Tutkimus: Naisia vähiten äänestävät miehet, jotka sijoittavat itsensä arvokonservatiiviseen päätyyn
Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on otollinen konteksti tarkastella, kuinka äänestäjät hyödyntävät tietoa valitessaan vain yhden ehdokkaan satojen vaihtoehtojen joukosta. Kuva: Sonja Eloranta
Äänestäjille suunnatuista äänestyssuosituksista tärkeimmiksi kohoavat vaalikoneiden sekä perheen ja ystäväpiirin suositukset, väitöstutkimus paljastaa.
Ehdokasvalinta on helppoa erityisesti tilanteessa, jossa ehdokas on äänestäjälle henkilökohtaisesti tai perheen kautta tuttu tai jos äänestäjä samaistuu vahvasti puolueeseen.
Lisäksi Helsingin yliopisto tiedottaa, että ehdokkaan puolue vaikuttaa vahvasti äänestäjien valintoihin.
Usein äänestetään samaa sukupuolta olevaa ehdokasta. Mikäli naisäänestäjä sijoittaa itsensä vasemmalle ideologialtaan, äänestää hän usein naista.
– Naisia vähiten äänestävät miehet, jotka sijoittavat itsensä arvokonservatiiviseen päätyyn arvokartalla, kertoo väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta.
Selkeää tietoa tarvitaan
Väitöskirjassa tarkastellaan, miksi ihmiset äänestävät niin kuin äänestävät ja miten tieto vaikuttaa äänestysvalintoihin.
Tarkastelussa ovat Suomen eduskuntavaalit vuosina 2011, 2019 ja 2023 sekä aluevaalit 2022, tiedotteessa kerrotaan.
Väitöskirja osoittaa informaation tärkeyden äänestysvalintaa tehdessä, sillä etenkin vuoden 2022 aluevaaleissa yksi pääsyistä jättää äänestämättä oli tiedon heikko saatavuus.
Poikkeuksellisen matalan äänestysinnokkuuden taustasyiksi nousivat epäselvyys aluevaltuustojen toimivaltuuksista ja –vaikutuksesta.
– Tämä korostaa vaaleja ja yhteiskunnan rakenteita koskevan selkeän ja helposti saavutettavan tiedon merkitystä uudenlaisissa vaaleissa, kuten kevään 2025 kunta- ja aluevaaleissa, Helimäki lisää tiedotteen mukaan.
Päätöksentekomallit auttavat äänestäjää
Väitöskirjassa esitellään kolme päätöksentekomallia: ideologinen, sosionormatiivinen ja ehdokaskeskeinen.
Yleinen oletus on, että äänestäjä painottaa yhtä näistä malleista ehdokasvalinnassaan, ja siksi etsii siihen malliin liittyvää informaatiota.
Kuitenkin informaatio on moniulotteista, Helsingin yliopisto tiedottaa.
– Nämä mallit tukevat toisiaan. Kaikki kolme mallia edellyttävät helposti ymmärrettävää ja saavutettavaa informaatiota, joka auttaa äänestäjiä navigoimaan tietorikkaassa ympäristössä. Valinnan helppous edesauttaa äänestäjää valitsemaan ehdokkaansa ja äänestämään, Helimäki sanoo.
Ideologinen malli viittaa puolueen ja ehdokkaan arvoihin, asenteisiin ja asiakysymyksiin.
Sosionormatiivinen malli viittaa äänestäjän ryhmäkuuluvuuteen ja haluun äänestää samalla tavalla kuin oma viiteryhmänsä, kuten perhe ja ystävät.
Ehdokaskeskeiseen malliin kuuluu kaikki ehdokkaaseen liittyvä informaatio kuten ikä, sukupuoli, etninen tausta, asuinpaikka ja kokemus politiikasta.
Oikopolkujen seurantaa
Äänestäessään kansalainen käyttää aina informaatiota, joka auttaa häntä valitsemaan oman ehdokkaansa.
– Siksi on tärkeää ymmärtää millainen merkitys vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin liittyvällä informaatiolla on äänestäjille. On myös oleellista tarkastella minkälaisia päätöksentekomalleja ja oikopolkuja äänestäjät seuraavat.
Suomessa käytetään suhteellista avointa listavaalitapaa, jossa äänestetään yhtä ehdokasta. Monipuoluejärjestelmässä puolueella sekä sen ehdokkailla on merkitystä.
– Suomi on otollinen konteksti tarkastella, kuinka äänestäjät hyödyntävät tietoa valitessaan vain yhden ehdokkaan satojen vaihtoehtojen joukosta, Helimäki sanoo.
Lue myös:
