Lex Kittilä historiallisesti käyttöön – Kittilän valtuusto pidätti syytetyt luottamushenkilöt toimesta vain osittain
Kuntalaissa on kesäkuusta asti ollut kohta, joka mahdollistaa valtiovallan puuttumisen pahoin jumiutuneeseen kunnalliseen päätöksentekoon. Lakia käytetään Kittilässä ensimmäistä kertaa. (Kuva: Kari Långsjö)
Valtiovarainministeriö ottaa käyttöön niin sanotun Lex Kittilän ja aloittaa Kittilän kunnan kuulemisen kunnan päätöksentekoa vaivaavien poikkeuksellisten hallinnollisten vaikeuksien takia.
Kyseessä on historiallinen tapaus, sillä Lex Kittiläksi kutsuttu kuntalain luku 12a on ollut voimassa vasta kesäkuusta lähtien. Se laatimisen pontimena on ollut Kittilässä vuosia jatkunut hankala tilanne.
Kittilän valtuustolla oli tilaisuus aloittaa tilanteen korjaaminen itse ja pidättää muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä syytteessä olevat kittiläläiset luottamushenkilöt toimestaan.
Sen sijaan valtuusto päätyikin ylimääräisessä kokouksessa tiistaina ratkaisuun, jossa kyseiset luottamushenkilöt saavat pitää luottamustoimensa, mutta heidän on jäävättävä itsensä päätöksenteosta niissä asioissa joita syytteet koskevat.
Valtiovarainministeriölle (VM) tämä ei riitä.
– Tämä ei palauta päätöksenteon uskottavuutta tai luottamusta siihen, sanoo hallitusneuvos Auli Valli-Lintu VM:n kuntaosastolta.
Kunnalle aikaa vastineesee – voi vielä tehdä uuden ratkaisun
Ministeriö aloittaa Kittilän kunnan kuulemiset lähipäivinä.
Kuuleminen tarkoittaa, että Kittilällä on noin kuusi viikkoa aikaa antaa näkemyksensä selvityshenkilöiden asettamisesta ja sinä aikana kunta voi vielä harkita ryhtyvänsä omiin toimenpiteisiin ja päättää syytettyinä olleiden luottamushenkilöiden asemasta.
– Jos tilanne on kuulemisen jälkeen vielä sama, valtiovarainministeriö voi asettaa selvityksen ja päätöksen jälkeen selvityshenkilöt voi ryhtyä työhön, Valli-Lintu sanoo.
Kuntalain 12a luvun mukaan ministeriöllä on mahdollisuus asettaa selvityshenkilö tai selvityshenkilöryhmä, joka esittää toimenpiteitä hallinnollisisssa vaikeuksissa olevan kunnan päätöksenteon saattamiseksi kuntoon. Saatuaan selvityshenkilön tai selvitysryhmän toimenpide-ehdotukset kunnan toiminnan normalisoimiseksi kunnan valtuuston on käsiteltävä ne ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon.
Selvityshenkilöllä tai henkilöryhmällä tulee olla riittävä oikeudellinen osaaminen ja hän ei saa olla riippuvaisuussuhteessa asianomaiseen kuntaan tai ministeriöön.
Valli-Lintu pitää tilannetta poikkeuksellisena ja vakavana.
– Aina on ikävä käyttää säännöstä, joka on aika äärimmäinen kuitenkin. On katsottu että kunta pystyy kantamaan vastuunsa ja tämän säädöksen soveltaminen on aina vakava paikka.
Puheenjohtaja ratkaisi raskain mielin
Ratkaisua, johon Kittilän valtuusto päätyi, esitti sai aamulla Kittilän kunnanhallituksen suljetussa kokouksessa Marita Toivanen, vas. Asian esitellyt vs. hallintojohtaja Sanna Ylinampa oli esittänyt, että syytetyt pidätettäisiin luottamustoimesta siihen asti, kun syytteet on käsitelty, mutta kunnanhallitus päätyi Toivasen esityksen kannalle äänestyksessä.
Valtuusto jakaantui asiassa. Äänet menivät tasan 8-8 (9 tyhjää, 2 poissa), ja lopulta valtuuston puheenjohtajan Aki Nevalaisen, vas., oli ratkaistava asia.
Tyhjää varsinaisessa äänestyksessä äänestänyt Nevalainen ratkaisi asian kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.
– Aika raskas tehtävä. Tiedän että vaikka mitä olisi päättänyt olisi syytetty että väärin tein, Nevalainen sanoi Kuntalehdelle kokouksen jälkeen.
Nevalaisen mukaan syytettyjen luottamushenkilöiden asemasta keskusteltiin valtuustossa rauhallisessa sävyssä ja asiallisesti. Puheenjohtaja myönsi, että ratkaisu jättää kunnan uskottavan päätöksentekokyvyn epävarmaksi.
Valli-Lintu: Ministeriö ei viivytellyt
Kittilän valtuustossa jätettiin heti uuden valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa aloite tuolloin syyteharkinnassa olleiden luottamushenkilöiden pidättämisestä luottamustoimesta.
Lex Kittilä oli vähän aikaisemmin astunut voimaan. Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen arvioi Kuntalehden haastattelussa toissa viikolla VM:n vitkutelleen suotta Lex Kittilän käyttöönotossa.
Rautiaisen mielestä Lex Kittilä ei ole painostuksen väline vaan oikea työkalu jota tulisi käyttää reippaasti, jos kriteerit täyttyvät. Hänen mielestään ne ovat täyttyneet Kittilässä jo ajat sitten.
Valli-Lintu kiistää ministeriön viivytelleen ja muistuttaa, että koko lainkohta on ollut voimassa vasta vähän aikaa – se tuli voimaan 1.6.2017 – ja että kunnan toimenpiteet ovat ensisijaisia asiassa.
– Kun kunnassa oli asiaa koskeva aloite käsiteltävänä, niin meidän piti antaa sille riittävä aika ja katsoa mitä kunta tekee.
Ymmärsiköhän tyhjää-äänestäneet, että he ovat vastuussa päätöksestä ihan samalla tavalla kuin puolesta äänestäneet. Vastuusta vapautuminen kun edellyttäisi vastaan äänestämistä tai eriävää mielipidettä.
Ei ministeriö mitään tee. Ministerin erityisavustaja Hildenin puheenvuoro Uudessa Suomessa 5.5.2017 kertoo millaisen kannan ministeri ottaa. Valli-Litun puheenvuoro on vain mediaa varten. Puolitoista kuukautta selittelyä varten kertoo myös ministeriön haluttomuudesta.
kyllä poromies aki valtuuston puheenjohtaja ensikertalaisen joutui suurin saappaisiin tunnen hänet jo nuorisoajoilta tyyni rauhallinen ja pohtiva mies joka halua kuunnella kaikkia joten tässäkin varmasti ajatteli koko porukkaa ongelma on se ettei syytetyt tajua asian vakavuutta
Minä suuresti ihmettelen tuota äänestysmenettelyä. Puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan, mutta puheenjohtajahan äänesti tyhjää. Eikö tässä tapauksessa olisi pitänyt järjestää uusi äänestys, vai mitä sanovat oikeusoppineet tai kokeneet kokouskonkarit.
Mitähän kuntalaki sanoo esittelijän vastuusta? Mitähän Kittilän HALLINTOSÄÄNTÖ ja valtuuston työjärjestyksessä lukee? Minusta professori Pauli Rautiainen on oikeassa.
Eikö jokainen ole Suomessa syytön kunnes tuomio on syntynyt, miten jos oikeus toteaa etttä ne henkilöt jotka nyt syytetään virkaaseman väärinkäytöstä ovatkin syyttömiä.
Olen ymmärtänyt että tässä on kyseessä puoluepoliittinen kiista.
Tuota, tuot.. puoluepoliittinen kiista. Puoluepoliittisista kiistoista ei syyttäjä nosta syytettä. Kyse on todella raskaista rikossyytteistä, jotka syyttäjä on poliisitutkinnan pohjalta nostanut. Ja vaikuttaa siltä, että lisää tulee.