Nyt äänestetään elinvoimaa, joka menee läpi vaikka harmaan kiven – ”Tämä on se, mitä rakastan kunnissa”
Kuntien vahvuus on siinä, että ne ovat erilaisia ja täydentävät toisiaan, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen korostaa. Kuva: Heli Sorjonen
Timo Seppäläinen, kuvat
– Jos poliitikot eivät ole innostuneita, eivät äänestäjätkään ole, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen huomauttaa.
Ehdokkaiden määrä ja äänestysaktiivisuus kertovat paikallisesta elinvoimasta.
– Keskeisimmät kuntien elinvoimasta kertovat mittarit ovat talous, työllisyys ja osallistumisaste. Jos ihmiset eivät lähde äänestämään, pitää miettiä, onko oma kunta heille lainkaan tärkeä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Halutaanko sellainen kunta, jossa ei paikallinen päätöksenteko kiinnosta?
Minna Karhunen luottaa vahvasti kuntien kykyyn selviytyä ja pärjätä vaikeinakin aikoina.
Esimerkiksi korona-aikana kunnat venyivät, sopeutuivat ja vastasivat tehtävistään salamannopeasti uusilla tavoilla koulutuksesta ja sote-tehtävistä lähtien.
– Tämä on se, mitä rakastan kunnissa. Kunnat pystyvät tekemään ihmeitä. Kunnat tekevät ihmeitä, ja välillä toivoo, että vähempikin riittäisi.
Tyhjästä on paha nyhjäistä
Kuntien rahoitusta on pienennetty ja pienennetty valtion suunnalta, vaikka juuri kunnat mahdollistavat kansallista kasvua tehokkaasti eri tavoin.
Kuntaliiton toimitusjohtaja on pistänyt merkille, miten puoluejohtajien tenteissä eri puoleista on kehotettu säästämään kuntien hallinnosta.
– Halutaanko sellainen hallinnoton ja kasvoton yhteiskunta? Hallinto takaa läpinäkyvyyden ja sen, että asiat tutkitaan ja tehdään reilusti.
– Tietoturva-asiat ja niistä viestiminen on hallintoa. Kokousasioiden valmistelu on hallintoa, Karhunen muistuttaa.
Kuka on kuskina?
Hankintalain uudistus on siirtämässä varsinkin pienten kuntien toimintoja voittoa tavoittelemattomilta sidosyksiköiltä uusiin käsiin vapaille markkinoille.
Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, voi olla vaikea hallita, kuka tai mitkä tahot lopulta vastaavat kuntien kriittisistäkin toiminnoista – muun muassa huoltovarmuudesta – kansainvälisillä markkinoilla.
Mutta mitä siis jää jäljelle kunnista, jos niiltä poistetaan toiminta ja hallinto?
– Silloin asiat eivät ole veronmaksajien käsissä. Kysymys on, onko kuskin paikalla veronmaksaja vai joku muu.
Nykyisellä lainsäädännöllä on luotu pohjaa suomalaiselle hyvinvointivaltiolle.
– Hyvinvointivaltio on rakennettu kunnissa.
Paikallishallinto on tukenut myös suomalaisten yritysten menestystarinoita.
Kasvua erilaisista lähtökohdista
Kuntavaaleissa rakennetaan tulevaisuutta jokaisen äänen voimin. Karhunen näkee paljon positiivista edessämme.
– Kunnissa ja kaupungeissa on paljon hienoja kasvuhankkeita ja paljon osaamista.
Kuntien vahvuus on siinä, että kaikki eivät ole samanlaisia, vaan kunnat täydentävät toisiaan, Karhunen lisää.
– Kunnat ovat aina erilaisia.
Se kuuluu paikallishallinnon luonteeseen.
Nuoria tarvitaan
Minna Karhunen korostaa nuorten merkitystä päätöksenteon kehitysvoimana.
Hän toivoo erityisesti nuorten innostuvan viimeistään sunnuntaina äänestämään.
Vaikka nuoria oli tällä kertaa tavanomaista haastavampaa saada ehdolle näissä vaaleissa, niin heitä on sankoin joukoin valmiina päätöksentekoon eri puolilla Suomea.
Nuoret päättäjät mahdollistavat monia muutoksia, jotka saattaisivat muuten jäädä näkemättä, Karhunen näkee.
Edellisellä kerralla 55,1 prosenttia äänestämiseen oikeutetuista hyödynsi mahdollisuuttaan kuntavaaleissa vuonna 2021.
Mahdollisimman hyvään lukuun olisi nyt päästävä, ja sekin on hyvä muistaa, että vaalit käydään 292 kunnassa ja jokaisen kunnan on analysoitava omaa tilannettaan.
Kuntaliiton Onneksi on kunnat! -kampanja on tuonut näkyväksi kuntien merkityksen yhteiskunnassa ja arjessa. Kampanjan kasvona on esiintynyt näyttelijä Ville Myllyrinne. Kuva: Kuntaliitto, Robert Lindström
Näistä asioista kunnat päättävät
Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta.
Valtuusto päättää esimerkiksi, mitä toimielimiä kunnassa on. Valtuusto päättää myös, miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken.
Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnista ja hyvästä arjesta, kunnan elinvoimasta ja lasten ja nuorten tulevaisuudesta.
Kunnan päätöksentekoon kuuluvat koulutus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut.
Lisäksi valtuutettujen on pohdittava maankäyttöä ja kaavoitusta, vesi- ja jätehuoltoa sekä katujen rakentamista ja ylläpitoa.
Samalla luottamushenkilöiden on vahvistettava kunnan elinvoimaa ja elinympäristöä sekä paikallista identiteettiä ja demokratiaa.
Lue myös:
