Tutkimus: Kaksi kolmesta kokee, että emme puhalla enää yhteen hiileen – ”Kannattaa seurata, miten viha vaikuttaa politiikassa”
Viha ei vahvista erilaisten ihmisten vuoropuhelua tai yhteiskunnan resilienssiä, sanoo toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta. Kuva: Mirkku Merimaa
Entistä useampi suomalainen kokee poliittisen keskustelun herättävän heissä vihaa. Nyt jo enemmistö (52 prosenttia) kokee vihan tunteita poliittisesta keskustelusta. Vuonna 2023 vastaavasti koki joka kolmas suomalainen.
Tulokset ilmenevät tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen julkaisusta, joka perustuu koko maan kattavaan kyselyaineistoon.
Poliittinen keskustelu ei nosta 18–24-vuotiaiden miesten (33 prosenttia) verenpainetta, mutta ero samanikäisiin naisiin on suuri: heistä lähes kaksi kolmesta (61 prosenttia) kokee vihan tunteita poliittisesta keskustelusta.
E2 Tutkimus tiedottaa, että myös keski-ikäisten enemmistö kokee vihan tunteita poliittisen keskustelun vuoksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Viha ei vahvista”
Puoluekanta vaikuttaa näkemyksiin. Vasemmistoliiton (66 prosenttia) ja perussuomalaisten (59 prosenttia) kannattajat kokevat vihan tunteita poliittisesta keskustelusta muita useammin.
– Erimielisyydet kuuluvat demokratiaan, ja viha on yksi ihmisen elämään kuuluvista tunteista. Silti Suomessakin kannattaa seurata, miten viha vaikuttaa politiikassa esimerkiksi kampanjointiin, haluun asettua ehdokkaaksi, yhteistyökykyyn ja päätöksentekoon, huomauttaa toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta tiedotteen mukaan.
Voimavaroja etsitään
E2 Tutkimuksen julkaisema katsaus kertoo myös, että nuoret 25–34-vuotiaat miehet arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa selvästi keskimääräistä heikommiksi, ja ero muihin miehiin on jyrkkä.
Myös 25–34-vuotiaat naiset arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa keskimääräistä heikommaksi.
Koko väestön tasolla voimavarat näyttävät pysyneen samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna.
Johtajien ja eläkeläisten voimavarat ovat keskimäärin jopa hieman vahvistuneet kuluneen vuoden aikana. Sen sijaan työttömien voimavarat ovat heikentyneet entisestään.
– Nuorten naisten jaksamisen ongelmista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta katsauksemme ohjaa kysymään, mikä heikentää nuorten miesten elämäntilannetta Suomessa, arvioi tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.
– Ylipäätään yhteiskunta näyttää jakautuvan entistä jyrkemmin niihin, joilla on vakaa taloudellinen asema ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat sekä niihin, joilla on voimattomuutta ja toimeentulo-ongelmia, lisää Pitkänen tiedotteen mukaan.
Yhteenkuuluvuuden puutetta
Puolet suomalaisista ajattelee, että yhteiskunta on reilu heidän kaltaisiaan ihmisiä kohtaan.
Vajaa puolet (45 prosenttia) on toista mieltä. Epäreiluuden kokemukset painottuvat erityisesti pienituloisiin ja työttömiin.
Yli 5 500 euroa kuukaudessa tienaavista jopa 71 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että yhteiskunta on reilu heidän kaltaisiaan kohtaan.
Matalimmassa tuloluokassa näin kokee vain 39 prosenttia.
Yhä useampi suomalainen (61 prosenttia) arvioi, että Suomi on menossa väärään suuntaan. Vuonna 2023 alle puolet (49 prosenttia) suomalaisista ajatteli näin.
Tiedotteen mukaan yhteenkuuluvuutta lisäävinä asioina pidetään Suomen itsenäisyyttä, luontoa sekä kieltä ja kulttuuria.
Silti kaksi kolmesta kokee, etteivät suomalaiset puhalla enää yhteen hiileen.
Vakava trendi?
Valtaosa (60 prosenttia) suomalaisista uskoo yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet. Vaikka iso kuva on edelleen melko hyvä, luottamus on laskenut vuoden takaisesta tasosta (70 prosenttia).
– Suomalaisten enemmistö luottaa yhteiskuntaan, mutta laskevat lukemat huolestuttavat. Asia on erittäin tärkeä kriisien ajassa, koska luottamus instituutioihin, väestön sivistystaso sekä kansalaisten ja eliitin väliset suhteet pitävät yhteiskuntaa koossa. Jos alamäki jatkuu vielä vuoden päästä, tulos kertoo yhteiskunnan kannalta vakavasta trendistä, painottaa toimitusjohtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta.
Sananvapautta puolustetaan
Kansalaistottelemattomuuteen suhtaudutaan entistä kielteisemmin.
Runsas puolet suomalaisista ei hyväksy (52 prosenttia), eikä ole valmis toteuttamaan (55 prosenttia) mitään kansalaistottelemattomuuden muotoja.
Vertailu vuoden 2022 tuloksiin osoittaa, että kokonaisuutena suomalaisten asenteet kansalaistottelemattomuutta kohtaan ovat kiristyneet.
Silti neljännes olisi valmis lakeja rikkovaan toimintaan itselleen tärkeän asian vuoksi.
Valmiutta on erityisesti demokratian, oikeusvaltion, sananvapauden ja ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon puolustamiseen.
Edellä mainitut tiedot perustuvat E2 Tutkimuksen julkaisuun “Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2024”.
Lue myös:
