Tutkimus: Kunnan taloustilanne ja ilmapiiri vähentävät kuntapäättäjien mukaan intoa lähteä ehdolle kuntavaaleissa – asiakysymykset suurin houkutustekijä

Kuntapäättäjät arvioivat, että kunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa selvästi edellisiä vaaleja negatiivisemmin ihmisten halukkuuteen lähteä ehdolle kuntavaaleissa, käy ilmi Kuntaliiton kuntapäättäjätutkimuksen tuloksista.

Kun vuonna 2017 kyselyyn vastanneista 36 prosenttia arvioi, että talous rajoittaa ihmisten intoa asettua ehokkaaksi, vuonna 2020 näin vastanneiden osuus on 53 prosenttia.

Kuntatalouden tilanne on heikentynyt kuluvan valtuustokauden aikana, ja myös tulevalla valtuustokaudella monessa kunnassa lienee edessä kipeitä päätöksiä.

– Talous on nyt sellainen asia, missä kaikissa kuntakokoluokissa nostetaan esille. Talouden negatiivinen merkitys ehdokkuudelle on vahvistunut etenkin pienemmissä kunnissa, sanoo Åbo Akademin yliopisto-opettaja, tutkija Siv Sandberg, joka on tutkimuksen päätutkija.

Myös suurissa kaupungeissa taloudellinen tilanne vaikutti negatiivisesti: Kuntakokoluokassa 50 001-100 000 asukasta peräti 76 prosenttia vastanneista arvioi taloudellisen tilanteen vaikuttavan negatiivisesti.

Toisaalta talous kuuluu myös ajankohtaisiin asiakysymyksiin, joiden vaikutus ehdokkuushaluihin arvioitiin kaikissa kuntakokoluokissa selvästi positiiviseksi. Kaikista vastanneista 59 prosenttia arvioi asiakysymykset positiiviseksi tekijäksi.

Puolet näkee häirinnän negatiivisena vaikuttimena

Taloudellinen tilanne oli toiseksi merkittävin negatiivinen vaikuttaja tutkimuksen mukaan. Selvästi merkittävin olivat yksityiselämään liittyvät syyt, kuten ajankäytölliset syyt, joiden arveli vaikuttavan negatiivisesti 64 prosenttia kaikista vastanneista ja naisista peräti 70 prosenttia.

Toisaalta vastanneista enemmistö (62 prosenttia) kokee, että luottamushenkilötyö vie sopivasti aikaa. Vastaajista 21 prosenttia kokee, että luottamustehtävät vievät liian paljon aikaa ja 18 prosenttia voisi käyttää nykyistä enemmän aikaa luottamustehtäviensä hoitoon.

Puolet vastanneista arvioi, että luottamushenkilöihin kohdistuva uhkailu ja härintä vähentävät ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle. Näin arvioitiin yleisemmin yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.

– Naiset arvioivat miehiä useammin, että yksityiselämään liittyvät syyt sekä luottamushenkilötyöhön liittyvä julkisuus – häirintä, median raportointi, kuntalaisten palaute – vähentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle, Siv Sandberg sanoo.

Sandbergin mielestä silmiinpistävää on ero naisten ja miesten vastausten välillä ilmapiiriin liittyvissä tekijöissä.

-Se on sillä tavalla yllättävää, että jos muuten katsoo tätä aineistoa, niin harvoin näkee hyvin suuria eroja naisten ja miesten arvioissa. Mutta tässä ne näkyvät hyvin selkeinä.

-Naiset nostavat kaikki luottamushenkilöiden julkisuuteen liittyvät jutut, joiden he arvioivat painavan negatiivisesti, mikä varmasti kumpuaa omasta kokemusmaailmasta.

Edellisessä kuntapäättäjätutkimuksesssa neljä vuotta sitten häirinnästä ei edes kysytty. Sen jälkeen myös julkinen keskustelu häirinnästä ja some-käyttäytymisestä lienee yleistynyt.

Kuntapäättäjät kokevat päätöksenteon näkökulmasta negatiivisina esimerkiksi ”some-käräjät” tai paikalliset ryhmät, joissa keskustelu kuntapolitiikasta on joskus hyvinkin myrkyllistä.

-Sekin varmasti vaikuttaa siihen, miten he arvioivat, miten kivaa on olla päättäjänä, Siv Sandberg sanoo.

Kuntapäättäjäkyselyyn vastasi runsaat 800 kuntapäättäjää.

Jutun ensimmäistä kappaletta muokattu klo 8.15.

LUE MYÖS:

Pitääkö some-törkyä vain kestää? – Tutkija huolissaan: ”On kyllä suuri vahinko, jos kehitys johtaa siihen, että luottamustehtäviin hakeutuvat vain paksunahkaisimmat”

Myös luottamushenkilöt häiriköivät kuntajohtajia