Nato- ja EU-myönteisyys on hivenen verran laantunut Suomessa
Mikkelin sotilashistoria Päämajakaupunkina näkyy kaupunkimiljöössä. Mannerheimin patsas on Hallitustorin reunalla, takanaan jo vähin erin hiljentynyt lääninhallitusrakennus. Puolustushallinto tiedotti syksyllä esittävänsä Naton maavoimien johtoportaan perustamista Mikkeliin, jossa Suomen maavoimien esikunta sijaitsee. Kuva: Jukka Laitinen
Suomalaisten selvä enemmistö suhtautuu yhä myönteisesti sekä EU- että Nato-jäsenyyteen, mutta myönteisyydessä on nähtävillä hienoista vähenemistä, selviää EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Suomalaisista 71 prosenttia suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Viime kevääseen verrattuna myönteisyys on vähentynyt viisi prosenttiyksikköä.
Kielteisesti jäsenyyteen suhtautuu kymmenesosa, ja 17 prosenttia ottaa neutraalin kannan. Huolimatta pienestä notkahduksesta kannatus näyttää vakiintuneen kohtuullisen vakaalle korkealle tasolle Suomen päätettyä hakea Nato-jäsenyyttä keväällä 2022.
Lisäksi EVA tiedottaa, että miehet (77 prosenttia) suhtautuvat Natoon myönteisemmin kuin naiset (65 prosenttia), ja Nato-myönteisyys kasvaa iän ja sosioekonomisen aseman myötä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Puolueiden kannattajista kokoomuksen äänestäjät (93 prosenttia) ovat Nato-myönteisimpiä, kun taas vasemmistoliiton kannattajista vain 37 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti.
Keskimääräistä vähäisempää Nato-myönteisyys on myös vihreiden kannattajien keskuudessa, joista 63 prosenttia suhtautuu puolustusliittoon myönteisesti.
EU-jäsenyyden suosiossa lievä notkahdus
Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuvia on nyt 58 prosenttia, tiedotteessa kerrotaan.
Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin keväällä.
Notkahdus näkyy erityisesti EU:hun neutraalisti suhtautuvien osuuden kasvuna, eikä kielteisyyden lisääntymisenä.
– EU:n suosio on palautunut tasolle, jolla se oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tähän saattaa vaikuttaa EU:n uuden komission toiminnan aloituksen viivästyminen ja viimeaikaiset keskustelut EU:n metsäkato- ja ennallistamisasetuksista, jotka ovat herättäneet kritiikkiä erityisesti maaseudulla, toteaa EVAn projektitutkija Pekka Väisänen tiedotteen mukaan.
Perussuomalaisten kannattajat ovat ainoa väestöryhmä, jossa vähäistä suurempi joukko suhtautuu EU:hun kielteisesti (50 prosenttia).
Sen sijaan vihreiden (89 prosenttia), RKP:n (87 prosenttia) ja kokoomuksen (82 prosenttia) kannattajista valtaosa suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti.
Lue myös:
