Kokoomus jäämässä selvästi SDP:n taakse valtuutettujen määrässä, jos kuntavaalit pidettäisiin nyt
Kuntavaalien 2021 varsinaisen äänestyspäivän ääntenlaskua Helsingissä Puistolanraitin ala-asteella. Arkistokuva: Museovirasto, Matti Kilponen
Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu / Tietomuotoilutoimisto KRUT
Kunta- ja aluevaalien maanantaina 4.3. päättynyt ehdokasasettelu ja YLE:n uusin kunta- ja aluevaaligallup eilen 6.3. antavat osviittaa siitä, millaisista asemista puolueet lähtevät 13.4. pidettäviin vaaleihin.
Jälkimmäisen osalta suurin muutos on perussuomalaisten ehdokasmäärän romahtaminen vuoden 2021 kuntavaaleista: puolueen ehdokasmäärä vähenee vajaasta 6 000 ehdokkaasta jopa 40 prosenttia noin 3 500–4 000 ehdokkaaseen. Liike Nyt saanee edelleen joitakin kunnanvaltuutettuja, mutta aluevaltuustoissa voi tehdä tiukkaa: puolueen ehdokasmäärä on molemmissa vaaleissa vähentynyt yli puolella.
Ehdokasmäärä on kuntavaaleissa suoraan yhteydessä puolueiden kannatukseen kuntavaaleissa (Kuntalehti 5.3.).
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Niin valtakunnan tasolla kuin lähes kaikissa kunnissa on ehdokasasettelun määrällinen onnistuminen aivan ratkaisevaa. Listalla on oltava leveyttä ja syvyyttä, jotta äänestäjät voivat löytää mieluisan ehdokkaan. Tätä ei voi saavuttaa kovin vähäisellä määrällä ehdokkaita.
Kuntavaaleissa puolueen valtuutettujen määrää kerätään jokaisessa kunnassa, joten on olennaista, että puolue saa edustavan listan ja pystyy tekemään onnistuneen kampanjan kaikkialla.
Valtakunnallista kokonaiskannatusta puolestaan kerätään etenkin väkirikkaimmissa kunnissa, joissa ehdokashankinta ei ole puolueille niin suuri ongelma ja listoja saadaan täyteen.
Suurimmassa osassa kuntia mikään puolue ei saavuta täyttä listaa, joka on 1,25 kertaa valittavien varsinaisten valtuutettujen määrä.
Ehdokasrekrytointi on käynyt yhä vaikeammaksi, kertovat puoluesihteerit. Muutaman ehdokkaan listalla puolue harvoin pystyy realisoimaan kannatuspotentiaaliaan kunnassa ja jää tyypillisesti kauas siitä kannatuksesta, joka sillä on valtakunnallisesti.
Puolueen jäsenten, aktiivien ja ehdokkaiden rekrytoinnissa on varsinkin paikallisesti kyse itseään ruokkivasta ilmiöstä, joka voi kääntyä noidankehäksi.
Laskeva kannatus saa ehdokkuutta ja puolueen jäseneksi tai aktiiviksi hakeutumista harkitsevat empimään, mikä vähentää ehdokkaiden ja aktiivien määrää.
Vähäinen toiminnassa mukana olevien määrä vähentää niitä verkostoja, joista uusia jäseniä, aktiiveja ja ehdokkaita voidaan rekrytoida, mikä entisestään heikentää puolueen vetovoimaa ja kannatusta.
Helppoa on silloin, kun puolue on kannatusmittausten myötätuulessa, se saa uusia jäseniä, joista osa päätyy aktiiveiksi ja heistä puolestaan osa ehdokkaiksi.
Tällaisessa myönteisessä kehässä on varsin vasemmistoliitto ollut viime vuoden ennätyksellisen hyvästä eurovaalituloksesta lähtien, mikä näkyy sen ehdokasmäärässä.
Kuntavaaleissa ehdokasmäärä laski, mutta eduskuntapuolueista kolmanneksi vähiten. Aluevaaleissa puolue sen sijaan onnistui lisäämään ehdokasmääräänsä (+ 6 prosenttia), samoin kuin RKP (+17 prosenttia) ja hienoisesti myös KD (+1%).
SDP:n ehdokasmäärän lisäys kahdella ehdokkaalla mahtuu virhemarginaaliin, vaikka puolue juhlikin sitä, että se pystyi asettamaan suuremman ehdokasmäärän kuin yksikään muu vuoden 2022 tai nyt käsillä olevissa aluevaaleissa.
Kuntavaaleissa on valtuutettujen keräämisen kannalta kyse ehdokkaiden paikallisesta tunnettuudesta ja verkostoista pikemminkin kuin valtakunnallisesti tunnetuista nimistä, jotka keräävät suuren äänipotin. Mitä enemmän ehdokkaita listalla on, sitä todennäköisemmin äänestäjä tai hänen lähipiirinsä tuntee edes jonkun ehdokkaan henkilökohtaisesti.
Aluevaaleissa puolueiden ehdokasmäärä ei ole vähentynyt yhtä paljon. Ehdokkaita on ensinnäkin löydettävä vähemmän ja laajemmalta alueelta. Koska kunta- ja aluevaalit järjestetään yhtä aikaa, on moni ehdokas ehdolla molemmissa.
Onnistuuhan kaksi kampanjaa siinä missä yksi, saattaa ehdokas ajatella. Kahden luottamustoimen hoitaminen sen sijaan ei onnistu yhtä helposti kuin yhden, vaikka hallintoon harjaantuminen yhdessä valtuustossa auttaakin suoriutumaan siitä myös toisessa. Kuntalehti on kirjoittanut kaksoisedustuksista viimeksi 6.3. ja valtuustotyöhön kuluvasta ajasta 10.2.
Aluevaalit asettuvat siinä mielessä kunta- ja eduskuntavaalien väliin, että eduskuntavaaleissa ehdokasmäärä ei ei selitä eduskuntapuolueen paikkamäärää lainkaan, kun taas kuntavaaleissa ehdokasmäärän ja paikkamäärän välillä on selvä yhteys.
Kuntavaaleissa yhteys on selkeämmin lineaarinen eli kannatus nousee melko suoraan sitä korkeammaksi, mitä suurempi osuus puolueella on ehdokkaista. Aluevaaleissa puolueen kannatusta ja siten edustajamäärää alkavat vuoden 2022 tulosten perusteella selittää muut tekijät kuin ehdokasasettelun määrällinen onnistuminen sen jälkeen, kun puolueella on 12-15 % ehdokkaista.
Tästä päästäänkin uusimpaan YLE:n galluptulokseen. Sen perusteella tekemämme simulaation perusteella keskusta säilyttäisi edelleen johtavan kuntapuolueen asemansa valtuutettujen määrässä mitattuna (2488 valtuutettu, +43 kuntavaaleista 2021).
Toisesta sijasta käytäisiin kisaa SDP:n ja kokoomuksen välillä. SDP:lle mallinnus näyttää nyt 1 718 valuutettua (+267) ja kokoomukselle 1 410 (-142).
Kokoomuksen kannatus laahaa nyt demareita jäljessä, mutta hiotun vaaliorganisaation ja mittavien taloudellisten resurssiensa turvin se on usein suoriutunut vaaleissa hyvin.
Onkin odotettavissa, että mallinnuksessa puolueiden välinen noin 300 valtuutetun ero SDP:n hyväksi kapenee vaalipäivän lähestyessä.
Kannatuksensa perusteella PS olisi menettämässä vain 203 valtuutettua ja pitämässä edelleen yli tuhat paikkaa (1 148). Pienpuolueiden paikkamäärissä ei ole suuria muutoksia vuoden 2021 tulokseen.
Suurinta epävarmuutta mallinnuksen pitävyyteen aiheuttaa luonnollisesti perussuomalaisten ehdokaskato. Ellei puolueen kannatus nouse, voi tulos olla tätäkin heikompi ja puolue painuisi pitkälti alle tuhannen valtuutetun.
Yhteensä valta vaihtuisi 26 kunnassa, joista 23 kunnassa SDP nousisi suurimmaksi puolueeksi. Kyseessä on etenkin keskustan ja kokoomuksen vuonna 2021 voittamia kuntia, mutta myös kolme PS:n ja kaksi RKP:n voittamaa kuntaa. Keskusta veisi loput PS:n voittamista kunnista.
Mallinnettaessa aluevaalit YLE:n uusimman kannatusmittauksen perusteella kannatuksessa mitattu ykkössija vaihtuisi neljällä hyvinvointialueella. SDP nappaisi kokoomukselta neljä sen viimeksi voittamista viidestä hyvinvointialueesta. Keskusta olisi kuitenkin edelleen ykköspuolue suurimmassa osassa maata.
Viime aluevaaleissa kokoomus jäi niukasti toiseksi SDP:lle Päijät-Hämeessä, kun tarkastellaan kannatuslukuja (24,5 prosenttia, kun SDP sai 24,7 prosenttia), mutta puolue sai RKP:n kanssa tekemänsä vaaliliiton ansiosta yhden paikan enemmän kuin SDP.
Mikäli aluevaalit pidettäisiin nyt, ottaisi SDP johtavan hyvinvointialuepuolueen aseman 318 valtuutetulla (+41) ennen toisena tulevaa keskustaa, joka saisi menettäisi vain kuusi valtuutettua ja saisi 291 paikkaa. Kokoomus jäisi kolmanneksi 263 valtuutetulla (-27).
PS:lle mallinnus näyttää hyvää tilannetta ja 149 valtuutettua, koska sen kannatus on suunnilleen samalla tasolla kuin viime aluevaaleissa. Ehdokasmäärän romahdus kuntavaaleissa kertoo kuitenkin paikallistason järjestökoneiston yskimisestä siinä määrin, että olisi ihme, jos puolue onnistuisi aluevaaleissa samalla tavalla kuin viimeksi.
Kunta- ja aluevaalitulokset mallinnettiin YLE:n 6.3. julkaisemien Taloustutkimuksen tuottamien gallupien perusteella. Mallinnuksessa puolueiden kunta- ja aluevaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella.
Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.
Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa kunnissa ja samoilla hyvinvointialueilla kuin viime kunta- ja aluevaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.
Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.
Mallinnettaessa vuosien 2021 ja 2022 kunta- ja aluevaalitulosten uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.
Esimerkiksi Inarissa kokoomus on useassa kuntavaalimallinnuksessamme saanut eniten ääniä, mutta eniten paikkoja on saanut keskusta. Kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla oli 2021 vaaliliitto, jonka ansiosta vaaliliiton saama seuraava paikka menisi KD:lle kokoomuksen sijaan.
Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset kunnan- ja aluevaltuustojen voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Näin vaalitulos mallinnettiin
Lue myös:
Helsingin kuntavaaliluvuista puuttuu kokonaan luvut Kepulle ja KD:lle. En tosin ehkä saa koko listaa näkyviin, sivun yläpalkki tulee päälle? Millaiset luvut siellä on?