"Kaupunginjohtaja ei voi johtaa edustus-Volvon takapenkiltä, hänen pitää olla sen ratissa", Oulun valtuuston puheenjohtaja Jarmo Husso kommentoi Seppo Määtän lähtöpasseja
Oulun Kaupunginjohtaja Seppo Määttä kuvattuna ensimmäisenä työpäivänään. Kuva: Kai Tirkkonen.
Oulun kaupunginjohtaja Seppo Määttä eroaa. Käytännössä hän saa potkut.
– Syynä on luottamuspula. Hänen yleisjohtajuus ei ole ollut sellaisella tasolla, mitä Oulun kokoinen kaupunki edellyttäisi, sanoo Kuntalehdelle kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk).
Vehkaperä vastasi puhelimitse Kuntalehdelle myöhään torstai-iltana. Kaupunginhallitus on laatinut Määtän eroamisesta tiedotteen, joka tuli julki perjantaiaamuna kello 6.
Määttä jätti eroilmoituksensa Vehkaperälle alle vuosi valintansa jälkeen. Hän aloitti työn Oulun johdossa kuluvan vuoden helmikuussa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kaikilla kaupunginhallituksen poliittisilla ryhmillä oli yksimielinen näkemys siitä, ettei Määttä täyttänyt johtajuuden edellytyksiä. Vajetta oli henkilöstöjohtamisessa, edunvalvonnassa ja ennen muuta yleisessä kaupungin johtamisessa.
– Asiaa oli kipuiltu myös kaupungin johtoryhmässä. Yleistä johtajuutta ei saatu, eikä sitä ollut, Vehkaperää sanoo.
Lopputulokseen päädyttiin Vehkaperän mukaan kaikkien osapuolten yhteisymmärryksessä. Määtän eroamiseen ei liity myöskään mitään draama.
– Kaupunginjohtajaa ei niin sanotusti heitetty bussin alle, kun hänen johtamisessa havaittiin puutteita. Häntä opastettiin ja ”koulutettiin” sekä luottamusmiesten että viranhaltijoiden taholta, mutta se ei tuottanut tulosta, kertoo Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Husso (kok).
Johtajuuden puute näkyi muun muassa kaupunginvaltuuston kokouksissa.
– Kun käsiteltävänä oli jokin hankala asia, kaupunginjohtaja ei noussut kertomaan omaa mielipidettään asiassa. Se olisi antanut tukea päätöksentekoon ja näyttänyt suuntaa. Hän saattoi nosta ylös puoli pakotettuna, Husso kertoo.
Vajaa vuosi sitten päättäjät olivat vielä haltioissaan uudesta kaupunginjohtajasta.
– Valitettavasti Määttä ei tänä aikana tuonut julkisuuteen ainuttakaan näyttävää avausta. Oulun on 5. suurin kaupunki. Se tarvitsee arvoisensa johtajan, Husso sanoo.
– Kaupunkia ei voi johtaa edustus-Volvon takapenkiltä vaan kaupunginjohtajan on oltava sen ratissa, Husso tiivistää.
Hän teki itse pitkän uran Oulussa Pukumiestavaratalon johtajana.
– Kaupunkia ei voi johtaa kuten liikeyritystä, vaikka siinä on samanlaisia piirteitä. Poikkeava piirre on luottamusmiesorganisaatio, mutta siitä huolimatta tarvitaan yleisjohtajuutta, Husso kertoo.
Koko kaupungin johto oli lopulta yksimielisesti kaupunginjohtajan työsuhteen purkamisen kannalla.
– Yhtään klikkiä tai ryhmittymää ei ollut päätöstä vastaan vaan sekä valtuusto että kaupunginhallitus kannattivat yksimielisesti Määtän lähtöä, vaikka päätös oli inhimillisesti ikävä, Husso sanoo.
Määtän eroon johtanut kehityskulku oli Vehkaperälle pettymys.
– Toivotan Oulun kaupungille menestystä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja haasteiden edessä. Oma matkani Oulun kaupunginjohtajana jäi keskeneräiseksi, Määttä kertoi tiedotteessa.
Oulun poliisi sai marraskuussa valmiiksi esiselvityksen, joka koski Oulun kaupungin palvelusuhdepäällikön tekemää tutkintapyyntöä, joka koski henkilöstöhallinnon johtamista. Siinä epäiltiin sekä Määttää että kahta muuta kaupungin virkamiestä rikoksesta.
Tutkintapyyntö liittyi siihen, että näihin kahteen kaupungin johtoryhmään kohdistuneet valitukset olisi haudattu vähin äänin.
Määttä kertoi myöhemmin Oulun kaupunkilehti Forum24:n haastattelussa, että hän oli keskustellut näiden johtoryhmän jäsenten kanssa ja antanut molemmille suulliset huomautukset.
Tämä poliisin esiselvitys ei Vehkaperän mukaan liittynyt irtisanoutumiseen.
Määttää jättää tehtävänsä Vehkaperän mukaan välittömästi. Väliaikaisena hänen töitä jatkaa konsernijohtaja, entinen Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava.
– Määtälle maksetaan eroraha, käytännössä se on vuoden palkka, lisää Vehkaperä Kuntalehdelle.
Uuden kaupunginjohtajan haku aloitetaan ensi vuoden puolella.
Viimeksi nimekkäitä hakijoita oli vähän. Loppusuoralle etenivät Määttä ja aiempi kaupunginjohtaja Päivi Laajala. Määttä voitti äänestyksessä Laajalan yhden äänen erolla 34-33.
– Oululle kävi kansankielellä huono säkä. Saatiin huono johtaja. Se miksi Suomen 5. suurimpaan kaupunkiin ei löydy kovan luokan hakijoita, on minulle arvoitus, Husso pohtii.
Kuntalehti ei useista yrityksistä huolimatta tavoittanut Seppo Määttää haastateltavaksi.
Oulu kohteli Laajalaa niin järkyttävän ala-arvoisesti, ettei kukaan kokenut kunta johtaja edes harkinnut sinne hakemista. Oululla on muutenkin huono maine kuntakentällä.
Sepon jotenkin tuntevana nuo kommentit tuntuvat melkeinpä uskomattomilt a. Onhan hänellä takanaan melko pitkä virkaura, kansainvälisellä tasolkakin. Ja erinomainen koulutus. Minusta tuntuu, että näissä Oulun poliittisissa päättäjissä täytyy kyllä olla paljon erilaisia vikoja. Ja miten Sepon kaltainen todella sosiaalinen ja hauskakin henkilö voi vielä henkilöstöpolitiikassakin muka epäonnistua. Ja kun kyse on vieläpä oululaisesta, ja jopa entisestä melko hyvästä paikkakunnan jalkapalloilijastakin.
Poliitikkojen kommentit tässä ja vielä enemmän muissa medioissa kuten YLE ovat kyllä uskomattomia. On toki oikein, että eron syyt kerrotaan julkisuuteen. Yleensä tällaisissa tilanteissa kuitenkin käytetään korrektia kieltä, esim. kaupungin tarpeet ja johtajan vahvuudet eivät kohdanneet tai että odotimme vahvempaa muutosjohtajuutta. Viestinnän ammattilaiset olisivat osanneet sanoittaa asiaa fiksusti.
Nyt johtavat poliitikot sanovat, että Kangas oli pa..a tai surkea johtaja. Tuskin hän ennen Oulua sitä oli, koska oli menestynyt, ja tuskin vuodessa hän muuttui läpionnettomaksi johtajaksi. Mutta se on totta, että kuntajohtamisen kokemus häneltä tyystin puuttui. Mutta miten poliitikot tekemäänsä valintaa itse ruoskivat?
Esittämilläni näkökohdilla on merkitystä: Miten johtajaa kunnioitetaan ja millainen viesti annetaan uusille potentiaalisille hakijoille. Tätä kannattaisi Oulussa reflektoida!
Ala-arvoisia kommentteja luottamushenkilöiltä.
”Johtajuuden puute näkyi muun muassa kaupunginvaltuuston kokouksissa.
– Kun käsiteltävänä oli jokin hankala asia, kaupunginjohtaja ei noussut kertomaan omaa mielipidettään asiassa. Se olisi antanut tukea päätöksentekoon ja näyttänyt suuntaa. Hän saattoi nosta ylös puoli pakotettuna, Husso kertoo.”
Kaupunginvaltuustossa asiat esittelee kaupunginhallitus, ei kaupunginjohtaja. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan olisi tullut nousta kertomaan oma mielipiteensä.
Husso on täydellisen väärä kertomaan yhtään mitään johtamisesta, arinan johtajan saavutukset kyllä tiedetään.