Professori arvostelee kouluverkkotarkastelun valmistelua

Helsingin valtuutetut ovat arvostelleet opetusvirastoa päätöksenteon valmistelusta. Valtuustoaloitteella esitetään yhtenäistä toimintamallia tiedonsaannin parantamiseksi.

Kuntien päätöksenteon valmistelussa on paljon parantamisen varaa, arvioi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta.

Mäenpään mielestä valmistelun julkisuutta koskeva lainsäädäntö kaipaa täsmentämistä.

Helsingissä valmistelun julkisuus on joutunut ankaran kritiikin kohteeksi opetusviraston kouluverkkotarkastelussa niin kaupunkilaisten kuin luottamushenkilöiden taholta.

Kritisoijien mielestä päätöksiä on tehty valikoiduin tiedoin, eikä tiedotus kuntalaisten ja luottamushenkilöiden suuntaan ole ollut asianmukaista.

Yksi luottamushenkilö on julkisesti epäillyt viraston kykyä tuottaa puolueetonta tietoa, toinen on ihmetellyt sitä että koulurakennuksesta luopumisesta päätettäessä rakennuksen kuntoraportti toimitetaan päätöksentekijöille vasta kokouspäivänä.

Helsingin opetusviraston perusopetuksen linjanjohtaja Outi Salo sanoo, että tiedon jakamista on yhdessä kiinteistöviraston Tilakeskuksen kanssa kehitetty paremmaksi syksyn aikana.

– Palveluverkkoa tarkastellaan joka vuosi ja sen pohjalta päätetään, onko jollain alueella tarvetta muutoksiin. Varmaan aina hallinnon prosessista löytyy kehittämistä, Salo sanoo.

Halutaanko maksaa demokratian hinta?

Helsingin kaupunginvaltuuston vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Veronika Honkasalo tiedusteli taannoin Facebookin Tulevaisuuden koulu Helsingissä -ryhmässä, olisiko kellään antaa hänelle koulujen oppilasmääristä tietoja, joita hän ei ollut useista pyynnöistä huolimatta saanut opetusvirastosta.

Kyselemällä sosiaalisessa mediassa julkisesti tietoa Honkasalo halusi nostaa ongelman laajempaan keskusteluun.

Honkasalon mielestä tiedon saamisen hankaluus haittaa paitsi valtuutetun toimintaa myös kuntalaisen oikeuksia.

– Luulen, että kaupunkilaisten osallisuus ylipäätään nähdään rasitteena, joka jarruttaa jouhevaa päätöksentekoa, Honkasalo sanoo

Olli Mäenpää on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että päätöksenteon hidastuminen avoimuuden takia on hinta, joka demokratiasta pitää maksaa.

Mäenpään käsitys virkamiesten toiminnasta kouluasioissa ei ole mairitteleva.

– Koulujen lakkauttamisia ja siirtoja suunnitellaan aika lailla pelkästään viraston sisäpuolella. Siinä ei kovin paljon informoida asukkaita erilaisista vaihtoehdoista.

Aloite avoimuuden takaamiseksi

Helsingin valtuustossa Veronika Honkasalo ja vihreiden Mari Holopainen ovat jättäneet aloitteen, jossa esitetään toimintamallien luomista virastoihin sen varmistamiseksi, että lain mukaiset tiedonsaantioikeudet toteutuisivat.

– Virkahenkilöt eivät ole aktiivisesti meihin yhteydessä puhumattakaan siitä että yritettäisiin yhdessä löytää ratkaisua. Kansalaiset eivät saa vastauksia omiin kysymyksiinsä vaikka siihen on lainsäädännölliset ohjeet annettu, Holopainen sanoo.

Olli Mäenpää muistuttaa, että kun esimerkiksi kouluverkkotapauksissa asia koskee satoja oppilaita perheineen, tärkeyden vuoksi sitä koskee tiedottamisvelvollisuus valmisteluvaiheessa kuntalain ja julkisuuslain mukaan.

– Pitäisi toimia lain mukaisesti ilman, että vaaditaan noudattamaan lakia. Jos pitkäjänteisemmin ajatellaan, julkinen keskustelu olisi päätöksen hyväksyttävyyden kannalta hyvä asia.

– Päätökset pitää tehdä faktojen perusteella, mutta se että asioista keskustellaan etukäteen voi tuottaa ihan arvokasta lisätietoa, Olli Mäenpää muistuttaa.

Lisää aiheesta Kuntalehdessä 13/2014