Kuntajohtajat pitävät tärkeänä johtavien luottamushenkilöiden arvostusta.

Oman kunnan johtavien luottamushenkilöiden arvostus on kuntajohtajille kaikkein tärkeintä.

98 prosenttia Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien kyselyyn vastanneista kuntajohtajista piti sitä tärkeänä. Perässä tulevat kunnan henkilöstön (93 prosenttia) ja elinkeinoelämän (91 prosenttia) osoittama arvostus.

Kyselyn perusteella kuntalaisilta, luottamushenkilöitä ja sidosryhmiltä saatu arvostus ylipäätään on kuntajohtajille tärkeää.

– Kuntajohtajat tekevät tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Työn onnistumisen ja mielekkyyteen vaikuttaa monien tahojen arvostus, sanoo kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta.

Suomen Kuntaliiton, KT Kuntatyönantajien ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kyselyyn vastasi keväällä 2017 yhteensä 185 kuntajohtajaa Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Kyselyn vastausprosentti oli 59,5 prosenttia. 

Työn vaativuus muuttunut

35 prosenttia vastanneista kuntajohtajista ei ole koskaan saanut muuta kuin kunta-alan yleisenpalkankorotuksen. Viimeisen 12 kuukauden aikana henkilökohtaisen korotuksen on saanut 14 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista kuntajohtajista 60 prosenttia kokee, että kunnassa on tehty työn vaativuuteen ja määrään liittyviä muutoksia.

Työn vaativuutta lisäävät erityisesti tulevaisuuden kunnan rakentaminen ja siihen liittyvä strateginen johtaminen, kunnan elinvoiman edistäminen sekä konsernijohtaminen ja myös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu.

Palkkakehitykseen tällä ei kyselyn mukaan ole ollut merkittävää vaikutusta.

– Vaikka kuntajohtajat kokevat, että heidän palkkakehityksensä on jäljessä yksityiseen ja valtion sektoriin verrattuna, silti lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että se on ollut riittävää työn vaativuuden ja määrän muutokseen, toteaa Majava.

Työn vaihtumista ei näköpiirissä

Suurta hinkua etsiä uutta työtä kuntajohtajilla ilmeisesti ei ole, sillä 64 prosenttia pitää todennäköisenä, että toimii nykyisessä tehtävässään kolmen vuoden kuluttua. Eläkkeellä olemista pitää todennäköisenä mahdollisuutena 24 prosenttia.

Muina todennäköisinä vaihtoehtoina kyselyyn vastanneet kuntajohtajat pitivät siirtymistä yksityiselle sektorille (28 prosenttia) tai kuntajohtajaksi toisen kunnan palvelukseen (26 prosenttia).

Tulevat maakunnatkaan eivät juuri houkuttele. 16 prosenttia pitää todennäköisenä, että siirtyisi tulevien maakuntien palvelukseen. Valtion palvelukseen siirtymisen näki todennäköisenä mahdollisuutena ainoastaan seitsemän prosenttia.

Juridiikassa ja johtamisessa kehitettävää

Puolet vastanneista kuntajohtajista ilmoittaa kaipaavansa lisää osaamista juridiikassa. Johtajavalmennusta kaipaa 41 prosenttia. Henkilöstökysymyksissä ja työmarkkina-asioissa kaipaa lisää osaamista 25 prosenttia. Talous- ja tilinpäätösasioissa haluaa 24 prosenttia kehittää osaamistaan- Esiintymisessä ja vuorovaikutuksessa tarvetta osaamisen kehittämiseen kokee 14 prosenttia.

Pisimpään kuntajohtajana toimineet kaipaavat keskimääräistä enemmän johtamisvalmennusta. Lyhimmän aikaa toimineet taas kaipaavat muita useammin lisää juridista osaamista.

Lue lisää Digilehdestä: Kiinteä luottamus on kuntajohtajan onni (Linkki avautuu kaikille lukijoille)

Lue myös: Kari Karjalainen: Kunta-alan murros synnyttää erilaisia näkemyksiä riitojen ratkaisusta

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*