Oman kylän tai kaupunginosan ehdokas on tärkeä monelle
Vaalitunnelman tiivistymisen merkiksi saattoi jo tiistaina Helsingissä lukea sen, että vaalimainoksia pysähdyttiin katsomaan aiempaa useammin. Kuva: Jouni Lampinen
Henkilön merkitys äänestyspäätöksessä on pysynyt erittäin vahvana koko 2000-luvun kaikissa ikäluokissa ja kaikenkokoisissa kunnissa, Kuntaliitto tiedottaa Kuntalaistutkimuksen tuloksista.
Puolueen merkitys on puolestaan kasvanut merkittävästi: vuonna 2000 puoluetta piti tärkeänä 52 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2024 vastaava osuus on 68 prosenttia.
Enemmän kuin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää ehdokasta tärkeänä tekijänä riippumatta sukupuolesta, äidinkielestä ja kodin sijainnista.
Yliopistotutkinnon suorittaneet pitävät ehdokasta tärkeimpänä kriteerinä (92 prosenttia) ja peruskoulu- tai kansakoulutaustan suorittaneet vähiten tärkeänä (81 prosenttia).
Puolueen tärkeyttä painotetaan eniten vanhimmassa ja nuorimmassa ikäryhmässä.
Myös yliopistokoulutetut opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat, järjestössä tai yhdistyksessä työskentelevät, naiset, ruotsinkieliset sekä kuntakeskustan reuna-alueella asuvat pitävät puoluetta tärkeänä äänestyspäätöksen kannalta.
Lisäksi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvat korostavat puoleen tai valitsijayhdistyksen tärkeyttä enemmän kuin pienemmissä kunnissa asuvat.
Nuoria kiinnostaa politiikka
Puoluetta tärkeänä pitävien osuudet ovat kasvaneet alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä jopa 30 prosenttiyksikköä ja 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä vajaat 20 prosenttiyksikköä.
– Nuorten, 18–29-vuotiaiden, suomalaisten ryhmässä puolueiden merkitys äänestyspäätökseen on todella korkea, jopa 76 prosenttia. Myös henkilöllä on väliä, sillä 83 prosenttia nuorimmista vastaajista kertoo pitävänsä sopivan ehdokkaan löytymistä erittäin tai melko tärkeänä, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
– Tämä on linjassa sen kanssa, että nuoria todella kiinnostaa politiikka, toisin kuin usein puhutaan. Vaikka nuorten kiinnostus kuntapolitiikkaan näyttäytyy osin laimeana, äänestäminen koetaan tärkeänä ja puolue yhä tärkeämpänä äänestyspäätökseen vaikuttavana tekijänä, Pekola-Sjöblom lisää tiedotteen mukaan.
Kuntalaistutkimuksen tulokset ovat ajankohtaisia, sillä kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa nyt keskiviikkona ja ennakkoäänestys jatkuu 8.4. asti.
Ennakkoäänestysaikaan voi äänestää missä tahansa äänestyspaikassa ympäri Suomea.
”Mielenkiintoinen havainto”
Lähes puolet vastaajista pitää oman kunnan- tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä. Tämä korostuu erityisesti haja-asutusalueilla ja pienissä kunnissa, mutta myös yli 70-vuotiailla ja naisilla, tiedotteessa kerrotaan.
Oman kylän, kunnanosan tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä pitävien osuus oli korkeimmillaan vuonna 2004 (58 prosenttia) ja alimmillaan vuonna 2015 (42 prosenttia).
– Mielenkiintoinen havainto on, että puolueen ja oman kunnanosan ehdokkaan tärkeys on noussut uudelleen lähes vuosituhannen alun lukemiin, jolloin tehtiin paljon kuntaliitoksia.
– Tämän hetken nousua selittänevät ainakin osittain sote-uudistuksen ja taloudellisen tilanteen heikkenemisen aiheuttamat kunnan palveluverkkoon tehdyt tai suunnitteilla olevat muutokset, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom jatkaa tiedotteen mukaan.
Lue myös:
