Nuorten äänestäjien tekstarikannustusta harkitaan eduskuntavaaleihin – aluevaaleissa tekstiviestit paransivat äänestysaktiivisuutta
Aluevaaleissa äänestysprosentti jäi 47,5:een. Tutkjoiden mukaan tekstiviestikannustusta kannattaisi kokeilla muissakin vaaleissa, kuten eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Oikeusministeriö ja muut viranomaistahot selvittävät, voidaanko eduskuntavaaleisssa kokeilla nuorten äänestäjien aktivoimista tekstiviesteillä.
Oikeusministeriöstä kerrotaan Kuntalehdelle, että tekstiviestikannustuksen käyttöönotto on ”hyvin mahdollista”.
Se kuitenkin edellyttäisi pikaista toimeen ryhtymistä, sillä vaaleihin on vajaat kolme kuukautta aikaa.
-Mitään päätöksiä siitä ei vielä ole, sanoo yksikönpäällikkö Niklas Wilhelmssson oikeusministeriöstä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Teknisesti mahdollisuus tekstiviestien pilotointiin eduskuntavaaleissa olisi mahdollista, Wilhelmsson sanoo.
Äänestämisestä muistuttavia tekstiviestejä kokeiltiin aluevaaleissa vuosi sitten, ja keskiviikkona julkaistun yhteenvedon mukaan kokeilu paransi 18-29-vuotiaiden äänestysaktiivisuutta.
Viestejä 30 000 nuorelle
Kokeilun toteuttivat oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslian käyttäytymistieteellinen työryhmä ja Turun yliopisto.
Kokeilussa satunnaisesti valittuja 18–29-vuotiaita muistutettiin äänioikeudesta tekstiviestillä. Yli 30 000 nuorta sai tekstiviestin ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen ja päivää ennen varsinaisia vaaleja.
Aineisto liitettiin Tilastokeskuksen ylläpitämään äänioikeusrekisteriin sekä FOLK-moduuliin (henkilötietojen pitkittäisaineisto), joka mahdollistaa äänestyskäyttäytymisen ja siihen liittyvien taustatekijöiden analysoimisen.
Tulosten mukaan tekstiviestin saaneet nuoret äänestivät hieman enemmän kuin verrokkiryhmän nuoret. Äänestysaktiivisuus kasvoi viestin saaneilla noin yhdellä prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin.
Yhtä suuri vaikutus havaittiin myös viestin saaneiden nuorten kanssa samassa kotitaloudessa asuvien äänestysaktiivisuudessa.
Ennen vaalipäivää lähteineitä viestejä oli kolmenlaisia kolmelle eri ryhmälle.
(Kuvakaappaus policy brief -artikkelista)
Sanamuotoa vaihtelemalla haluttiin saada selville, onko viestin sisällöllä merkitystä äänestämisen kannalta.
Nuorena opittu passiivisuus voi jatkua läpi elämän
Policy brief -artikkelissaan Aluevaalien tekstiviestikokeilu tutkijat toteavat, että demokratian toteutumisen kannalta kokeilun vaikutukset äänestysaktiivisuuden eroihin eri ikäryhmien ja äänestyskäyttäytymiseltäään erilaisten demografisten ryhmien välillä ovat erityisen kiinnostavia.
-Mikäli näitä eroja pystytään kaventamaan, voi sillä olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnallisesti monimutkaisiin ja sitkeisiin ongelmiin, kuten syrjäytymiseen ja polarisaatioon. Luottamus hallintoon on Suomessa perinteisesti ollut korkealla tasolla mutta demokratiakehitys on pysähtynyt useilla mittareilla ja edustuksellisen demokratian tukipilari, äänestäminen, heijastaa eriarvoisuuden ja luottamuksen kuiluja myös Suomessa, artikkelissa todetaan.
Nuoret, 18-29 vuotiaat äänestävät huomattavasti harvemmin kuin heitä vanhemmat suomalaiset. Siten nuorten aktivoiminen kaventaisi poliittisen osallistumisen vinoumaa. Suomessa nuorten äänestysaktiivisuuteen ollaan pyritty vaikuttamaan monilla keinoin, mm. lähettämällä kirje ensi kertaa äänestäville sekä erilaisilla viestintä- ja demokratiakasvatuksen toimilla.
Tutkimusryhmää johtanut Turun yliopiston taloustieteen professori Janne Tukiainen muistuttaa,että matala äänestysaktiivisuus nuorten keskuudessa on vakava ongelma, koska silloin heidän äänensä ei kuulu päätöksenteossa.
-Nuorena opittu passiivisuus voi myös jatkua läpi elämän. Äänestäjien aktivoiminen tasa-arvoistavalla tavalla on kuitenkin osoittautunut eri kokeiluissa vaikeaksi, koska yleensä aktivoituneet ovat olleet samankaltaisia kuin muutenkin äänestävät. Aluevaalikokeilu on merkittävä tutkimushanke, koska samaan aikaan on onnistuttu sekä aktivoimisessa että osallistumisen vinoumien kaventamisessa myös ikäryhmän sisällä, ja vielä hyvin kustannustehokkaasti, Tukiainen sanoo tiedotteessa.
Tutkijoiden mukaan yhden lisä-äänen hinnaksi tuli kokeilussa noin 6 euroa, kun huomioidaan otoksen poimintaan, puhelinnumeroiden hakemiseen ja tekstiviestin lähettämiseen liittyvät kustannukset.
-Viestikohtaiset kustannukset olisivat huomattavasti pienemmät jos tekstiviestimuistutus toteutettaisiin laajana kansallisena toimena, raportissa todetaan.
Mahdollisuus vaikuttaa syrjäytymiseen ja polarisaatioon
Tutkijoiden mukaan demokratian toteutumisen kannalta kokeilun vaikutukset äänestysaktiivisuuden eroihin eri ikäryhmien ja äänestyskäyttäytymiseltäään erilaisten demografisten ryhmien välillä ovat erityisen kiinnostavia.
-Mikäli näitä eroja pystytään kaventamaan, voi sillä olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnallisesti monimutkaisiin ja sitkeisiin ongelmiin, kuten syrjäytymiseen ja polarisaatioon. Luottamus hallintoon on Suomessa perinteisesti ollut korkealla tasolla mutta demokratiakehitys on pysähtynyt useilla mittareilla ja edustuksellisen demokratian tukipilari, äänestäminen, heijastaa eriarvoisuuden ja luottamuksen kuiluja myös Suomessa, artikkelissa todetaan.
– Aluevaalit toteutuivat Suomessa ensimmäistä kertaa 2022 ja niiden äänestysprosentti jäi tavallista alhaisemmaksi. Tämän vuoksi olisi tärkeää toteuttaa vastaavankaltainen koe vaaleissa missä olisi korkeampi äänestysprosentti, kuten eduskunta- tai kuntavaalit. Pilottikokeilun lupaavat tulokset antavat tähän perusteita, tutkijat katsovat.
Aito koeastelma ja tuloksen saaminen rohkaisevat
Oikeusministeriön Niklas Wilhelmsson sanoo, että mikäli vastaava kokeilu halutaan tehdä eduskuntavaaleissa, päätös tulisi tehdä lähiviikkojen aikoina.
Hän pitää aluevaalien kokeilun tuloksia kiinnostavina. Janne Tukiaisen tavoin Wilhelmsson muistuttaa, että nuorten alhaisen äänestysaktiivisuuden vaikutukset voivat ulottua kauas.
-Jos jättää äänestämättä nuorena, on todennäköisempää, että ei vanhempanakaan äänestä. Sen takia nuoret on tärkeä ryhmä.
Wilhelmsson muistuttaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta nosti esiin muutama vuosi sitten demokratiapoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä sen, että tulisi löytää innovatiivisia keinoja, joilla saataisiin äänestysaktiivisuus nousemaan, ja erityisesti tulisi panostaa nuoriin.
-Tätä keinovalikoimaahan meillä on. Viestintää eri kielillä, on somea ja on eri tyyppistä kohderyhmille suunnattua viestintää. Niissä on kuitenkin vaikea todentaa, mikä niiden vaikutus lopulta on.
Tekstiviestikokeilussa olikin Wilhelmssonin mukaan rohkaisevaa se, että onnistuttiin luomaan koeasetelma kontrolliryhmineen ja saatiin selkeä tulos.
-On rohkaisevaa, että tämän tyyppisellä viestinnällä oli vaikutusta. Vastaavanlaiset kokeilut muissa Pohjoismaissa ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia.
Lapset on lapsia ja se pitää hyväksyä. Eivät ole tietoisia yhteiskunnan toiminnasta. Tuntuu, että nyky hallituksellakin se on hukassa. Niiden käsittämiseen tarvitaan elämän kokemusta ja kaikille sekään ei onnistu.