Markus Myllyniemi (vas.) ja Henna Paananen toivovat vuoden 2025 aluevaalien lähestyessä enemmän keskustelua aluepäätöksenteon rakenteista ja voimasuhteista. Keskustelua toivoo myös kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen. Kuva: Ville Miettinen)

Tuoreen kyselyn mukaan valtaosa aluevaltuutetuista on pettyneitä mahdollisuuksinsa käyttää valtaa.

Tutkijoiden mukaan aluevaltuuston ja aluehallituksen välinen suhde aiheuttaa jännitteitä monin paikoin, ja vähäiseksi koettu päätösvalta on ristiriidassa alueellisen itsehallinnon, demokratian ja poliittisen yhteisön rakentumisen ideoiden kanssa.

Mistä roolipettymys johtuu, ja onko se edes yllätys?

Valiokunta-podcastissa aihetta käyvät läpi aluepäättäjiä tutkiva Henna Paananen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston ja hallituksen jäsen Markus Myllyniemi (vihr.) sekä Pirkanmaan aluevaltuutettu, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Ikonen kertoo olleensa tyytyväinen valtuutetun rooliinsa, mutta hän myös tunnistaa sen, että etenkin hyvinvointialueiden alkutaipaleen vaikeissa päätöksissä aluehallituksilla on ollut vahva rooli.

– Henkilökohtaisesti olen kuitenkin kokenut, että minulla on ollut aluevaltuustossakin hyvä mahdollisuus vaikuttaa. Siellä kuitenkin päätetään kaikkein tärkeimmistä strategisista asioista: strategiasta, talousarviosta, palveluverkkoperiaatteista, Ikonen sanoo.

Myllyniemen mukaan aluevaltuusto on ollut suorastaan pelkän kumileimasimen roolissa varsinaisen poliittisen päätöksenteon paikan sijaaan.

– Mahdollisuus muuttaa asioita valtuustossa saattaa olla aika minimaalinen.

Hyvinvointialueiden ja kuntien välistä suhdetta, johtamista ja ohjausta tutkivaa HALKO-projektia vetävä tutkijatohtori Henna Paananen Tampereen yliopistosta toivoo, että nyt kun alueilla on toiminta saatu käyntiin, kiinnitettäisiin huomiota siihen, miten aluepäätöksenteon roolit tulevat jatkossa kehittymään ja muuttuuko esimerkiksi vallanjako.

Paananen muistuttaa myös itsehallinnon tarkastelun tärkeydestä.

– Tässä on myös järjestäytynyt täysin uusi itsehallinnollinen hallinnon taso, jolla on oma poliittinen yhteisö, jolla soisi olevan mahdolllisuus järjstäytyä ja kenties muuttaa sitä järjestäytymistapaa, mikäli näin katsotaan tarpeelliseksi.

Kuuntele Valiokuntapodcast Spotifyssa, SoundCloudissa, Suplassa tai iTunesissa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*