Jos haluat lukea todella värikästä tekstiä kuntasektorilta, niin etsi käsiisi Paavo Tyrväisen kirjoittama muistelmateos ”Merkantista kuuden kunnan kyläpäälliköksi”. Vuoden 2015 lopussa Kurikan kaupunginjohtajan virasta eläkkeelle jäänyt Paavo Tyrväinen oli kuntajohtajana mies, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Sitä ei tee myöskään hänen muistelmateoksensa.

-Minulla oli päiväkirjatekstejä vuosien varrelta ja ajatuksena on ollut, että joskus kirjoitan elämästäni kirjan. Saapihan siinä jälkipolvi lueskella, että millaista elämää se ukko on viettänyt, Tyrväinen naurahtaa.

Kirja on rehellinen ja täynnä suoraa puhetta. Asioita ei kaunistella, vaan niistä kerrotaan suoraan. Ja muutamissa talouksissa kirjaa luetaan posket punaisena, jos vain ovat sattuneet kirjan käsiinsä saamaan. Ainakaan alkuperäisen suunnitelman mukaan kirjaa ei myyntiin laiteta.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Luottamus tärkeä seikka

Mikään yhden miehen totuus ei kuitenkaan ole kyseessä, sillä muistelmateoksessa on hyödynnetty paljon sanomalehtien kirjoituksia, joissa pääsevät ääneen myös ne, joiden kanssa Paavo Tyrväisellä ei ole ollut pastillivälit. Etenkin Liperin ja Kurikan osioissa paistaa selvästi se, että aina eivät kuntajohtajan ja johtavien luottamushenkilöiden välit olleet kunnossa.

Tokikaan puheenjohtajien ei tarvitse kunnanjohtajalta kysyä jos he vierailevat Helsingissä ministeriössä. Mutta aika outoa se on, jos johtava virkamies ei tiedä puheenjohtajien matkoja, jotka liittyvät varsin keskeiseen asiaan juuri nyt. Tuntuu siltä, että minä kuntajohtajana en nauti johtavien päättäjien luottamusta. (kommentti Kurikan vuosilta)

Runsaat lainaukset paikallisista sanoma- ja aluelehdistä näyttävät myös sen, kuinka merkittävä osa kuntajohtajan työstä tapahtuu median kanssa. Ja välillä sitä keskustelua kunnan kehittämisestä käydään siellä mediassa, joka ei välttämättä hyvä asia ole.

-Luottamus eri osapuolten välillä on todella tärkeää, kun kuntaa kehitetään. Kuntajohtajalla ja poliittisella johdolla pitää olla yhteinen näkemys siitä, mitä tavoitellaan. Kuntajohtajan työn kannalta erittäin tärkeää on myös toimiva yhteistyö johtoryhmän ja eri osastopäälliköiden kanssa, Paavo Tyrväinen toteaa.

Kirjan sivuilta paistaa selkeästi se, kuinka erilaisia suomalaiset kunnat ovat. Aina uutta virkaa hakiessa ei kuntajohtaja tiedä, mitä tuleman pitää uudessa paikassa.

-Paimiossa oli erittäin hyvä toimia. Siellä oli hyvät ja luottamukselliset välit poliittisen johdon kanssa, muistelee Tyrväinen.

Tämä on minulle aivan uudenlainen tulos- ja kehityskeskustelu. Saunomme puheenjohtajien kanssa ja jo siellä käymme keskustelua kaupungin tärkeimmistä tavoitteista talouden ja uusien asukkaiden hankkimisen suhteen. Myös kaupunkiorganisaatioon tulisi saada uutta vauhtia. (kommentti Paimion vuosilta)

Tyrväinen vs. Äkkijyrkkä

Uransa aikana Paavo Tyrväinen ennätti toimia Uhanalaiset kyyttölehmät-työryhmän puheenjohtajana. Tämä tapahtui 1990-luvun alkupuolella Sonkajärvellä, jossa kunta ajautui törmäyskurssille taitelija Miina Äkkijyrkän kanssa.

Sonkajärven vuosien kokemukset ja taistelu kunnan vuokralaisena olleen taitelija kanssa ovat kirjan humoristia helmiä. Jos Kummelit tekisivät aiheesta elokuvan, niin sitä pidettäisiin täysin epäuskottavana.

Kun näitä tapahtumia muistelen, en halua mainita Äkkijyrkän nimeä, vaan kutsun häntä joko taitelijaksi tai lehmätaitelijaksi. Sitä nimeä käytän omavaltaisesti myös lehdistä poimimissani lainauksissa.

Tyrväinen toimi uransa aikana kaikkiaan kuudessa kunnassa. Jokaisesta löytyy myös isoja päätöksiä, joihin kunnanjohtaja oli aikanaan vaikuttamassa.

-Joka kunnasta löytyy useampiakin hyviä päätöksiä, mutta Kestilässä merkittävin oli maatalousoppilaitoksen myynti valtiolle avovankilaksi, Sonkajärvellä olin vaikuttamassa talotehtaan pelastamiseen. Liperin kauden merkittävin päätös oli varuskunta-alueen osto kunnalle, Paimiossa saatiin tonttimarkkinointi käyntiin ja Kurikassa merkittävin ratkaisu oli aikanani kuntaliitos Jalasjärven kanssa, Tyrväinen muistelee.

Olen työskennellyt Kestilässä puolitoista vuotta. Se ei ole pitkä aika, mutta todella opettavainen. Aika täällä on ollut kuin korkeakoulu kuntatyöhön yliopisto-opiskeluni jälkeen.

 Eniten kirjasta tilaa nappaa Kurikka-vuodet. Sinne Paavo Tyrväinen siirtyi vuonna 2009 Luumäeltä. Tosin Etelä-Pohjanmaalla oli toinenkin kunta, johon miestä pyydettiin. Kun Kurikassa Tyrväinen ajautui loppuaikoina kädenvääntöön muutaman poliittisen johtajan kanssa, niin eläkevuosina on mietityttänyt se, että olisiko Kauhajoella mennyt viimeiset virkavuodet paremmissa merkeissä.

-Paimiosta lähdön ohella minua on kaduttanut se, etten hakenut aikanaan Kauhajoelle. Minua pyydettiin hakemaan, mutta olin varma, että sinne valitaan Hautalan Lasse. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Kuntapolitiikka ei kiinnosta

Kirja antaa oivallisen kuvan siitä, millaista kuntajohtajan sukkulointi luottamusjohdon, valtiohallinnon, naapurikuntien, yrittäjien ja kuntalaisten verkostossa on. Kirja on rehellinen tilitys paljon kokeneen miehen elämästä.

-Minulla on mielestäni ollut viidessä aikaisemmassa kunnassa hyvät ja luottamukselliset suhteet johtaviin poliitikkoihin. Kurikassa minulle oli uutta poliittinen ”pelaaminen”. Sitä on ollut enemmän, kuin mitä olen muualla kokenut. Olen tottunut siihen, että asioista puhutaan avoimesti. Ehkä olen ollut liiankin luottavainen, mutta itse en ole ollut koskaan mikään peluri. Ei sellainen virkamiehen rooliin sovikaan, toteaa Tyrväinen Kurikka-lehden 16.12.2015 julkaisemassa lähtöhaastattelussa.

Paavo Tyrväisen elämä ei todellakaan ole ollut kuin silkkiä vaan. Lapsuudessa ei kultalusikkaa suuhun tarjottu, aikuisiällä taas monet naisseikkailut veivät miestä välillä turhankin kovaa. Syöpähoidot ja työssä väsyminen tulevat myös selvästi ilmi.

 Eri puolilla Suomea kokeneet kuntapäättäjät ovat lähteneet mukaan kunta- tai aluepolitiikkaan. Paavo Tyrväinen ei sitä tee.

-En missään tapauksessa, en ole edes harkinnut asiaa. Kun eläkkeelle jää, niin pitää malttaa pysyä poissa. Elämässä on muitakin asioita, kuin kunnan asioista päättäminen, naurahtaa Tyrväinen.

Kursivoidut tekstit ovat lainauksia Paavo Tyrväisen muistelmateoksesta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*