Nykyisessä turvallisuustilanteessa kyläyhteisöjen merkitys tunnistetaan entistä paremmin – ”Suomi on kyliensä summa”
Seminaari toi yhteen päättäjät, asiantuntijat ja kylätoimijat keskustelemaan. Kansanedustaja Antti Kangas (ps.) pitää mikrofonia kädessään ja kertoo omaa näkemystään Suomen turvallisuuden rakentamisesta. Kuva: Timo Metsäjoki, Suomen kylät ry
Paikallisyhteisöjen ja kylien rooli varautumisessa on jäänyt vielä vähälle huomiolle, Suomen kylät ry tiedottaa.
Sen sijaan puhe varautumisesta ja turvallisuudesta korostaa tällä hetkellä yksilöiden näkökulmaa ja roolia turvallisuustoimijana ja toisaalta valtiotason varautumista.
Edellä mainittuihin asioihin kiinnitettiin huomiota seminaarissa, jonka järjestivät Suomen kylät ry sekä eduskunnan kylätoimintaverkosto torstaina Helsingissä.
Seminaari toi yhteen päättäjät, asiantuntijat ja kylätoimijat keskustelemaan siitä, miten paikallisyhteisöt voivat olla entistä vahvempi osa Suomen turvallisuusstrategiaa ja kokonaisturvallisuuden toimintamallia, tiedotteessa kerrotaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tammikuussa valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa sekä sisäministeriön julkaisemassa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden harvaturvaraportissa puhutaan samoista asioista.
Nyt viidettä kertaa päivitetty yhteiskunnan turvallisuusstrategia korostaa vahvasti yksilöitä turvallisuuden avaintoimijoina.
Harvaturvaraportissa nostetaan vastaavasti esille paikallisyhteisöjen valmiudet ja käytännön keinot varautua ja toimia erilaisissa häiriö-, kriisi- ja poikkeustilanteissa.
Paikallisyhteisöjen valmiuksia tulisi ministeriön raportin mukaan vahvistaa. Sama tavoite on Suomen Kylät ry:ssä käynnissä olevassa Kylävara-hankkeessa.
Maaseutua riittää
Tiedotteessa kerrotaan myös, että Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Pinta-alasta 95 prosenttia on maaseutua ja lähes 70 prosenttia harvaan asuttua aluetta.
Suurin osa yli 1 300 kilometrin pituisesta itärajasta on harvaan asuttua aluetta. Suomessa on noin 4 000 kylää. Kylät ja kyläyhteisöt tulisi nähdä osana kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan voimavarana, josta on pidettävä huolta.
– Suomi muodostuu kylistä. Suomi on kyliensä summa. Tästä suunnasta ajateltuna pitäisi olla itsestäänselvyys, että yhteisötason varautumista täytyy jatkossa korostaa, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja Arto Pirttilahti sanoo.
Seminaarissa tuotiin esiin kyläyhteisöjen ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan rooli paikallisen ja kansallisen kriisinkestävyyden vahvistajana.
Jotta tämä voimavara olisi käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan, tarvitaan pitkäjänteistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä päätöksenteon, valtionhallinnon, hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.
Yhteistyön avulla voidaan varmistaa, että paikallisilla toimijoilla on edellytykset toimia ja tukea viranomaisia kriisitilanteissa.
– Nykyisessä turvallisuustilanteessa kyläyhteisöjen merkitys on noussut keskusteluissa sille tasolle, mitä sen olisi pitänyt olla jo pitkään. Kylien ihmisten erilaisten osaamisten tunnistaminen ja koordinointi auttaa yhteisöä varautumaan käytännössä kaikenlaisiin kriiseihin, kansanedustaja ja eduskunnan kylätoimintaverkoston puheenjohtaja Antti Kangas (ps.) sanoo.
– Lisäksi haja-asutus alueen merkitys Suomen rajaturvallisuudelle on vihdoinkin ymmärretty, Kangas jatkaa tiedotteen mukaan.
Vapaaehtoinen työ ei riitä
Seminaarin viesti päättäjille oli tiedotteen mukaan selkeä siitä, että yhteisöllisen varautumisen tärkeys osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta pitäisi tunnistaa ja varmistaa myös edellytykset tehdä tällaista työtä pitkäjänteisesti.
Pelkästään vapaaehtoisvoimin tai lyhytkestoisten hankkeiden varassa tehtäväksi tällaista työtä ei voida laskea.
Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeessa vahvistetaan paikallisyhteisöjen varautumista. Hanke on alkanut loppuvuodesta 2024 ja jatkuu syksyyn 2026 asti.
Lue myös:
