Kuva: Ville Miettinen
Runsas puolet kunnista on antanut nuorisovaltuustoille puhe- ja läsnäolo-oikeuden valtuuston kokouksissa.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva ry) on pöyristynyt Kuntaliiton kuntakehitys- ja tukimusjohtajan Sini Sallisen ulostulosta, joka käsitteli nuorisovaltuustojen puheoikeutta kunnanvaltuustojen kokouksissa.

Sallinen kirjoitti mielipidekirjoituksessa, että puheoikeus kokouksissa tulisi rajata vain valtuutetuille. Hän perusteli mielipidettään oikeudellisella, organisaatiopsykologisella ja kuntajohtamisen näkökulmalla ja ilmaisi huolensa mm. valtuustoryhmien yhtenäisyydestä, jos kokouksissa päätöksentekotilanteisiin otetaan mukaan ryhmän ulkopuolisia.

Verkkosivuillaan julkaisemassa kannanotossa Nuva kuvailee ulostuloa, jossa todetaan että nuorten puheoikeus valtuustojen kokouksiin ei ole hyvää kehitystä,  “märäksi rätiksi kasvoille politiikkaviikon aluksi”.

Nuva myös muistuttaa, että Kuntaliitto katsoo hallintosääntömallissaan (Suomen Kuntaliitto 2016, 94§), että nuorisovaltuuston edustajan puhe- ja läsnäolo-oikeus sekä valtuustossa että muissa toimielimissä on tarkoituksenmukaista ja perusteltua siksi, että alle 18-vuotiailla ei ole äänioikeutta kuntavaaleissa eikä vaalikelpoisuutta, eivätkä he siten voi äänestää oman ikäryhmänsä edustajaa valtuustoon.

Nuorisovaltuustojen puheoikeus on syntynyt nimenomaan Kuntaliiton ja Nuva ry:n yhteistyönä, järjestön Nuva ry:n puheenjohtaja Sami Salminen muistuttaa.

– Olimme todella yllättyneitä Sini Sallisen näkemyksestä, Salminen sanoo Kuntalehdelle.

– Tilastojemme mukaan yleisesti ottaen valtuutetut ja nuorisovaltutuutetut toimivat hyvin yhteen. Nuorisovaltuutettuja halutaan nimenomaan kokouksiin, ja kun heillä on sanottavaa, heitä kuunnellaan.

Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman, kok., sanoo, että Sipoosta kokemukset nuorisovaltuuston läsnäolo- ja puheoikeudesta ovat hyvät. Sipoo antoi nuorisvaltuutetuille läsnäolo- ja puheoikeuden valtuuston kokouksissa vuonna 2014.

– En pidä valtuuston puheenjohtajana siä [läsnäolo- ja puheoikeutta] ongelmana, päinvastoin on arvokasta, että se mahdollisuus on.

Vestmanin mukaan nuvan puheenvuorot valtuustossa ovat jääneet melko vähäisiksi

– Olen itsekin herännyt viime aikoina  siihen, että pitäisi aktiivisemmin kysyä nuorten näkemyksiä.

Myös Sini Sallinen korosti, että nuorten ja lasten äänen pitää päästää kuuluviin nykyistä paremmin kunnallisessa päätöksentekossa.

– Ratkaisuna voi olla esimerkiksi nuorisovaltuustojen ja valtuustojen yhteiset ideariihet, työpajat ja seminaarit. Valtuustojen päätettävissä asioissa voidaan myös toteuttaa päätösten vaikutusten ennakkoarviointi, jossa lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset voidaan pohtia yhdessä heidän kanssaan, Sallinen kirjoitti.

Heikki Vestmanin mukaan nuvalla voisi olla isompi merkitys jaostoissa ja valiokunnissa, päätösten valmisteluvaiheessa.

– Nuvalta voisi myös pyytää lausuntoja omaehtoisesti ennemminkin, kuin että odotetaan nuvan reaktiota sellaisenaan. Meillä Sipoossa kehitetään osallistuvaa budjetointia, josta olen itse tehnyt aloitteen. Osallistuva budjetointi tulee nyt ensi vaiheessa puistohankkeeseen. Jatkossa nuvan omaa budjttivaltaa voisi kasvattaa osallistuvan budjetoinnin osana, Vestman pohtii.

Nuva ry:n selvityksen mukaan 56 prosenttia kunnista antaa nuorisovaltuustoille läsnäolo- ja puheoikeuden.

– Aiomme pitää huolen, että osuus saadaan sataan prosenttiin nopeasti, Sami Salminen sanoo.

Sini Sallinen kertoo Kuntalehdelle, että kirjoituksen taustalla on huoli, joka kunnista on välittynyt ja joka koskee valtuuston työskentelyä.

– Lisäksi kunnanjohtajat ja kuntien poliittinen johto kaipaavat edustuksellisen demokratian ”nostatusta”. Eli kehitetään sekä edustuksellista että suoraa demokratiaa rinnakkain, tukemaan toisiaan, Sallinen sanoo.

 

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hei, Sini Salliselta arvokasta pohdintaa etenkin oikeudelliselta kannalta. Kuitenkin maan hallituksen tahtotila on ollut HE 268/2014 vp kuntalaiksi sivulla 155 toisen palstan lopussa: “Läsnäolo- ja puheoikeuden antaminen nuorisovaltuuston edustajalle
    ainakin valtuuston ja lautakuntien kokouksiin parantaisi tiedonkulkua ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Läsnäolo- ja puheoikeus voidaan rajata siten, että läsnäolo-oikeutta ei ole silloin kun asian käsittelyyn liittyy salassa pidettäviä tietoja”.

    Edellä mainittuhan toteaa, että nyk. KunL 26 § säädettäessä on ollut tietoista, että puheoikeuden antaminen nimenomaisesti myös valtuustoon parantaisi vaikuttamismahdollisuuksia, mikä kuitenkin, näennäisdemokratian ja turhan puolijuridisen toimielimen luomisen sijaan, on tarkoitus kunnissa kuin lainsäätäjällä.

    Ei muuta kommentoitavaa.

  2. Kunnanvaltuuston kokous on julkinen. Valtuuston puheenjohtaja voi myöntää aina puheenvuoron myös Nuvan edustajalle.

  3. Edustuksellinen demokratia ei sillä lisäänny että huutokauppaan tulee entistä enemmän rahattomia huutajia. Sallinen on täsmällisen oikeassa: päätöksenteko on pidettävä puhdasoppisesti niiden käsissä, jotka vaaleilla on vastuuseen asetettu. Kansalaisvaikuttamisen paikka on pidettävä valmistelussa eikä sitä pidä sotkea oikeudellisesti vastuulliseen päätösvaiheeseen. Jos tästä lipsutaan, sopii kysyä, mitä virkaa valtuustolla. Jos populismia halutaan lisätä, seuraava askel on palata käräjäkiviaikakaudelle.

  4. Nuorisovaltuutetullahan on vain puhe- ja läsnäolo-oikeus. Ei siis päätösoikeutta. Sopii myös kysyä, mitä vastuuta valtuutettu todellisuudessa kantaa? Ryhmät ovat päättäneet asiat ainakin omassa kunnassani suljetussa yhteiskokouksessa ennen julkista kokousta, jossa ei kukaan ole enää mitään mieltä eli ei voi kantaa edes poliittista vastuuta. Omassa kunnassani nuorisovaltuuston edustajalle ei näytetä sähköisessä kokouksessa kaikkia liitteitä. Perusteluna oli ettei tapahtuisi tietovuotoja. Uuden kuntalain ja julkisuuslain pyrkimyksiä ei siis toteuteta. Mihin me luottaisimme ellei nuorisoon!
    Kysyy joutsalainen seniori

  5. Valtuuston kokous on avoin kaikille. Mikä olisi peruste sille, että nuorisovaltuustoon kuuluva saisi osallistua keskusteluun, mutta muut kokousta seuraavat kuntalaiset eivät. Eihän siellä ole vapaata puheoikeutta esim lautakuntien puheenjohtajillakaan, vaikka heillä voisi olla valtuustolle paljonkin sanottavaa.
    Nykyinen vakiintunut käytäntö siitä, että valtuutetuilla, kunnanhallituksen puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla on avoin puheoikeus valtuustossa ja muita voidaan kuulla sen mukaan kuin valtuusto tapauskohtaisesti päättää, on oikein hyvä toimintatapa.

  6. Sallinen on kiinnittänyt hyvin perustellusti oikeudellisella perusteella huomiota NUVAN edustajien läsnä oloihin ja puheenvuoroihin. Minustakin kerran puheenvuoron antaminen jossain erityisesti nuorisoa koskevassa asiassa poikkeuksellisesti se voidaan tehdä. Mutta pitää ottaa nuo salassapitoasiat myös huomioon. Myös se että ryhmien kokouksissa ennen valtuustoa voisivat käydä esiintymässä. Kun asian annetaan levittäytyä ihan vapaasti ollaan pian siinä tilanteessa että satapäinen nuorisojoukko on valtuustosalin ulkopuolella häiriköimässä kun he tietävät että heidän edustajansa ovat sisällä valtuuston kokouksessa ja tämänkaltainen painostuskeino ei ole mielestäni tarpeen. PITÄÄ AJATELLA MYÖS PIDEMMÄLLE NÄITÄ SEURAUKSIA.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*