Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Itä-Suomen yliopistosta näkee valtiovarainministeriön käyttävän Lex Kittilää lähinnä uhkailuvälineenä sen sijaan että lainkohtaa käytettäisiin kuten sitä on tarkoitettu, eli asettamaan ministeriöstä ja kunnasta riippumaton selvityshenkilö tai selvityshenkilöryhmä kuntaan jonka päätöksenteko ei toimi.

Viime viikolla Kittilän kuntapäättäjille luetut syytteet eivät muuta tätä lähtökohtaa varsinaisesti mitenkään.

– Jos kriteerinä on ollut, että [selvityshenkilön asettamiseksi] pitää olla käynnissä virkarikostutkina, niin syytteiden nostaminen ei sinällään tuo tilanteeseen erityistä lisäarvoa.

– Perusteet, jotka olivat selvityshenkilön asettamiselle virkarikostutkintaan liittyen, ovat olleet käsillä kesäkuun alusta lähtien, kun laki on ollut voimassa.

Kittilän päätöksenteon takkuamisessa koettiin eilen uusi käänne, kun ylimääräistä kunnanhallituksen kokousta ei voitukaan pitää, koska sen lainmukaista koollekutsujaa ei löytynyt. Hallituksen puheenjohtaja oli Espanjassa golfaamassa.

Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriön kuntaosastolta sanoi eilen Kuntalehdelle, että kokouksen peruuntuminen ei aiheuta muutosta ministeriön katsannossa, eikä Lex Kittilää olla vielä ottamassa käyttöön.

– Kyllä me vielä pari viikkoa maltamme odottaa, Valli-Lintu sanoi viitaten ministeriön edellyttämään kunnanvaltuuston käsittelyyn syytteessä olevien luottamushenkilöiden asemtasta.

Syytteiden nostamisen jälkeen viime perjantaina kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., sanoi Ylen haastattelussa, että jos syytetyt eivät itse pidättäydy luottamustoimesta tai valtuusto ei sitä tee, Lex Kittilä tulee ottaa käyttöön.

– Se mitä kuntalaissa sanotaan, niin sen mukaan pitää pystyä toimimaan. Tämä on koko kuntakentän uskottavuuden kannalta tärkeää, että kuntalain määräyksiä noudatetaan, Vehviläinen sanoi Ylelle.

Ei hyvää kunta-valtiosuhteen jäsentämistä

Pauli Rautiainen näkee, että Kittilän päätöksenteko on ollut kutakuinkin samalla tolalla koko sen ajan kun Lex Kittilä on ollut voimassa.

Professori muistuttaa, että Kittilä ei näytä pystyvän kertomaan, milloin ja miten se alkaa normalisoida toimintojaan, ja julkisuudessa olleen keskustelun mukaan kunnan päättäjien keskuudessa on vahva poliittinen erimielisyys siitä, millaisia toimenpiteitä tarvitaan.

– Ei ole mitään merkkiä siitä, että homma olisi jotenkin muuttunut. Suunta johon kannattaa kohdistaa katse on ministeriön toiminta ja kysyä missä määrin ministeriö toimii kuntalain hengessä, Rautiainen sanoo.

– Millaista kunta-valtiosuhteen jäsentämistä nähdään tähän asiaan liittyen? on kiinnostavampi kysymys.

Tästäkään näkökulmasta ministeriön toiminta ei välttämättä näytä hyvältä. Rautiainen muistuttaa, että ministeriön pitäisi olla kohtalaisen passiivinen muussa paitsi selvityshenkilön asettamisessa.

– Ministeriön pitäisi selvittää onko selvityshenkilön asettamiskynnys ylitetty. Kun ministeriö toteaa että on, ministeriön pitäisi lähtökohtaisesti asettaa selvityshenkilö, jonka pitäisi pohtia mitä tehdään.

”Lex Kittilä ei ole painostuksen väline”

Tämä kynnys siis näyttää selvästi ylittyneen ajat sitten.

– Nyt ministeriö käyttää Lex Kittilää pikemminkin uhkailuvälineenä. Se ei nähdäkseni ole kovin hyvä asia. Lex Kittilän ideana on, että selvityshenkilö on ministeriöstä riippumaton taho; voidaan oikeastaan sanoa että tämäntyyppisellä uhkailulla ministeriö puuttuu kunnalliseen itsehallintoon välillisesti jopa enemmän kuin selvityshenkilöapparaatti siihen puuttuisi.

– Pitää muistaa että selvityshenkilön tehtävä on etsiä keino joka puuttuu mahdollisimman vähän kunnalliseen itsehallintoon.

– Näyttää siltä, mitä itse pelkäsin kun Lex Kittilää tehtiin, että ministeriö nostaa Lex Kittilän soveltamiskynnyksen niin korkeaksi, että siitä tulee työkalu jolla pikemminkin tuupitaan epäsuoralla valtio-ohjauksella toimintaa johonkin suuntaan eikä oikeastaan aletakaan käyttää varsinaisia lakiin kirjoitettuja työkaluja.

– Se on kunnallisen itsehallinnon kannalta paljon epätoivottavampi tilanne valtio-kuntasuhteen jäsentämisen kannalta, kuin se että sovellettaisiin selkeitä lainsäädännöllisiä työkaluja jotka on olemassa.

– Minun on hyvin vaikea nähdä, että tätä ilmeisempää hetkeä Lex Kittilän soveltamiselle voisi olla. Ei Lex Kittilää ole tarkoitettu valtiovarainminsteriön kuntaan kohdistuvan painostuksen välineeksi.

LUE MYÖS:

Kittilän kokous peruuntui – ei löytynyt koolle kutsujaa

Timo Kurula sivuun Kittilän ruorista

Kymmenille Kittilän luottamushenkilöille syytteitä

Aiempia uutisia Lex Kittilästä

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kehnoa on Valtiovarainministeriön toiminta, olisi pitänyt ryhtyä toimiin ja napakasti jo ajat sitten ! Kyllähän nämä Kittilän konnat ja typerykset jatkavat vetkutteluaan kaikin mahdollisin tavoin ja keinoin, kun annetaan jatkaa vetkutteluaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*