Kuva Seinäjoen kaupungista lintuperspektiivistä
Seinäjoki valittiin Suomen parhaaksi kaupungiksi yrittää kolmatta kertaa peräkkäin. Keskisuurista kunnista voittajaksi valikoitui Lieto ja pienistä kunnista voiton vei Kärsämäki. Kuva: Seinäjoen kaupunki

Suomen Yrittäjien tuoreen kuntabarometrin tulokset on julkaistu. Tänä vuonna kuntabarometriin vastasi ennätyksellisesti 10 404 yrittäjää. Määrä kasvoi yli 4000 vastaajalla edellisvuodesta. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan kasvava vastaajamäärä kertoo paitsi keskusjärjestön päämäärätietoisesta markkinointityöstä, myös kyselyn merkityksestä kuntien päätöksenteossa.

– Vastaaminen koetaan entistä merkityksellisemmäksi. Yrittäjät ovat nähneet sen, että kunnat hyödyntävät tätä omassa työssään.

Kuntabarometrikyselyssä yrittäjät arvoivat oman kotikuntansa onnistumista kuudella eri osa-alueella. Seinäjoen kaupunki sijoittui ensimmäiseksi suurten kaupunkien kategoriassa. Kaupunki nappasi voiton kolmatta kertaa peräkkäin yli 50 000 asukkaan kaupunkien joukosta.

– Hattutemppu tällaisessa lajissa tuntuu jo melko uskomattomalta. Ja toisaalta varsin ymmärrettävältä. Niin systemaattisesti pyrimme yhdessä Inton kanssa varmistaman, että yritysten toimintaedellytykset olisivat Seinäjoella kunnossa, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki toteaa tiedotteessa.

Seinäjoen lisäksi voittajiksi ylsivät keskikokoisista, 10 000– 50 000 asukkaan kunnista Lieto ja pienistä kunnista Kärsämäki.

Kunnalla ja yrityksellä oltava keskusteluyhteys

Yrittäjien kuntabarometri on joka toinen vuosi järjestettävä kyselytutkimus, joka mittaa yrittäjien kokemuksia oman kuntansa elinkeinopolitiikasta.

Kyselystä käy ilmi, että yrittäjille on tärkeintä, että kunnan päätökset tehtäisiin yrityslähtöisesti. Kyselyn perusteellä tämä kuitenkin toteutuu tällä erää kunnissa toivottua huonommin: Yrityslähtöisyyden arvioitiin olevan kunnissa kaikista osa-alueista toisiksi huonoimmalla tolalla heti hankintojen jälkeen.

Myös kuntien ja yrittäjien välisessä yhteydenpidossa oli toivomisen varaa. Kujala toivoo, että esimerkiksi kyselyn tuloksia käsiteltäisiin kunnassa yhteisesti yrittäjien kanssa.

– Kysymys ei ole vain siitä, että yrittäjät tulisivat tyytyväiseksi. Yhteydenpito johtaa aina konkreettiseen tekemiseen. Se kannustaa ja luo uusia mahdollisuuksia.

Sote-uudistus vapauttaa resursseja

Kyselyn mukaan kunnan päätöksenteossa ongelmallisinta on yrittäjien näkökulmasta tehottomuus. Suomen Yrittäjien Kujala kuitenkin muistuttaa, että yrittäjät ovat omassa työssään saattaneet tottua notkeisiin ja nopeisiin rakenteisiin, joihin kuntapäättäjien demokraattisia työtapoja voi olla hankala verrata.

Kujala arvioi myös, että sote-uudistuksen myötä kunnassa vapautuu resursseja kunnan muuhun kehittämiseen. Hän uskoo, että yrityslähtöisyys ja sote-uudistuksen tuomat muutokset ovat tärkeitä teemoja myös ensi kevään kuntavaaleissa.

– Sote on ollut kahlitseva ja vienyt paljon energiaa ja kuntien käyttömenoja. Sen vastuualueen poistuminen avaa kunnille aivan uuden mahdollisuuden keskittyä koulutus-, infra- ja elinvoimakysymyksiin, joiden avulla voidaan luoda esimerkiksi uutta yrittäjyyttä.

Avatar
Anni Lindgren
anni.lindgren@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*