Maavoimien valmiuspäällikkö Kari Kaakinen huomauttaa, että kunnat voivat pyytää Puolustusvoimia yhteistyöhön
Maavoimien valmiuspäällikkö Kari Kaakinen kannustaa kuntia olemana yhteydessä Puolustusvoimiin, jos mielessä on esimerkiksi yhteistyötä paikallisturvallisuuteen liittyen. Kuntamarkkinat järjestettiin viime viikolla keskiviikkona ja torstaina. Kaakinen esiintyi torstaina Kuntatalolla Helsingissä. (Kuva: Jouni Lampinen)
Maavoimien valmiuspäällikkö Kari Kaakinen puhui Kuntamarkkinoilla paikallisturvallisuudesta, johon jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa normaali- ja poikkeusoloissa.
Asiaan sisältyvä totisempi puoli nousi esiin, kun eversti puhui, miten Puolustusvoimissa seurattiin tarkasti ja hetki hetkeltä tilanteen kehittymistä viime vuoden helmikuussa.
Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan ja silloin käytiin erilaisia vaihtoehtoja läpi Suomen näkökulmasta. Pahimmat vaihtoehdot eivät toteutuneet. Sota ei ole levinnyt Suomeen eikä sodasta ole nytkään välitöntä uhkaa.
Joka tapauksessa voi olla, että kiinnostus paikallisturvallisuuteen on vahvistunut viime aikoina, Kaakinen arvioi.
− Moni asia huolestuttaa kuntalaisia.
Helpotuksen aihe
Suomen Nato-jäsenyys alkoi, kun Suomi hyväksyttiin sotilasliiton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023. Jo jäsenyyttä haettaessa Kaakinen tunsi jonkinlaista helpotusta.
− Eipä tarvitse olla yksin, Kaakinen kertoi miettineensä henkilökohtaisesti.
Kansainvälisen yhteistyön vaikutus Suomen turvallisuuteen on siis olemassa ja se on positiivinen everstin näkemyksen mukaan.
Paikallisturvallisuutta tehdään edelleen samalla tavalla kuin ennenkin.
− Nato ei vaikuta paikallispuolustukseen mitenkään.
Turvataan tärkeät toiminnot
Paikallisturvallisuus rakentuu viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja alueen asukkaiden yhteisestä varautumisesta ja harjoittelusta.
Tarkoituksena on turvata yhteiskunnan tärkeät toiminnot, kuten liikenneyhteydet, energian saanti ja tietoverkot sekä estää häiriöiden leviäminen kaikissa tilanteissa, Kaakinen luettelee.
Puolustusvoimat ei ole vetovastuussa paikallis- tai kyläturvallisuutta johdettaessa.
− Paikallisturvallisuus on pääsääntöisesti muiden kuin Puolustusvoimien tekemää. Toimivaltuutemme eivät riitä kuntakenttään.
Samalla Kaakinen korostaa, että Puolustusvoimat on käytettävissä, kun mielessä on yhteistyötä.
− Puolustusvoimat on mieluusti mukana, jos mukaan pyydetään.
Yhteistyöhön eversti myös viittaa, kun hän muistuttaa maavoimien ja Kuntaliiton yhteistyöstä, jonka perusteet on kirjattu yhteistoimintamuistioon.
− Sitä voivat kunnat hyödyntää.
Yhteistoimintamuistio on yhteistä tahtotilaa kuvaava yleinen suositus yhteistoiminnasta kuntien ja Puolustusvoimien välillä. Varsinaiset yhteistoimintasopimukset voidaan tehdä paikallisesti yksittäisten kuntien ja Puolustusvoimien joukko-osastojen kesken yhteistyömuistiossa esitettyjä suosituksia hyödyntäen.
Yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi paikallispuolustusharjoituksia, tilavarauksia, suunnitelmia infrastruktuurin turvaamiseksi ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten välillä.
Jokaisen on tiedettävä vastuunsa
Kuntapuolella on lueteltavissa lukuisia uhkaskenaarioita. Uhkia on vaikea luetella lyhyesti.
− Turvallisuusuhat ovat moninaisia.
Moneen uhkaan on jollain tasolla hyvä varautua, mutta kannattaa keskittyä muun muassa todennäköisimmin toteutuviin, Kaakinen lisää.
Vastuunjaon on oltava selvä erilaisissa turvallisuutta edistävissä tilanteissa, hän lisää.
Turvallisuuden edistämistä tapahtuu monella eri tasolla. Tälläkin hetkellä Suomessa joudutaan torjumaan erilaisia uhkia niin kansallisesti kuin paikallisestikin.
− Verkossa tapahtuu jatkuvasti erilaisia juttuja.
Pääasia on selkeänä mielessä
Kaakinen kannustaa kyliä ja kuntia kehittämään aktiivisesti paikallista turvallisuutta. Työn tueksi on löydettävissä hyviä esimerkkejä, eversti huomauttaa..
− Kyläturvallisuus.fi, sieltä voi katsoa, miten jotkin kylät ovat asiansa hoitaneet.
Koronapandemian aikana Puolustusvoimat oli monessa sellaisessa mukana, mitä ei ehkä olisi ennen koronaa osannut arvella.
− Vantaan kaupunginvaltuusto pyysi virka-apua keväällä 2021 ja sai virka-apua koronajäljitykseen.
Välillä Puolustusvoimat voi olla mukana kadonneen henkilön etsinnässä tai auttaa metsäpalon sammutuksessa.
Joka tapauksessa Puolustusvoimien pääasia on maanpuolustustehtävä, Kaakinen sanoo.
Lue myös:
