Lähes joka toinen arvioi, että vanhuus on yhteiskunnan näkökulmasta kielteinen asia – ”Ikääntyneiden ääni kuuluu huonosti”

Julkisessa keskustelussa hoivataakan, huoltosuhteen heikkenemisen tai taloudellisen kestävyysvajeen toistelu ei välttämättä edistä positiivista suhtautumista ikäihmisiin.

On syytä kiinnittää huomiota, miten – ja esimerkiksi millä sävyllä – ikäihmisistä puhutaan, sillä tutkimukset vahvistavat ikäsyrjintää esiintyvän merkittävissä määrin Suomessa.

Edellä mainitut asiat esiin nostava sosiaalityön emeritaprofessori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että yhtenä syynä ikäsyrjintään voi olla vanhentunut vanhuskäsitys.

– Suomi on yksi nurjimmin vanhuudesta puhuvista maista.

Omakohtaisia kokemuksia ikäsyrjinnästä

Vanhustyön keskusliiton teettämän kyselytutkimuksen mukaan vanhuuteen ja vanhenemiseen suhtautuminen on yksilötasolla myönteistä.

– Ihmiset suhtautuvat myönteisesti omaan vanhuuteen.

Tilanne saattaa muuttua nopeastikin, jos tuttu asuinympäristö vaihtuu pakon edessä uuteen.

– Se on hyvä niin kauan, kunnes joudut yhteiskunnan palveluiden varaan. Kotona asuva saa päättää asioistaan.

Positiivinen suhtautuminen omaan vanhuuteen on tärkeää. Se ei ole itsestään selvää kaikille.

– Voimme syrjiä itseämme, miettimällä esimerkiksi, että olisimme iäkkäinä muita alempia. Siitä pitää päästä pois.

Vanhustyön keskusliiton kysely kertoo senkin, että esimerkiksi omaan vanhuuteen ja vanhenemiseen myönteisesti suhtautuvat ihmiset kokevat usein yleisemmän suhtautumisen vanhenemiseen ja vanhuuteen kielteisenä yhteiskunnassa.

Vastaajista 44 prosenttia näki, että suomalaisessa yhteiskunnassa vanhuutta pidetään kielteisenä asiana. Vain neljäsosa katsoi yhteiskunnan suhtautuvan vanhuuteen myönteisesti.

Kaupoissa ei ole aina helppoa asioida

Moni arvioi, että iäkkäät ihmiset eivät tule kuulluiksi tai heitä jopa syrjitään.

– Tässä tutkimuksessa eri ikäryhmät ovat kansallisesti hyvin edustettuina. Tämä on peili kansalaisten mielipiteistä.

Noin puolet vastaajista arvioi ikäsyrjintää esiintyvän yhteiskunnassa. Kolmasosalla oli sellaisesta omakohtaista kokemusta, Vaarama sanoo.

Ongelmia nähdään ikäihmisten kannalta erityisesti peruspalveluissa sekä poliittisessa päätöksenteossa.

Kyselytutkimuksen mukaan poliitikot ja sosiaalipalvelut syrjivät eniten iäkkäitä. Jopa kaupat ja ravintolat koetaan ikäihmisiä syrjiviksi paikoiksi, Vaarama sanoo.

Poikkeuksellinen voimavara

Tutkimusten mukaan yhteiskunnallinen syrjintä ja arvottomuuden tunne vähentävät ihmisten osallisuutta ja lisäävät syrjäyttämistä ja syrjäytymisen riskiä. Sosiaalisella syrjäytymisellä tarkoitetaan yleisesti huono-osaisuutta elämän eri osa-alueilla.

– Kielteisin mielikuva yhteiskunnan suhtautumisesta vanhuuteen on 56–75-vuotiailla.

Vaarama epäilee, että tässä ikäryhmässä yhteiskunnallisia keskusteluita seurataan enemmän kuin esimerkiksi heitä vanhemmissa ikäryhmissä.

Lisäksi Vaarama puhuu siitä, miten tärkeää yhteiskunnassa olisi huomioida myös 75-84-vuotiaiden potentiaali ja kannustaa heitä huolehtimaan itsestään ja tarjota heille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

– Koska heillä on halua ja kykyä. Miten tällainen voimavara voidaan jättää huomioimatta? Suomalaiset eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia.

Mielipidetutkimuksille on tyypillistä jättää 80 vuotta täyttäneet liian vanhoina tutkimusten ulkopuolelle. Se on kulttuurista ikäsyrjintää, Vaarama hämmästelee.

– Ikääntyneiden ääni kuuluu huonosti.

Voimaannuttavia keskusteluita

Emeritaprofessori Marja Vaarama oli puhujana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Vanhustyön keskusliiton yhteistilaisuudessa, Tehdään iästä numero -seminaarissa, viime keskiviikkona Helsingissä.

Seminaarin aikana suhtautuminen vanhuuteen oli kohdillaan, Vaarama kiitteli tilaisuuden loppupuolella.

– Täällä on ollut voimaannuttavaa kuulla kaikki nämä keskustelut.

Tilaisuudessa kuultiin muiden muassa sosiaali- ja terveysministeriön viimeisimmät uutiset kansallisista toimista iäkkäiden palveluiden kehittämiseksi. Lisäksi seminaariyleisö sai kuulla esimerkiksi THL:n tutkimustietojen hyödyntämisestä palveluiden kehittämisessä sekä luovista menetelmistä hoivatyössä.

Lue myös:

Onko kunnissa tilaa 55 vuotta täyttäneille työntekijöille? – ”Eivät viisvitoset ja vanhemmat halua tulla leimatuiksi”