"Tarvitaan käytännön tekoja, ei vain hyviä lausumia" – Kuntalehden ja alueiden komitean videosarja avaa kunta- ja aluetason ja EU:n yhteistyötä
Alueiden komitean pitäisi kiinnostaa Suomessa nykyistä enemmän, sanoo Markku Markkula (oik.). Mikko Aaltonen (kesk.) arvioi, että EU ylipäätään näyttäytyy hieman etäisenä ja vaikeasti lähestyttävänä suomalaisessa ytheiskunnassa. Alueiden komitea voi osaltaan madaltaa kynnystä, hän arvioi.
Kuntalehti ja Euroopan alueiden komitea toteuttavat vuonna 2022 video- ja juttusarjan EU:sta ja alue- ja paikallistason vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa ja roolista EU:n tulevaisuudessa.
Mitä kuuluu EU? -sarjan ensimmäisessä osassa keskustelaan Venäjän aloittaman sodan vaikutuksesta EU:n nykyhetkeen ja tulevaisuuteen sekä alueiden ja kuntien toiveista Euroopan tulevaisuuskonferenssin linjauksiin.
Sota on muuttanut paitsi Euroopan turvallisuustilannetta myös valtioiden ja päättäjien keskinäistä solidaarisuutta rauhan ja yhteistyön puolesta.
-Eurooppa on yhtenäisempi kuin koskaan, sanoo ohjelmaa varten Marseillessa Euroopan alueiden ja kuntien huippukokouksessa haastateltu Mirja Vehkaperä, kesk., Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja alueiden komitean Suomen valtuuskunnan jäsen, joka edustaa alueiden komiteaa Euroopan tulevaisuuskonferenssin täysistunnossa.
Alueiden komitean Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan Markku Markkulan, kok., mukaan sota seurauksineen tekee entistäkin ajankohtaisimmiksi kysymykset energiasta ja ilmastonmuutostoimien nopeuttamisesta.
-Euroopan päätöksentekoon tarvitaan suoraviivaistamista, ja siinä nimenomaan käytännön taso, jota kunnat ja alueet edustavat, sen rooli tulee merkittävästi korostumaan, vuosina 2015-17 alueiden komitean puheenjohtajana toiminut Markkula sanoo.
-Tarvitaan käytännön tekoja, ei vain hyviä lausumia, Markkula muistuttaa videolla.
Kuntien ja alueiden yhteistyö ja vaikutusmahdollisuudet EU-tasolla ovat konkretisoituneet viime aikoina muun muassa Tampereen kaupunginvaltuuston ja alueiden komitean Suomen valtuuskunnan jäsenelle Mikko Aaltoselle, vas., jonka osaamiselle asunnottomuuden hoitamisessa on ollut kysyntää.
Marseillen-kokousta ennen Aaltonen esitteli niin Pariisissa kuin Lyonissa suomalaista osaamista asunnottomuuden poistamisen eteen tehtävässä työssä.
– Meillä oli ennen kriisiä Euroopassa arviolta 700 000 asunnotonta, ja nyt meille on Ukrainasta tulossa toista miljoonaa pakolaista, ja myös heille on löydettävä koti. Tämä haastaa paikallishallintoa, kaupunkeja ja hallintoa, todella merkittävästi, Aaltonen sanoo.
Tulevaisuuskonferenssin täysistunnossa edustava Mirja Vehkaperä toivoo, että konferenssi terävöittää EU:n olemuksen määrittelyä: miksi se on olemassa ja mitä se haluaa.
Hän toivoo, että alueiden ja kuntien ääni kuuluisi nykyistä vahvemmin EU:n päätöksenteossa.
-Itse haluan jalkauttaa Euroopan unionin työtä mahdollisimman paljon, että ihmiset puolin ja toisin ymmärtää alueiden erilaisuutta ja tarpeita eri alueilla. Niitä on hyvin iso kirjo. Se pitäisi näkyä päätöksenteossa paremmin. Siksi alueiden komitea on paikka, jossa pyritään tuomaan päätöksentekoon aina se vivahde, että mitä päätökset Euroopan unionissa tarkoittavat paikallisten ihmisten, kaupunkien ja kuntien näkökulmasta.
Videolla myös pohditaan, miten hyvin aluiden komitean työ tunnetaan kunnissa ja miten tunnettuutta voidaan parantaa ja kerrotaan, kenelle myönnettiin ensimmäinen Pawel Adamowicz -palkinto, joka jaetaan vuonna 2019 puukotukseen kuolleen Gdanskin pormestarin Pawel Adamowiczin muistoksi henkillölle, joka riskeistä huolimatta sitoutuu edustamaan avointa, tehokasta ja suvaitsevaa demokratiaa.
Katso Mitä kuuluu EU? -videosarjan ensimmäinen osa:
