Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari painottaa aluerajat ylittävän yhteistyön tärkeyttä, kun TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille
TE-palvelut eivät ole irrallisena osana kuntien elinvoimakokonaisuudessa, Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari sanoo. (Kuva: Liisa Karling)
Työvoiman määrä vähenee merkittävästi jopa kasvukaupungeissa. Ilman kansainvälisiä osaajia emme pärjää kasvukaupungeissakaan. Näinkin sanottuaan Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja Regina Saari luottaa siihen, että Tampereen seudun työllisyysalue vastaa tehokkaasti ihmisten tarpeisiin, kun TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa.
Tampereen johtamalla yhteistoiminta-alueella on yhteensä 15 kuntaa.
Yhteispelisuunnitelmasta Tampereen kanssa pääsivät sopuun Lempäälä, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Orivesi, Vesilahti, Pälkäne, Akaa, Urjala, Virrat, Ruovesi, Juupajoki ja Kuhmoinen. Tampere toimii vastuukuntana.
Kuntien oli ilmoitettava työllisyysalueiden muodostamiskuvioistaan lokakuun aikana. Tampereen seudulla saatiin tehtyä ajoissa tarvittavat päätökset.
Tampereen seudun työllisyysalue on yksi Suomen suurimmista, Saari sanoo.
Alueen työvoimapohja on noin 220 000 henkilön suuruinen.
Osa Pirkanmaan kunnista halusi jotain muuta
Aluksi Tampereen ympärille suunniteltiin isompaa kokonaisuutta, mutta osa Pirkanmaan kunnista irtautui tästä työllisyysalueesta.
– Alun pitäen valmisteltiin koko Pirkanmaan maakunnan kattavaa työllisyysalueratkaisua kuntakokeilun pohjalta.
– Jokainen kunta on tehnyt ratkaisunsa työllisyysalueesta varmasti eri vaihtoehtoja monipuolisesti pohtien ja niin pitää ollakin. Mitään ihmeellistä dramatiikkaa ei tähän Pirkanmaan osalta liity.
Takana on monia neuvotteluja ja niiden jälkeen tehtyjä kuntien omia ratkaisuja, Saari huomauttaa.
– Kysymys on ennen kaikkea kuntien omista valinnoista tehdä itselle parhaaksi katsottu ratkaisu useamman eri vaihtoehdon joukosta.
Erilaisuus nähdään vahvuutena
Lähipalvelut ovat Tampereen seudun työllisyysalueella rakentumassa jokaiseen kuntaan.
– Tampereen erilaisuus yhtenä Suomen kasvun vetureista ja kasvavan alueen mahdollisuudet halutaan hyödyntää osana uudistusta ja alueen työvoiman saatavuutta.
Tampereen seudun työllisyysalueen toimintaa on pohjustettu perusteellisesti.
– Muiden muassa monin eri konsulttiselvityksin ja vaihtoehtoja on analysoitu eri näkökulmista tulevaisuuteen katsoen.
– Lähtökohtana on työllisyysalue, jonka turvin parhaalla mahdollisella tavalla pystytään vastaamaan yhä pahenevaan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työnantajien työvoimatarpeisiin.
Uudistuksen lähtökohta on nimenomaan työvoiman saatavuuden turvaaminen.
– Ja kunta- ja kumppanuusekosysteemin hyödyntäminen yhä haasteellisemmaksi käyvässä toimintaympäristössä.
– Ei niinkään nykyisten kuntien tai kuntakokeilujen mukaisen nykyisen kaltaisen, yksinomaan työnhakijoiden palveluihin painottuvan työn, jatkaminen kunnissa.
Iso joukko työnhakijoita
Oman mausteensa järjestämisvastuun siirtymiseen tuo laaja-alainen ICT-integraatio valtion järjestelmiin.
– Kaikkiin, isoihin ja pieniin asioihin, on valmistauduttava kunnolla, jotta siirto kunnan järjestämiin TE-palveluihin toteutuu saumattomasti. Tampereen seudulla tiedolla johtaminen ja digitalisaation hyödyntäminen osana palveluja on keskeinen osa uudistusta.
– Tampereen seudun työllisyysalueelle on siirtymässä yli 40 000 työnhakijaa, avoimia työpaikkoja on hoidettavana kymmeniä tuhansia ja erilaisia maksatuspäätöksiä asiakkaille tehdään liki 30 miljoonan euron edestä vuosittain.
Siirtymävaiheessa on palvelujen lisäksi myös eri tukien maksatusten toimittava katkeamatta.
– Muutos asettaa haasteita maksatusjärjestelmien ja ICT-kokonaisuuden rakentamiselle yhdessä valtion kanssa tiukan valmisteluaikarajan puitteissa.
Yhteistyössä on voimaa
Kuntakokeilussa saadut opit ovat Tampereen seudulla uudistuksessa tärkeällä sijalla, Regina Saari kertoo.
– Liki 80 prosenttia työnhakijoista palvellaan jo nyt kuntakokeilussa alueen kunnissa. Silti vielä on paljon asioita myös ratkaistavana, kaikkea ei ole suinkaan saatu vielä kuntoon. Vastahan työllisyysaluekin on muotoutumassa.
– Tulevaa rakennetaan kuitenkin levollisin mielin.
Saaren mukaan yksikään työllisyysalue ei voi kääntyä sisäänpäin ratkomaan vain omia haasteitaan.
– On varmistettava, että työvoima liikkuu alueiden välillä ja yritysten mahdolliset muutosturvatilanteet hoidetaan tarpeen mukaan yhdessä.
– Myös hankinnoissa on hyvä tehdä yhteistyötä. Yritykset ja työvoima eivät ole sidoksissa kunta- tai työllisyysaluerajoihin. Keskeistä uudistumisen onnistumiselle on yhteistyö yli työllisyysaluerajojen ja osin myös kansallisella tasolla.
Osaamisvaatimukset muuttuvat
Jo kuntakokeiluissa on saatu kokemusta siitä, miten lähipalveluiden tuottaminen on kuntien vahvuus. Myös kuntien laaja elinvoimaekosysteemi luo pohjaa palvelujen kokonaisuudelle.
TE-palvelut eivät ole irrallisena osana kuntien elinvoimakokonaisuudessa, Regina Saari jatkaa.
– Kunnissa tunnetaan alueen elinkeinoelämä ja pystytään tukemaan työllisyysratkaisuja.
– Kunnat vastaavat työelämän haasteisiin aikana, jolloin yhteiskuntaa ja koko maailmaakin koettelevat monenlaiset muutostuulet, työn murroksesta ja osaamisvaatimusten muuttumisesta aina kansainvälistymiseen ja digitalisaation kovavauhtiseen etenemiseen.
Kuntien on vastattava osaltaan TE-palveluiden avulla syrjäytymisen ehkäisyyn, Saari painottaa.
– Yhteistyöhön tarvitaan hyvinvointialueita, esimerkiksi kotoutumisen kokonaisuudistukseen, joka on huomioitava osana TE-uudistusta. Kysymys on kokonaisvaltaisesta uudistuksesta ja haasteellisiin ilmiöihin liittyvästä kokonaisuudesta, jossa yksikään toimija ei pärjää yksin.
Positiivisin mielin tulevaan
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanotti kuntien ilmoituksia työllisyysalueista vielä tiistaina. Sen jälkeen onkin odotettu ministeriöstä tarkempaa tietoa siitä, mitä kunnat ovat ilmoittaneet.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg ei ollut yllättynyt siitä, että ministeriö ei ollut julkaissut työllisyysalueita ainakaan torstaiaamupäivään mennessä.
– Monet kunnat ovat miettineet viimeiseen asti, monilla oli erilaisia vaihtoehtoja.
Viime päivinä ministeriössä on luettu jopa satojen sivujen mittaisia ilmoituksia, joissa on esimerkiksi kerrottu, mitä on sovittu yhteistoiminta-alueiden askelmerkeistä.
Ilmoitusten lisäksi käsiteltävänä voi olla perälautamenettelyn vaativia sopimuksettomia tiloja kunnilla. Useampikin kunta on voinut tehdä poikkeuslupahakemuksen, jos järjestelyissä on jotain poikkeavaa suhteessa siihen, minkälaisia ehtoja alueiden muodostamiselle on annettu.
Myös Lindberg painottaa, että kunnilla on paljon työtä edessä, jotta TE-uudistus etenee, kuten on tarkoitus.
Yhteistyötä on hyvä tehdä muiden työllisyysalueiden kanssa, Lindberg lisää.
– Sellaisia yhteistyölle sopivia tehtäviä voivat olla esimerkiksi hankinnat. Toivomme, että hankintoja tehdään isosti kuntien kesken.
Kuntaliitto teki keväällä kuntiin kohdistuneen kyselyn, jonka perusteella lähes 80 prosenttia vastaajista piti TE-uudistusta parannuksena nykytilanteeseen. Kuntaliitto kyseli kunnilta mielialoja aiheesta uudelleen syys- ja lokakuussa.
– Positiivisesti TE2024–uudistukseen suhtautuvien osuus on jopa kasvanut viime keväästä. Lindberg sanoo
Lue myös:
