuntia eri puolilta Suomea: Asikkala, Askola, Hamina, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Juuka, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kirkkonummi, Kokkola, Kuusamo, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nivala, Oulainen, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pirkkala, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tornio, Turku, Vantaa, Virrat ja Vöyri.
Kysely lähetetään suomen- ja ruotsinkielisenä. Postikyselyn saavat voivat vastata kyselyyn myös sähköisesti.
