Pohjoismaiden pääkaupunkien kuntavaalituloksissa on suuria eroja ja yhteneväisyyksiä
Pohjoismaiden pääkaupunkien kuntavaalituloksissa on suuria eroja. Vaikka puoluejärjestelmä on Pohjoismaissa samankaltainen, jakautuvat kaupunkilaisten äänet viime kuntavaaleissa Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa hyvin eri tavoin.
Asia selviää tuoreesta Vuoden 2021 kuntavaalit Helsingissä -selvityksestä. Selvityksessä vertailtiin neljän maan viimeisimpien kuntavaalien äänestystuloksia. Suomessa vaalit pidettiin vuonna 2021, Norjassa vuonna 2019, Ruotsissa vuonna 2018 ja Tanskassa vuonna 2017.
Selvityksen tuloksista tiedottaa Helsingin kaupunginkanslia verkkosivuillaan.
Helsingissä vihreät menestyi hyvin, sdp huonosti
Sosiaalidemokraatit nauttivat muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa selvästi suuremmasta kannatuksesta kuin Helsingissä. Helsingissä sdp:n äänisaalis jäi vaalivoitosta huolimatta 14,4 prosenttiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kaikissa muissa tarkastelun pääkaupungeissa sosiaalidemokraatteja äänesti vähintään viidesosa äänestäjistä. Vahvinta suosio oli Kööpenhaminassa, jossa kannatus ylsi vaalitappiosta huolimatta 27,6 prosenttiin.
Vihreät kärsi viime kesän kuntavaaleissa tappion Helsingissä. Tästä huolimatta vihreiden kannatus oli pohjoismaisessa vertailussa vahvinta juuri Helsingissä, jossa puolue sai 19,8 prosenttia annetuista äänistä. Myös Kööpenhaminassa kahden ympäristöpuolueeksi luokiteltavan puolueen äänisaalis ylsi yhteensä lähes 20 prosenttiin.
Oslossa ympäristöpuolue sai vaalivoiton, mutta kannatus jäi silti 15 prosenttiin. Heikoimmaksi ympäristöpuolueiden suosio jäi Tukholmassa, jossa vihreiden kannatus painui vaalitappion jälkeen noin kahdeksaan prosenttiin.
Samalla kun Helsingissä annettiin eniten tukea ympäristöpuolueelle, myös oikeistopopulistit ja uusnationalistit keräsivät enemmän ääniä kuin muiden Pohjoismaiden pääkaupungeissa. Suomen perussuomalaiset sai Helsingissä noin kymmenesosan äänistä. Nousussa olleiden ruotsidemokraattien kannatus ylsi noin kahdeksaan prosenttiin. Tanskassa ja Norjassa Dansk Folkeparti ja Fremskrittspartiet kärsivät vaalitappion. Molempien äänisaalis jäi noin viiteen prosenttiin.
Liberaali konservatismi keräsisi sekin suurimman suosion Helsingissä, jossa kokoomusta äänesti 25,6 prosenttia äänestäjistä. Liberaali konservatismi kärsi vaalitappion kaikissa kaupungeissa, joissa sen kannatus oli yli 20 prosenttia. Vaalivoitto tuli Kööpenhaminassa, jossa kannatus jäi silti vain 5,6 prosenttiin.
Pääkaupunkien äänestäjät eroavat muusta maasta
Eroista huolimatta Pohjoismaiden pääkaupunkien välillä oli myös yhtäläisyyksiä. Pääkaupungin äänestäjät ovat arvoliberaalimpia kuin maan äänestäjät keskimäärin, ollaan sitten Suomessa, Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa.
Sekä sosiaalikonservatiivisten että oikeistopopulististen puolueiden kannatus jäi koko maan keskiarvoa alemmas kaikissa tarkastelluissa neljässä pääkaupungissa. Samalla ympäristöpuolueiden ja sosiaalidemokraatteja vasemmistolaisempien vasemmistopuolueiden kannatus oli pääkaupungeissa suurempaa kuin valtakunnallisesti.
Suurimmat erot pääkaupunkien ja maan keskiarvon välillä olivat Suomen vihreiden ja Tanskan Enhedslisten- ja Alternativet-puolueiden kannatuksessa.
Kannatuksessa vaihtelua kaupunkien sisällä
Puolueiden kannatus vaihtelee suuresti alueittain myös kaupunkien sisällä. Helsingissä vihreät saivat kesän kuntavaaleissa yli viidesosan kaikista äänistä Kalliosta Herttoniemeen ulottuvalla, Vanhankaupunginlahtea ympäröivällä vyöhykkeellä. Sdp taas menestyi Helsingin puolueista parhaiten Pukinmäen peruspiirissä ja kolmessa itäisessä peruspiriissä: Mellunkylässä, Vuosaaressa ja Myllypurossa. Näillä alueilla sosiaalidemokraatteja äänesti yli 22 prosenttia äänestäjistä.
Perussuomalaiset oli Helsingin suurin puolue Jakomäessä 22,3 prosentin äänisaaliilla.
Kokoomus keräsi eniten ääniä kaikissa lopuissa peruspiireissä, eli suurimmassa osassa Helsinkiä. Vahvinta puolueen kannatus oli Länsi-Pakilassa, jossa sitä äänesti 42 prosenttia äänestäjistä.
Samalla kaupunkien sisällä on merkittäviä eroja myös äänestysaktiivisuudessa. Helsingin vilkkaimmalla äänestysalueella äänestettiin kesän 2021 kuntavaaleissa lähes kaksi kertaa aktiivisemmin kuin hiljaisimmalla alueella.
Helsingin korkein äänestysprosentti oli Länsi-Pakilan ja Tuomarinkylän peruspiireissä sekä Helsingin kantakaupungissa Vironniemen, Taka-Töölön ja Lauttasaaren peruspiireissä. Näillä alueilla noin kolme neljästä äänioikeutetusta käytti äänensä.
Heikoimmillaan vaaliosallistuminen oli Jakomäen ja Mellunkylän peruspiireissä, joissa äänestysaste oli vain reilu 40 prosenttia.
