Muutosjohtajaksi valittu Harju: Maakunnille muodostuu aitoa itsehallintoa
Alueiden oma aktiivisuus ja tarmo tuoda tarpeitaan ja puitteitaan esiin korostuvat maakuntauudistuksen valmistelussa, muutosjohtaja Pauli Harju sanoo.
Elokuu on vilkasta aikaa maakunnissa, kun ne käynnistävät maakuntauudistuksen esivalmistelua.
Esivalmisteluvaihe kestää vuoden 2017 kesäkuun loppuun saakka. Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki tulevat voimaan 1.7.2017. Tuolloin aloittaa toimintansa väliaikainen valmistelutoimielin, joka mm. valmistelee maakuntavaaleja ja jatkaa käytännön uudistustyötä.
Kesän kynnyksellä projektijohtaja Tuomas Pöysti kehotti maakuntia toimiin, jotta ne voisivat aloittaa uudistuksen esivalmistelun heti kesälomien jälkeen.
Valmistelu näkyy mm. työpaikkauutisissa: useat maakunnat hakevat tai ovat hakeneet muutosjohtajia uudistuksen valmisteluun.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Heinäkuussa valtiovarainministeriö nimitti maakuntauudistuksen muutosjohtajaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajana vuodesta 2008 toimineen Pauli Harjun. Harju on entinen Taivalkosken kunnanjohtaja ja Pudasjärven kaupunginjohtaja. Harju aloittaa muutosjohtajan tehtävässä 15. elokuuta.
VM:ssä Harju johtaa maakuntauudistuksen toimeenpanon valtakunnallista valmisteluryhmää, joka tukee alueilla tapahtuvaa uudistustyötä.
Harju ei vielä – ennen uudessa tehtävässä varsinaisesti aloittamista – halua eritellä suurimpia haasteita, mutta toteaa tehtävästä löytyvän paljon yksityiskohtia, jotka liippaavat läheltä kuntien ja maakuntien rajapintaa.
– Sen takia alueen ote uudistuksen toteuttamiseen on äärimmäisen tärkeä. Nämä ovat käytännön asioita: ne liittyvät tukipalveluihin, henkilöstöön ja omaisuuksiin sekä muuhun yhteistoimintaan, jota alueella tulee olemaan.
Heinäkuussa Porin SuomiAreenassa Kuntaliitto, maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit esittivät yhteisen huolensa maakuntien itsehallinnon kapeutumisesta uudistuksessa.
– Maakunnat eivät ole valtion aluehallintoa, kannanotossa sanottiin.
Kun rahoituksen ja sote-säätelyn suhteen mennään valtion suuntaan, kaiken muun tulisi tukea itsehallinnollista näkökulmaa, Harju näkee.
– On niin paljon tehtäviä, ja tehtävät ovat niin merkittäviä, että uskon itsehallinnollisuudelle olevan tilaa, Harju uskoo.
Viime kädessä kysymys itsehallinnosta purkautuu valtiovallan ja alueiden poliittisissa keskusteluissa. Niissä puolestaan korostuu alueen oma tarve ja tarmokkuus tuoda toiminnan tarpeitaan ja puitteitaan esille, Harju sanoo.
Maakunnat ovat reagoineet Pöystin patisteluun: jokaisessa maakunnassa esivalmistelu on liikkeellä tavalla tai toisella.
Toukokuisessa kirjeessään VM pyysi maakuntien liittoja raportoimaan elokuun puoliväliin mennessä, miten niiden esivalmistelut ovat lähteneet liikkeelle.
Uudistuksen esivalmistelun tilanne maakunnittain:
Aiheesta aiemmin:
Kuntaliitto: Maakuntien itsehallinto jää ohueksi, omaisuuskysymykset ratkaistava kansallisesti
Muutosjohtajat ovat täysin turhia. Vähiten ennen kuin monin tavoin perustuslakiongelmainen ja julkiselle taloudelle haitallinen Pöystin 600-sivuinen luonnospaperi on Suomen parlamentissa.
Pöysti uskoo että suurella lakitekstimäärällä ”väsytetetään” Suomen kunnat ja Kuntaliitto.
Pöysti on kieltäytynyt valmistelemasta maakunnille verotusoikeurtta, koska hän on itse omana mielipiteenään masinoinut valtion kuntia, ja kuntien lukumäärän romahduttamiseksi.
— Missä ovat eturivin valtiosääntöasiantuntijat!
Suomi on sakeanaan Pöystin yksityistä harvainvaltaa edustavia ”muutosjohtajia”.
Ainoa tarkoitus on muuttaa perustuslakia Pöystin yksinvaltaisella ”tulkinnalla”, suurella 600-sivun luonnoksella.
Kun ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) sote-vivutukset törmäsivät perustuslakiin yksi toisensa jälkeen — Kataisen hallitus oli kaatumaisillaan 2014 lopulla, niin Tuomas Pöysti (”perustuslakiasiantuntija”) parahti julkisuudessa:
— Pöysti: ”Sotella lypsäminen on lopetettava!”
— ex-oppositiokansanedustaja Sipilä: ”Sotella vatuloiminen on lopetettava!”
— ex-oppositiokansanedustaja ”hillotolppa” Soini: ”Perustuslakia on muutettava!”
— Nyt Pöysti muuttaa perustuslain saadakseen Jyrki Kataisen sote-vivutuksen ”70 kuntaa Suomeen” toteutetuksi.
Miksi kansalainen Pöysti?
Puoluepoliittinen alivaltiosihteeri, ex-”perustuslakiasiantuntija” Tuomas Pöysti kiirehtii asioiden edelle.
Miksi? Mikä kiire?
Kansanvalta ja demokratia ei toteudu Pöystin korvatessa 2015 eduskuntavaalit.
Eduskuntavaalien jälkeen yön pimeinä tunteina perustuslakiasiantuntijasta parlamenttivaalien voimasuhteiden vesittäjäksi.
— Kansalta ei ole Pöystille ja Sipilälle mandaattia muuttaa perustuslaki!
— Tarvitaan uudet eduskuntavaalit, arvojohtaja presidentti.
Yön pimeinä tunteina Tuomas Pöysti runnoo läpi lakiluonnosta ”muutosjohtajien” retoriikalla ohi Suomen eturivin valtiosääntöasiantuntijoiden.
Mihin hukkuu tosiasiallisten perustuslakituomarien ääni?
Muutosjihtaja:
— ”Kun rahoituksen ja sote-säätelyn suhteen mennään valtion suuntaan, kaiken muun tulisi tukea itsehallinnollista näkökulmaa, Harju näkee.”
Harju on Tuomas Pöystille, harvainvallalle alistettu kansalaisten manipuloija — ei mikään johtaja — vähiten Suomen perustuslakituomioistuin.
Voiko oikeusoppineisiin enää lainkaan luottaa? Oikeuskansleri?
Mikä on perustuslakivaliokunta ja sen ”tuomarit”, jossa istuu muutosjohtajien manipuloimat enemmistöhallituksen poliitikot?
On aika siirtyä pikaisesti elokuun 2016 loppuun mennessä aitoon perustuslakituomioistuimeen, joiden tuomarit eivät saa siirtyä puoluepoliittisiksi alivaltiosihteereiksi; jääviys.
Kommentteja pyydetään Suomen demokraattiselta kansalta — ei harvainvallalta, Pöystiltä eikä ”muutosjohtajilta”.
Maakuntaitsehallinnon teossa on syytä muistaa Itsehallinnon kriteerit, jotka
Euroopan neuvosto jo 1985 hyväksyi ja Suomen eduskunnan 1991 voimaan saatettu Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja antaa oikeagt kriteerit alueelliselle itsehallinnolle.
Ollakseen aitoa Maakuntaitsehallinto edellyttää ainakin viittä ehtoa:
1 vaaleja
2 verotusoikeutta
3 rahoitusperiaatetta
4 yleistä toimialaa
5 vain laillisuuteen perustuvaa valvontaa.
Ehto 1 eli vaalit on helpoin toteuttaa. Muuten on vielä todella sumuista, missä määrin nämä ehdot tulevat Suomessa toteutumaan 1.1.2019 mennessä.
Onko lopputuloksena vain tiukka Valtion ohjaama maakuntien itsehallinto?
Nimimerkki ”Pro Aito Maakuntaitsehallinto” 11:42, kirjoittaa:
”Ehto 1 eli vaalit on helpoin toteuttaa.”
Suora vaalitapa yhdistettynä valtion rahoittamiin maakuntiin, voi olla kuntien ja suurten kaupunkikuntien reunuskuntien kohtalon kysymys. Tämä oli suuri julkisen keskustelun aihe eduskuntakaudella 2011–2015. Valtiosääntöasiantuntijat tulistuivat. Entä nyt?
— Poliittisella retoriikalla yritetään saada kuntien asukkaat ymmärtämään, että valtion rahoittamat sosiaali- ja terveyspalvelut ja suora vaalitapa maakuntavaalissa on muka ongelmaton. Ei ole. Esson baarissa ei luoteta vaalijärjestelmään.
— Edes keskustapuolue ei ole hereillä, on kääntänyt vain kylkeä. Valtiosääntöasiantuntijat eivät ole heränneet. Perustuslakivaliokunta on muuttumassa poliittiseksi!
Helppoa myy kokoomus
Laskentakaava ei ole helppo nykyisille ministereille, eikä parlamenttipuolueille. Se on varma.
Ei ole rehellisesti katsottuna ”helppoa” luoda asukkaita tyydyttävä laskentakaava vaalitapaan, jolla luodaan poliittinen ilmasto siihen, että äänestäminen koetaan KAIKKIEN PUOLUEIDEN kannattajissa mielekkääksi.
Tarkoittaa sitä, että valtiosääntöasiantuntijoiden/perustuslakivaliokunnan ei pidä laittaa mutkia suoraksi vain ”helppouden” tähden, kokoomuksen vallan vahvistamiseksi maailman tappiin.
Selvää on, että kokoomuksessa ajetaan ”mutkat suoraksi” -politiikkaa, koska näin kokoomus saa käytännössä vallan 18 maakunnan sisään jäävien kuntien asukkaitten palveluista. Grynderismi ja yksityistäminen kukoistaa.
Kokoomus on kiinnostunut asukkaista vain siksi, että palvelut lakkauttamalla voidaan käyttää peukaloruuvia kuntien pakottamiseksi ”vapaaehtoisiin” suurkuntaliitoksiin, ja muuttoliikkeen kiihdyttämiseksi suuriin kaupunkeihin.
— Kokoomuksen ex-pääministeri Jyrki Katainen ja ex-kuntaministeri Henna Virkkunen nosti keskustapuolueen ärhäkkään perustuslain mukaiseen puolustukseen. Kuntayhtymämalli, ja vaalitapa äänivaltaleikkureineen oli kuntien asukkaitten itsehallinnon perustuslaillisen jatkuvuuden pelastus maakunnissa.
VAALITAPA ei saa olla sellainen, että maakuntien keskuskaupunkien asukkaitten edustajat saavat ylivallan.
Uhka on suuri olemassa pienten ja keskisuurten kuntien asukkaitten palvelujen suhteen, mikäli maakunnan kaksi suurinta kaupunkia liittoutuvat pienempiä kuntia vastaan. Tämä ei ole perustuslain yhdenvertaisuuspykälän tarkoitus.
— Valtiosääntöasiantuntijoiden suunnitellessa vaalitapaa, on otettava huomioon, ettei suurten kaupunkikuntien valta pääse kasvamaan heti ensimmäisissä vaaleissa, kun kuntien valtuustot eivät päätä, ja siirrytään sairaanhoitopiirien valtuustoista maakuntavaltuustoihin.
On otettava huomioon myös ajallinen perspektiivi:
— kymmenien vuosien aikana suurkaupunkikeskeisyys ja suurkaupunkien asiaa ajavien puolueiden yksinvalta ei saa kasvaa, kun mahdollisesti kuntaliitoksia tehdään ja muuttoliike jatkuu kaupunkeihin. Perustuslaki ei voi suosia joitakin rahan vallan tavoitteita.
Oikeudenmukaista on perustuslain 2 §:n kansanvaltaisuudesta ja yksilön oikeuksista vaikuttaa omaan kuntaan tulevista palveluista katsoen, että 18 maakunnan sisään jäävillä KAIKILLA KUNNILLA on edustajat ja vahva äänivalta sekä omista lähipalveluista että sairaaloiden 24/7 palveluista. Perustuslaki edellyttää yhdenvertaisia lähipalveluja 18 maakunnan sisään jäävissä kunnissa.
Porvarilliset professorit, jotka puhuvat yksinkertaisesti suorasta vaalista, eivät ole tiedostaneet sitä, miksi sairaanhoitopiireissä on äänivaltaleikkurit, mutta ei maakuntavaalissa! Perustuslakituomioistuimeen siirtyminen perustuslakivaliokunnan mallista näyttää olevan yhä paremmin perusteltua.
Perustuslaissa säädetty kansanvalta oli erittäin vahva sosiaali- ja terveyspalvelujen suhteen, kun jokainen kunta päätti omista palveluistaan.
Äänestysaktiivisuus ei saa laskea, vaan sen on noustava hyvän laskentakaavan ansiosta.
Asukkaitten demokraattisen itsehallinnon perinnettä ja kansanvaltaa — yksilön oikeuksia — on valtiosääntöasiantuntijoiden/perustuslakivaliokunnan syytä kunnioittaa Suomen kansan, kuntien asukkaitten, luottamuksen säilyttämiseksi aitoon demokratiaan ja kansanvaltaan.
— Äänestämällä on yksilöiden voitava vaikuttaa keskeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näin perustuslaki ja Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja — laki — edellyttää Suomessa. Sipilän hallitus on lähtenyt päälinjauksissaan hakoteille.
— Perustuslakivaliokunnan arvovalta on veitsen terällä enemmän kuin koskaan aikaisemmin kymmenien vuosien aikana.
— Perustuslaissa puhutaan yksilön oikeuksista, mikä ei tarkoita pääministerin tai alivaltiosihteerin yksinvaltaa.
Nykyisissä lailla säädetyissä 20 sairaanhoitopiirissä on äänivaltaleikkurit. Alueen kaikkien kuntien asukkailla on luottamushenkilöt valtuustossa. Valtio, Sipilä, ei saa pilata perustuslakia.
Demokratia, kansanvalta ja yksilön oikeudet
Perustuslain 2 §
Lainaus alkaa
2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Lainaus loppu
>
Kun kuntien asukkaitten itsehallinto (maakuntien lakisääteiset 20 sairaanhoitopiiriä PeL 121 §, neljäs momentti), pitää verotusoikeuden sisällään, niin se on perustuslaillisen perinnön mukaisesti mukana juridisesti asukkaitten itsehallinnossa kuntia suuremmissa maakunnissa; kuntamuoto; ei ”valtion itsehallinto”.
Sipilän hallituksen vastuuministerien Juha Rehulan (kesk.) ja Anu Vehviläisen (kesk.) sekä erityisesti pääministerin ja valtiovarainministerin, on noudatettava perustuslakia ja lakia, kuten Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaa.
VUOSI 2014
Verkkouutiset verkossa 14.1.2014: Perustuslakiasiantuntija: Näin sote-laki voisi mennä läpi
Professori Mikael Hidén:
Lainaus alkaa
Kuntayhtymä ratkaisuksi
Hidén ihmettelee, miksi hallitus pitää niin tiukasti kiinni omaksumistaan linjauksista.
– Ymmärrän hyvin, että pyritään siihen, että suuret kunnat voivat päästä määräävään asemaan, koska niillä on suurin taloudellinen vastuu. Mutta se ei poista sitä, että mukana on kuntia, joilla myös pitäisi olla sananvaltaa niille kuntina kuuluvien tehtävien hoitamisessa, Hidén sanoo.
Hidén näkee, että eräs ratkaisu voisi olla, että sote-alueen hallinto järjestettäisiin kuntayhtymämallilla. Hän hahmottelee, että jos kaikki sote-alueen kunnat muodostaisivat päätöksentekoelimen, voitaisiin ehkä ajatella, että joissakin päätöksissä olisi äänileikkuri ja joissakin ei olisi.
– Silloin olisi ehkä helpompi löytää malli, jossa taloudellista vastuuta kantavilla olisi sananvaltaa samanaikaisesti kun turvataan se, että kaikki kunnat voivat päästä riittävän merkittävällä tavalla vaikuttamaan.
Lainaus loppu
>
Nyt hallituksen päälinjauksessa taloudellista vastuuta ei ole pienillä, keskisuurilla eikä suurilla kaupunkikunnilla.
Oikeuttaako perustuslaki, että
1) perustuslain 121 §:ssä säädetty verotusoikeus ja asukkaitten 100-prosenttinen itsehallinto otetaan pois kunnilta?
2) otetaan (ryöstetään) kuntien budjetista 50—60 prosenttia itsehallintorahoja (PeL 121 §) pois?
3) viedään kuntien asukkaitten päätösvalta (PeL 121 §) pois, kun maakunnan sote-sairaanhoitopiirin valtuusto, jossa ovat kaikki jäsenkunnat edustettuina — muuttuu ”rajoitetuksi toimielimeksi”?
— Perustuslain 121.4 §:ssä Ei säädetä ”rajoitettua toimielintä”.
— Perustuslain 121.4 §:ssä säädetään itsehallinnosta: itsehallinnon ydin on verotusoikeus-itsehallinto.
— Kun tehtäviä siirtyy perustuslaillisesti itsehallinnollisilta kuntien asukkailta sote-sairaanhoitopiireille, niin verotusoikeus ja samojen asukkaitten äänivalta po. itsehallinto-verotusoikeus siirtyvät perustuslaillisen perinnön mukana.
>
Mikä Suomen valtiosääntöoikeudelliseen perintöön liittyvä ero on pääministeri Sipilän säätämillä 18 ”rajoitetulla valtion toimielimellä” ja 20 lakisääteisen kuntayhtymän (PeL 121.4 §:n) valtuustolla, po. itsehallinnolla?
Kumpi on tosiasialliselle, perustuslaissa säädetylle asukkaitten itsehallinnolle, kansanvallalle ja yksilön oikeuksille (PeL 2 §) merkittävämpi vertailu:
A) Sekä epäsuora vaalitapa (20 sote-sairaanhoitopiirin kuntayhtymää, PeL 121.4 §; asukkaitten 100 prosenttinen itsehallinto) että verotusoikeus, PeL 121 §.
B) Suora vaalitapa (rajoitettu toimivalta); valtion valta — ei verotusoikeutta.
>
Perustuslain 121 §:n neljännessä momentissa on säädetty (asukkaitten) itsehallinnosta — ei ”rajoitetusta toimivallasta” eikä valtioneuvoston/eduskunnan vallasta.
Kommentteja?