Nuoret kantavat huolta sivistyksestä

Eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt ovat huolissaan Sivistys-Suomen kohtalosta. Kuntalehden kyselyyn vastanneet puolueiden edustajat nostavat lähes poikkeuksetta koulutuksen ja sivistyksen esiin, kun kysyttiin kevään 2017 kuntavaalien tärkeintä teemaa.

Sivistystä, digitalisointia ja asumista

Hilkka Kemppi, Keskustanuoret:

– Keskustanuoret on rakentamassa sivistyskuntaa. Tulevaisuuden kunnille avautuu mahdollisuus keskittyä elinvoiman rakentamiseen, kuten laadukkaiden ja saavutettavien koulutuspalveluiden tarjoamiseen, kun muun muassa SOTE siirtyy maakunnan harteille.

Daniel Sazonov, Kokoomusnuoret:

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntiin, jää kunnan isoimmaksi palvelukokonaisuudeksi ja koulutus- ja sivistys. Niissä nuoret ovat pääkohderyhmä ja ne merkitsevät korostetun paljon. Toinen tärkeä teema on digitalisointi. Oli kyse sitten koulutuksesta, terveyspalveluista tai liikennejärjestelyistä, digitalisointi vaikuttaa valtavan paljon siihen, millaisiksi tulevaisuuden kunnat muotoutuvat. Kolmas nuorille tärkeä teema erityisesti isoissa kaupungeissa liittyy asumiseen ja liikkumiseen: miten asumisesta saadaan riittävän edullista ja liikkuminen julkisilla toimimaan näppärästi.

Ida Schauman, RKP-Nuoret:

– Tärkeimmät teemat nuorille liittyvät tasavertaisuuteen, ympäristöön, työllisyyteen ja koulutukseen. Nuoret haluavat asua kunnissa jossa on hyviä työ- ja koulutusmahdollisuuksia, jossa kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja jossa välitetään ympäristöstä ja ilmastosta. Myös pakolaistilanne ja Suomen pakolaispolitiikka herättävät paljon tunteita nuorten keskuudessa.

Lyhyesti perusasiat

Sebastian Tynkkynen, Perusnuoret:

– Nuorten työllisyys, riittävät koulutusmahdollisuudet ja syrjäytymisen estäminen tulevat olemaan keskiössä.

Anni Ahlakorpi, Vasemmistonuoret:

– Kestävä työllisyys ja leikkauspolitiikan korvaaminen investoinneilla.

Mikkel Näkkäläjärvi, Demarinuoret:

– Mielestäni nuorten kannalta tärkein teema on nuorten hyvinvointi. Sitä on tärkeää edistää esimerkiksi turvaamalla nuorille maksuton ehkäisy, parantamalla mielenterveyspalveluita, kokeilemalla Helsingin mallin mukaan kaupunkifillareita muuallakin maassa ja pienentämällä harrastusmaksuja.

Jaakko Mustakallio, Vino:

– Mielestäni nuorten näkökulmasta koulutukseen panostaminen päiväkodista korkeakouluihin asti on äärimmäisen tärkeää. Kunnat voivat tehdä päätöksiä, joilla lisäävät laatua kaikilla koulutusasteilla.

 

Ja vielä opiskelusta

Linda-Riina Paavilainen, KD Nuoret:

– Meille on tärkeää, että kunnan jokainen nuori saa opiskelupaikan peruskoulun jälkeen. Haluamme myös säilyttää koulutuksen maksuttomana ja korkeatasoisena myös jatkossa. Haluamme panostaa ryhmäkokojen pienentämiseen, sekä puhtaaseen sisäilmaan ja opiskeluympäristöön.

– Esitämme myös ammatilliselle koulutukselle osoitettujen säästöjen perumista ja haluamme panostaa yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Lisäksi oppisopimuskoulutusta on kehitettävä siihen suuntaan, jossa opiskelijan työstä maksettava palkka kasvaa kertyvän osaamisen mukana.

 

– Nuorten äänen tulee kuulua kunnan päätöksenteossa ja siksi nuorisovaltuustoille on turvattava riittävät toimintaresurssit. Nuorten turvallisia vapaa-ajanviettopaikkoja, kuten nuorisotaloja, liikunta-ja harrastetiloja tulee olla riittävästi. Näemme myös että nuorten edullisia tai maksuttomia harrastusmahdollisuuksia sekä ennaltaehkäisevää päihdetyötä on lisättävä.

 

Lisää nuorisojärjestöjen ajatuksia Kuntalehdessä 13/2016 (ilm. 15.12.)