Päättäjät panostavat yhteisiin puurohetkiin ja keskustelurauhaan, jotta jokainen uskaltaisi sanoa mielipiteensä Nurmijärvellä – "Tässä on selvästi kaksi koulukuntaa"

Poliitikot päättävät ja virkamiehet valmistelevat.

Näin päätöksentekoa kiteytti Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä Demokratiapäivän loppusuoralla keskiviikkona Malminkadulla Helsingissä.

Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Virpi Räty, kok., puhui Mäkelän kanssa siitä, miten päätöksenteko onnistuu myös poikkeuksellisista lähtökohdista, kun keskitytään olennaisiin asioihin.

Puheenjohtajana Räty on Mäkelän esihenkilö ja samaan aikaan Mäkelä on Rädyn esihenkilö, sillä Räty tekee töitä erityisopettajana Nurmijärven kunnassa.

Hommat sujuvat näinkin, työkaverit vakuuttavat.

– Tunnemme toistemme hyvät ja huonot puolet, Mäkelä arvioi.

– Yhteistyö on toiminut hirveän hyvin, Räty jatkaa.

– Toisen tuntemus lisää luottamusta ja voidaan keskustella vaikeistakin asioista.

”Jos lasken euroja, se on helppoa”

Kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtajana ovat usein tekemisissä keskenään. Myös tämän takia on tärkeää olla tietoinen, mihin yhteistyö pohjautuu.

Koko ajan yritetään ymmärtää toista, asioilla on puolensa, Mäkelä jatkaa.

– Virkamiehet perustelevat omalla tavallaan ja luottamushenkilöt saattavat silti päättää omalla tavallaan.

Virpi Räty huomauttaa, miten luottamushenkilöillä voi olla omanlaisensa näkökulma esimerkiksi siihen, että onko jokin koulu lakkautettava vai ei.

– Viranhaltijat voivat nähdä sen toisella tavalla. Jos lasken euroja, se on helppoa.

Hyvässä päätöksenteossa ihmiset eivät riitele, vaikka asioista voidaan olla eri mieltä. Asioista on keskusteltava ja sitten on päätettävä ja mentävä eteenpäin.

– Molempien on hyväksyttävä roolinsa, Mäkelä huomauttaa.

Hyvään päätöksentekoon kuuluu, että kunnanjohtaja ei ole yhdenkään puolueen asialla, vaan toimii tässäkin mielessä kaikkien kuntalaisten edustajana.

Aikoinaan kokoomuksen kansanedustajana toiminut ja kuntapolitiikassa mukana ollut Mäkelä keskittyy kunnanjohtajan työhön.

– Olen vetäytynyt politiikasta. En ole poliittisesti sitoutunut.

Koirat ja isovanhemmat mukana keskusteluissa

Nurmijärvi on Suomen suurin kunta Uudellamaalla. Kunnassa kyläpolitiikka pitää huolen siitä, että edunvalvontaa esiintyy monesta suunnasta, Räty ja Mäkelä myöntävät.

Välillä kuntapäättäjiin saatetaan yrittää vaikuttaa tavalla, jossa voi olla ajojahdin piirteitä. Henkilökohtaisuuksiin menevä ja alkuperäisestä asiayhteydestä irrallinen kritiikki saattaa koetella kovallakin tavalla kohdettaan.

– Ymmärrän, jos joku ei sitä kestä, Outi Mäkelä lisää.

Huonoimmassa tapauksessa osa virkamiehistä tai luottamushenkilöistä voi alkaa jopa jännittämään vuorovaikutusta asukkaiden ja kuntalaisten kanssa.

Demokratian este voi olla, jos pelkää liikaa osallistuakseen päätöksentekoon.

– Sosiaalisen median keskustelut menevät tosi rajuiksi välillä, kun siellä otetaan suunnilleen koirasta isovanhempiin kaikki mukaan keskusteluun, Mäkelä sanoo.

Pienestä ei ole tarkoitus valittaa, kunnanjohtaja jatkaa.

– Ymmärretään, että tietty määrä kovaakin palautetta on otettava vastaan.

Virpi Räty painottaa, että henkilökohtaisuuksiin mentäessä ylitetään se raja, jota ei saa ylittää. Nurmijärven kuntapäättäjät ovat halunneet kunnioittaa tätä rajaa yhteisellä päätöksellä, herrasmiessopimuksella.

– Olemme allekirjoittaneet keskustelurauhasopimuksen. Se on julkilausuttu tahtotila. Edistämme asioita demokratian keinoin.

Yksi keino kuntalaisten ja viranhaltijoiden välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen on ollut kunnan viestinnän avaaminen.

Virkakunnan kanssa on haluttu antaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia, esimerkiksi sähköisten palveluiden kautta, jotta kuntalaiset voivat keskustella viranhaltijoiden kanssa.

Vuorovaikutuksen lisäämisellä on haluttu, että arjessa voidaan puhua päättäjille helpommin, kun vuorovaikutus ei jää esimerkiksi kyläiltojen varaan.

Puurokin voi rauhoittaa keskustelua

Nurmijärvellä on panostettu siihen, että yli puoluerajojen pyritään pitämään keskusteluyhteys vireänä ja asiallisena. Kunnanjohtaja kutsuu valtuustoryhmien puheenjohtajat, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat säännöllisesti puuron äärelle.

– Näissä kohtaamisissa syödään siis todellakin arkisesti puuroa ja ennakoidaan mahdollisia tulevia haasteita, Mäkelä valottaa.

Julkiselta paineelta suojassa olevat, ja tulevia asioita käsittelevät epäviralliset tilaisuudet ovat mahdollistaneet keskustelua, jota ei ehkä muuten uskallettaisi käydä, Mäkelä pohtii.

– Tässä on selvästi kaksi koulukuntaa. Toiset pitävät tärkeänä valmistelevaa ja suljettua keskustelua, sitä, että voi pohtia omaa kantaa rauhassa ilman julkisuuden painetta.

Jos tällaisia ei järjestettäisi, olisi pelkona, että vastaavat keskustelut siirtyisivät käytäville, eikä suinkaan siis valtuutettujen yhteisiin kokouksiin, Mäkelä jatkaa.

Myös toista puolta asiassa on ymmärrettävä ja kunnioitettava.

– Toki demokratiassa on oltava avointa keskustelua.

Jos kaikki päättäjien keskustelu olisi avointa, se vaikuttaisi kyllä päätöksentekoon, Räty näkee.

– Osa ei uskaltaisi keskustella, osa olisi aina äänessä.

Suomessa luotetaan demokratiaan

Tämän vuoden Demokratiapäivän aikana pohdittiin, mikä on demokratian resilienssi paikallisesti, kansallisesti ja Euroopassa. Demokratiapäivän järjestivät tuttuun tapaan Kuntaliitto, oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö.

Tilaisuus kokosi hyvin eri tahojen demokratianäkökulmat ja painopisteet, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö ja Demokratiapäivän järjestelytiimiin kuulunut Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.

– Saimme hyvin valaistua, miten demokratia on tärkeä ja läpileikkaava asia paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla.

Demokratiapäivän aikana käsiteltiin Euroopan vaaleja ja aiheesta oli puhumassa EU-komission Suomen edustuston apulaispäällikkö ja poliittisen raportoinnin päällikkö Maria Kokkonen.

Asukasosallistumisesta kunnissa ja hyvinvointialueilla keskusteltiin ison asiantuntijajoukon kanssa.

Miten kansalaisyhteiskunta voi tukea demokratian resilienssiä? Myös tämän kysymyksen kautta keskustelun äärelle saatiin kokoon vaikuttava joukko asiantuntemusta.

Avoimen hallinnon demokratiatunnuksen jakaminen oli yksi päivän kohokohdista. Päivän ohjelman päätti Virpi Rädyn ja Outi Mäkelän keskustelu kuntademokratiasta.

Kaikkialla tarvitaan kestävyyttä ja kestokykyä, tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom jatkaa.

– Puheenvuorot toivat hyvin esiin sitä, että meillä on jatkuvasti haasteita ja samalla luottamus vahvaan demokratiaan Suomessa. Sitä luottamusta on edelleen tärkeä vahvistaa joka tasolla.

– Kuten kuntaministerikin (kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, kok.) omassa puheenvuorossaan erittäin osuvasti totesi, demokratia kestää, kunhan emme pidä sitä itsestäänselvyytenä.

Lue myös:

Demokratiapalkinnot Kuopioon ja Lahteen – Kuopio tulkkaa valtuuston kokoukset, Lahti tukee lasten ja nuorten osallisuutta