Lähes yhdeksän kuntaa kymmenestä pähkäilee, minkä takia paikka valtuustossa ei houkuttele tämän enempää – "Nuoria ja naisia on vaikea saada mukaan"

Kuntavaalien ehdokasmäärä on yllätys ja pettymys.

Näin arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Hän on jopa vähän huolissaan, miten tilanne on kehittymässä.

Vielä viime kuntavaaleissa ehdokasmäärä kääntyi nousuun, mutta jo silloin naisten ja nuorten osuudet laskivat.

Seuraavat kuntavaalit toimitetaan reilun kuukauden päästä ja niitä varjostaa aiempaa laimeampi kiinnostus pyrkiä mukaan paikalliseen päätöksentekoon.

– Meillä on alustavat tiedot ehdokasmääristä 250 kunnasta.

Tutkimuspäällikkö vertasi kerättyä tietoja edellisiin kuntavaaleihin.

– Laskevien ehdokasmäärien joukkoon päätyi lähes 90 prosenttia kunnista.

– Kolmessa kunnassa ehdokasmäärä näyttää säilyneen samana.

Ranuan kunta hyvänä esimerkkinä

Positiivistakin kehitystä ehdokasmäärien suhteen on kerrottavissa, esimerkiksi Lapin eteläosassa sijaitsevasta Ranuan kunnasta, jossa asuu noin 3 600 asukasta.

 – Siellä on 4,5 ehdokasta per valtuustopaikka, mikä on suurten kaupunkien luokkaa. Ranualla ehdokasmäärä valtuustopaikkaa kohti on noussut vaali vaalilta. Vuoden 2012 kuntavaaleissa ehdokkaita oli vain 1,9 valtuustopaikkaa kohti. Ranuan valtuustokoko oli silloin 27, sen jälkeisissä ja myös tulevissa kuntavaaleissa valitaan 17 valtuutettua.

Tutkimuspäällikön mukaan ehdokkaiden lukumäärä suhteessa valtuustopaikkoihin on keskimäärin selkeästi suurempi isoissa kaupungeissa pieniin kuntiin verrattuna.

Esimerkiksi Uudellamaalla sijaitseva Nurmijärven kunta on noin 45 000 asukkaallaan verrattain vahvoilla, kun ehdokkaita on reilut neljä per valtuustopaikka.

Nurmijärvellä on tehty kuluneena vuonna systemaattista työtä osallisuuden vahvistamiseksi, ja kunnan päätösviestintä palkittiinkin Tärkeissä töissä -gaalassa joulukuussa.

Verrattain hyvästä tuloksesta huolimatta Nurmijärvelläkin ehdokkaiden määrä suhteessa valtuustopaikkoihin hieman laski.

 – Toisin kävi esimerkiksi Satakunnassa sijaitsevassa ja vajaan 3 000 asukkaan Merikarvian kunnassa, jossa on nyt 2,3 ehdokasta per valtuustopaikka. Vastaava luku oli 1,7 viime vaaleissa Merikarvialla.

Ei sopuvaaleja

Koko Suomen kokoisessa kuvassa tilanne ei aiheuta riemunhyrähdyksiä.

Noin 50 kunnassa on alle kaksi ehdokasta per valtuustopaikka.

– Positiivista on, että osa niistä kunnista, joissa oli viime kuntavaaleissa alle kaksi ehdokasta per valtuustopaikka, ovat saaneet kohennettua tilannetta ainakin vähän. Osalla valtuustokoon pienentäminen on selvästikin tuonut helpotusta ehdokasrekrytointiin.

 – Hyvä asia myös se, on että pelättyjä sopuvaaleja ei ole tiedossa yhdessäkään kunnassa.

Sopuvaalit tarkoittavat sitä, että ehdokkaita on korkeintaan saman verran kuin paikkoja on valtuustossa.

Kuntavaalien vetovoiman näkökulmasta äänestysaktiivisuus näyttää sitten, missä oikeasti mennään. Mutta ehdokasmäärän näin selkeä väheneminen on kyllä merkki siitä, että demokratian toteutumisen puolesta kannattaa nyt toimia entistä päättäväisemmin, tutkimuspäällikkö jatkaa.

– Kuntapäättäjien on kerättävä hynttyyt yhteen tulevalla valtuustokaudella, jos ehdokasmäärät ovat laskeneet huolestuttavan alas.

Edustuksellisen demokratian on oltava riittävän houkuttelevaa kuntalaisten kannalta, jotta kunta säilyy elinvoimaisena, Pekola-Sjöblom lisää.

Jonkinlaisia tuuletustalkoita on odotettavissa ja paikoin jopa suotavaakin, jotta seuraavissa kuntavaaleissa tilanne olisi parempi.

Tässä on kysymys jopa kunnan olemassaolosta.

– Jos pienissä kunnissa ei ole riittävästi ehdokkaita ja kierrettä ei saada katki, kuntaliitosasiat voivat olla edessä.

Sekin on hyvä huomioida, että kuntalaiset vastustavat kuntaliitoksia, Kuntaliiton tutkimukset osoittavat.

Naisia ja nuoriakin huomioitava

Ehdokkaita katsellessa huomaa, että heidän joukossaan ei ole tasaisesti kaiken ikäisiä. Sukupuolijakaumakaan ei ole tasainen.

– Nuoria ja naisia on vaikea saada mukaan.

Monia heistä arveluttaa päätöksenteon keskustelukulttuuri.

– Millaisella sävyllä rakennetaan yhteisiä asioita, Pekola-Sjöblom lisää.

Perussuomalaisilla vaikeaa

Puolueiden ehdokasmääriä katsottaessa huomiota herättää, miten viime kuntavaaleissa ehdokasmääräänsä vahvasti nostanut perussuomalaiset koki nyt ehdokasmäärässä selkeän laskun.

– Putoaa samalle tasolle kuin se oli vuonna 2017.

Mutta niin on monilla muillakin pohdittavaa, jopa keskustalla Pohjois-Pohjanmaalla, jossa erittäin vahvan aseman saavuttaneen puolueen ehdokasmäärät vaikuttavat olevan laskusuunnassa.

Yli viidesosa kunnista pienensi valtuustokokoaan tulevaksi kaudeksi.

– Ehkä olisi pitänyt useammassakin kunnassa tehdä näin. Silloin olisi voitu saada kovempaa kilpailua ehdokkaiden välille valtuustopaikoista.

Lisäksi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö arvioi, että historiallisesti ensimmäistä kertaa samanaikaisesti toimitettavien kunta- ja aluevaalien vaikutus ehdokasmääriin ei ole ollut positiivinen kuntavaalien kannalta.

Lue myös:

Kokoomus jäämässä selvästi SDP:n taakse valtuutettujen määrässä, jos kuntavaalit pidettäisiin nyt